Euroopan komission selvityksen mukaan tutkimusjulkaisujen vapaassa saatavuudessa ollaan saavuttamassa läpimurto. Vuoden 2011 tiedejulkaisuista jo noin 50 prosenttia on avoimesti saatavissa. Selvitys osoittaa, että vapaa saatavuus on tullut jäädäkseen.
Eniten avoimesti julkaisevia/tallentavia aloja ovat yleinen tiede ja teknologia, biolääketiede, biologia, matematiikka ja tilastotiede. Vähiten julkaisuja on avoimesti saatavana yhteiskuntatieteiden humanististen tieteiden, soveltavien tieteiden, tekniikan ja teknologian aloilta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin EU:ta ja eräitä sen naapurivaltioita sekä Brasiliaa, Kanadaa, Japania ja Yhdysvaltoja.
Tieteen tulosten avoin saatavuus on Komission mukaan yksi keskeisimmistä keinoista, joilla tieteen tasoa, osaamisen liikkuvuutta ja innovointia voidaan Euroopassa parantaa. Vapaa saatavuus onkin oletusarvo EU:n omissa tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmissa.
Lue Euroopan komission lehdistötiedote (Bryssel 21.8.2013) kokonaisuudessaan.
Myös Jyväskylän yliopisto kehottaa tutkijoitaan tutkimusjulkaisujen avoimeen tallentamiseen. Avointa tallentamista edellytetään, aina kun se kustantajalupien puitteissa on mahdollista. (Ks. Strateginen toimenpideohjelma 2013-2014, PDF; vain yliopiston verkosta).
Lisätietoa Open Access -sivuilta.
Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto / JYX-julkaisuarkisto, Open Access -neuvonta
Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus, kirjasto
26.6.2013
”Kaipaisin kirjastolle mukavia työskentelytiloja, nojatuoleja sekä sopukoita joissa olla.” – Kirjaston kansallisen käyttäjäkyselyn 2013 tuloksista
Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin kevättalvella. Ilahduttavan moni niin paikan päällä kirjastossa kuin verkossakin vierailleista vastasi kyselyymme ja arvioi kirjastoamme. Yhteensä teitä vastaajia oli 691.
iPad mini pääpalkintona sai hymyn kohoamaan voittajansa kasvoille. Kirjasto palkitsi vastaajat arpomalla myös parikymmentä kirjapalkintoa, joista jokainen tultiin noutamaan uuteen kotiinsa.
Missä mennään nyt?
Nyt kyselyn päättymisestä on kulunut parisen kuukautta ja on tulosten analyysin aika. Kirjasto todella arvostaa saamaansa palautetta ja kommenttinne ja kehitysehdotuksenne otetaan meillä tosissaan.
Tarpeisiinne pyritään vastaamaan ja tulevista kehittämishankkeistamme voitte lukea lisää jo syksyn aikana kirjaston verkkosivuilta. Osaan uudistuksista voitte törmätä huomaamattanne, kun asioitte meillä. Tällä erää on aika kertoa teille erityisesti siitä, mitä sinä, arvoisa vastaaja, tai ainakin suuri osa teistä käyttäjistä toivoitte meiltä.
”Nykytila” ei miellytä
”Kirjaston tilat vastaavat työskentelytarpeitani”. Tämä väittämä ei valitettavasti ole lähelläkään totuutta, kun teiltä kysyttiin. Valtaosa teistä oli sitä mieltä, että toimivat kirjaston tilat ovat tärkeä osa opiskelujanne, mutta nykyisellään ne eivät vastaa tarpeisiinne. Tilakysymys yksittäisenä teemana nousikin ylitse muiden avoimissa kommenteissa. Lähes sadan vastaajan sormet syyhysivät näppäimille kertomaan, miten tilojen kuuluisi olla, sillä nykytila ei miellytä, kirjaimellisesti.
Mielestänne kirjaston tiloissa tulisi olla ergonomisia työtuoleja, säädettäviä pöytiä, melun kestäviä ryhmätyötiloja ja toisaalta rauhallisia sopukoita vetäytyä omiin oloihin sekä rentoon oleiluun kannustavia löhösohvia. Useat teistä arvostaisivat lisäksi, jos kirjastolla olisi kattavasti järjestetty hyvä valaistus ja raitis sisäilma.
Meistä kirjastotyöntekijöistä on mukavaa huomata, että te asiakkaat olette kanssamme täysin samaa mieltä.
Joidenkin teidän vastauksissanne oli luettavissa pieni epäuskon poikanen siitä, voiko tämänkaltainen ihannekirjasto toisaalta olla tottakaan. Useat olivat havainneet kurssikirjaston muuttamisen 2. kerrokseen ja sisäistäneet nykyiset tilarajoitteet. Silti emme neuvoisi teitä vaipumaan epätoivoon. Kyllä me jotain keksimme jo ennen suurta peruskorjausta.
”Pidemmät aukioloajat tai 24 h-luokka”
Toisaalta, vaikka tilat eivät vastauksienne mukaan ”juuri houkuttele paikalle”, kirjasto on teille tärkeä ja monelle teistä ainoa paikka tehdä tehokkaasti opintoihin liittyviä töitänne. Valtaosa teistä haluaisi parannusta aukiolo- ja palveluaikoihimme. Uuden nykyaikaisen kirjaston soisi olevan auki 24/7. Kuten eräs vastaaja kiteytti kirjaston merkityksen opiskelijalle:
"E-aineistoja lisää tai kertokaa mistä niitä löytää?"
Aineistot ovat asiakkaillemme hyvin tärkeitä ja niitä arvostetaan, oli muoto elektroninen tai painettu. Avoimissa kommenteissa te kuvasitte suhdettanne erityisesti elektroniseen aineistoomme. Osalle teistä tämä suhde on lämmennyt ja hyvällä mallilla, mikä tuottaa paljon onnistumisen tunnetta ja iloa opinnoissanne.
Toisaalta liian iso osa teistä tuntuu elävän toimimattomassa kaukosuhteessa ja lähietäisyydeltäkään todellista yhteyttä ei koeta löytyvän:
Elektronisia kirjoja toivotaan lisää, erityisesti niiden hankkimista nimenomaan kurssivaatimuksissa olevien teosten lisäavuksi. Tämä toive on kuultu ja parannusta tapahtuu kaiken aikaan. Kurssikirjan e-versio hankitaan aina, jos sellainen on saatavilla.
Syyskuussa 2013 alkaa myös iPadien lainaus opiskelijoille ja henkilökunnalle. Näin elektronisen aineiston käyttö helpottuu myös teiltä, joilla ei vielä omaa tablettia ole.
”Hyvin te vedätte!”
Hyvin me hoidamme asiakaspalvelun, ohjauksen ja tiedonhankinnan opetuksen. Tätä mieltä teistä vastaajista on suurin osa. Yli 600 vastaajaa antaa yli 4 arvosanan (1-5) tästä osiosta.
Nina Kivinen
iPad mini pääpalkintona sai hymyn kohoamaan voittajansa kasvoille. Kirjasto palkitsi vastaajat arpomalla myös parikymmentä kirjapalkintoa, joista jokainen tultiin noutamaan uuteen kotiinsa.
 |
| Jutun kirjoittaja (oik.) ojensi upouuden iPad minin Jenni Rikalalle. |
Missä mennään nyt?
Nyt kyselyn päättymisestä on kulunut parisen kuukautta ja on tulosten analyysin aika. Kirjasto todella arvostaa saamaansa palautetta ja kommenttinne ja kehitysehdotuksenne otetaan meillä tosissaan.
Tarpeisiinne pyritään vastaamaan ja tulevista kehittämishankkeistamme voitte lukea lisää jo syksyn aikana kirjaston verkkosivuilta. Osaan uudistuksista voitte törmätä huomaamattanne, kun asioitte meillä. Tällä erää on aika kertoa teille erityisesti siitä, mitä sinä, arvoisa vastaaja, tai ainakin suuri osa teistä käyttäjistä toivoitte meiltä.
”Nykytila” ei miellytä
”Kirjaston tilat vastaavat työskentelytarpeitani”. Tämä väittämä ei valitettavasti ole lähelläkään totuutta, kun teiltä kysyttiin. Valtaosa teistä oli sitä mieltä, että toimivat kirjaston tilat ovat tärkeä osa opiskelujanne, mutta nykyisellään ne eivät vastaa tarpeisiinne. Tilakysymys yksittäisenä teemana nousikin ylitse muiden avoimissa kommenteissa. Lähes sadan vastaajan sormet syyhysivät näppäimille kertomaan, miten tilojen kuuluisi olla, sillä nykytila ei miellytä, kirjaimellisesti.
Mielestänne kirjaston tiloissa tulisi olla ergonomisia työtuoleja, säädettäviä pöytiä, melun kestäviä ryhmätyötiloja ja toisaalta rauhallisia sopukoita vetäytyä omiin oloihin sekä rentoon oleiluun kannustavia löhösohvia. Useat teistä arvostaisivat lisäksi, jos kirjastolla olisi kattavasti järjestetty hyvä valaistus ja raitis sisäilma.
Meistä kirjastotyöntekijöistä on mukavaa huomata, että te asiakkaat olette kanssamme täysin samaa mieltä.
Joidenkin teidän vastauksissanne oli luettavissa pieni epäuskon poikanen siitä, voiko tämänkaltainen ihannekirjasto toisaalta olla tottakaan. Useat olivat havainneet kurssikirjaston muuttamisen 2. kerrokseen ja sisäistäneet nykyiset tilarajoitteet. Silti emme neuvoisi teitä vaipumaan epätoivoon. Kyllä me jotain keksimme jo ennen suurta peruskorjausta.
”Pidemmät aukioloajat tai 24 h-luokka”
Toisaalta, vaikka tilat eivät vastauksienne mukaan ”juuri houkuttele paikalle”, kirjasto on teille tärkeä ja monelle teistä ainoa paikka tehdä tehokkaasti opintoihin liittyviä töitänne. Valtaosa teistä haluaisi parannusta aukiolo- ja palveluaikoihimme. Uuden nykyaikaisen kirjaston soisi olevan auki 24/7. Kuten eräs vastaaja kiteytti kirjaston merkityksen opiskelijalle:
”Kirjasto on äärimmäisen tärkeä kohtaamispaikka ja opiskelijayhteisön ydin”.Myös ”kirjasto on yliopiston sydän” on vastauksissanne toistuva metafora.
"E-aineistoja lisää tai kertokaa mistä niitä löytää?"
Aineistot ovat asiakkaillemme hyvin tärkeitä ja niitä arvostetaan, oli muoto elektroninen tai painettu. Avoimissa kommenteissa te kuvasitte suhdettanne erityisesti elektroniseen aineistoomme. Osalle teistä tämä suhde on lämmennyt ja hyvällä mallilla, mikä tuottaa paljon onnistumisen tunnetta ja iloa opinnoissanne.
Toisaalta liian iso osa teistä tuntuu elävän toimimattomassa kaukosuhteessa ja lähietäisyydeltäkään todellista yhteyttä ei koeta löytyvän:
”E-aineisto on tosiaan täysi mysteeri, saattaisin jopa olla kiinnostunut, jos osaisin etsiä.”Pikaisena apuna tähän vetoan kaikkiin teihin huonossa e-suhteessa eläviin: hakeutukaa lähimpään kirjaston palvelupisteeseen tai tulkaa koulutuksiimme. Teidät kyllä saatetaan yhteen. Antakaa siis meille ja elektroniselle aineistollemme mahdollisuus.
Elektronisia kirjoja toivotaan lisää, erityisesti niiden hankkimista nimenomaan kurssivaatimuksissa olevien teosten lisäavuksi. Tämä toive on kuultu ja parannusta tapahtuu kaiken aikaan. Kurssikirjan e-versio hankitaan aina, jos sellainen on saatavilla.
Syyskuussa 2013 alkaa myös iPadien lainaus opiskelijoille ja henkilökunnalle. Näin elektronisen aineiston käyttö helpottuu myös teiltä, joilla ei vielä omaa tablettia ole.
”Hyvin te vedätte!”
Hyvin me hoidamme asiakaspalvelun, ohjauksen ja tiedonhankinnan opetuksen. Tätä mieltä teistä vastaajista on suurin osa. Yli 600 vastaajaa antaa yli 4 arvosanan (1-5) tästä osiosta.
”Me kirjaston käyttäjät saamme asiantuntevaa ja aina ystävällistä palvelua”Tämä tuntuu tietysti mukavalta ja kannustammekin asiakkaitamme testaamaan tämän väitteen eli kääntykää puoleemme kaikissa tilanteissanne, jos vähänkin siltä tuntuu. Teitä autetaan.
Nina Kivinen
13.6.2013
ELPUB 2013 - sähköisen julkaisemisen tulevaisuus
Sähköinen julkaiseminen lisääntyy jatkuvasti ja aihe kiinnostaa niin kustantajia kuin kirjoittajiakin. Artikkelien, lehtien ja kirjojen julkaisutoimintaa kehitetään jatkuvasti ja yliopistot etsivät ahkerasti uusia malleja tehokkaampaan julkaisemiseen ja julkaisujen näkyvyyteen.
Järjestyksessään jo 17. International Conference on Electronic Publishing pyörähti käyntiin nimellä Mining the Digital Information Networks esikonferenssilla ja workshopilla. Konferenssi järjestetään tänä vuonna Karlskronan Blekinge Tekniska Högskolan tiloissa.
Esikonferenssin aiheina olivat tulevaisuuden sähköinen julkaiseminen ja julkaisujärjestelmät. Aiheista saapuivat puhumaan James MacGregor ja Karen Meijer-Kline Simon Fraser yliopiston kirjastosta, Kanadasta.
Open Journals System on Suomessakin käytetty Open Access -lehtijulkaisemisen alusta. Siitä ollaan julkaisemassa syksyn kuluessa uutta 3.0-versiota, jonka kehitysaskeleita ovat muun muassa rajapintojen kehittyminen.
Uutena* mukaan tulevat ORCID-yhteys, Cited-By sekä yhteensopivuus Harvardissa kehitetyn Dataverse-data-arkistojärjestelmän kanssa. Lisäksi myös artikkelikohtainen statistiikka paranee.
Uusi järjestelmäversio mahdollistaa myös automatisoidun sisältöjen julkaisuprosessin esimerkiksi blogeistakin tutulle Wordpress-julkaisualustalle. Tällöin OJS toimii vain julkaisuprosessin hallintatyökaluna ja Wordpress varsinaisena käyttöliittymänä aineistoihin.
Tehokkaampaa julkaisemista
OJS:n kehitys laittaa tietenkin ajattelemaan sen hyödyntämismahdollisuuksia. Entäpä jos esimerkiksi JYX-arkistossa rinnakkaistallennettavat artikkelit julkaistaisiin uuteen eloon OJS-alustalla toimivassa ”rinnakkaisjulkaisulehdessä”? Näin nämä artikkelit pääsisivät OJS:n statistiikan piiriin, artikkeleihin ja niiden tekijöihin olisi helpompaa tehdä viittausanalyysejä, artikkelit saisivat DOI-tunnisteen ja ne olisivat yhteensopivia OpenAIRE-järjestelmän kanssa automaattisesti.
Tälle aineistojen automaattiselle siirrolle julkaisuarkistosta OJS-alustalle ei ole vielä tukea, mutta James MacGregor uskalsi sen luvata lähitulevaisuudessa kysyttyäni häneltä asiasta.
OJS:n käyttöönotto yliopistolla toisi totta kai myös lisäarvoa yliopistolla nyt toimiville OA-lehdille. Se mahdollistaisi keskitetyn tuen OA-julkaisemiselle koko yliopistossa ja helpottaisi niin julkaisijoiden kuin tukipalveluiden, kuten julkaisuyksikön, työtä merkittävästi.
Yliopisto kirjatuottajana?
Open Monograph Press on periaatteessa samanlainen järjestelmä kuin OJS, mutta se on kehitetetty erityisesti kirjajulkaisemista varten. Sen sisään on rakennettu koko julkaisuprosessi aina vertaisarviointia, toimitustyötä ja sopimusten tuottamista ja arkistointia myöten.
Olisiko tässä työkalu sitten yliopiston keskitettyä kirjatuotantoa varten? No ei vielä. Systeemiä ei ole vielä saatavilla suomen kielellä, tosin eihän se ole este yliopistomaailmassa.
Pekka Olsbo,
ELPUB-konferenssi, Karlskrona
* Jo nykyisessä 2.4 versiossa ovat mukana SWORD-standardi ja OAI-PMH-protokolla sekä yhteensopivuudet CrossRef, OpenAIRE ja DRIVER-järjestelmiin.
Järjestyksessään jo 17. International Conference on Electronic Publishing pyörähti käyntiin nimellä Mining the Digital Information Networks esikonferenssilla ja workshopilla. Konferenssi järjestetään tänä vuonna Karlskronan Blekinge Tekniska Högskolan tiloissa.
Esikonferenssin aiheina olivat tulevaisuuden sähköinen julkaiseminen ja julkaisujärjestelmät. Aiheista saapuivat puhumaan James MacGregor ja Karen Meijer-Kline Simon Fraser yliopiston kirjastosta, Kanadasta.
Open Journals System on Suomessakin käytetty Open Access -lehtijulkaisemisen alusta. Siitä ollaan julkaisemassa syksyn kuluessa uutta 3.0-versiota, jonka kehitysaskeleita ovat muun muassa rajapintojen kehittyminen.
Uutena* mukaan tulevat ORCID-yhteys, Cited-By sekä yhteensopivuus Harvardissa kehitetyn Dataverse-data-arkistojärjestelmän kanssa. Lisäksi myös artikkelikohtainen statistiikka paranee.
Uusi järjestelmäversio mahdollistaa myös automatisoidun sisältöjen julkaisuprosessin esimerkiksi blogeistakin tutulle Wordpress-julkaisualustalle. Tällöin OJS toimii vain julkaisuprosessin hallintatyökaluna ja Wordpress varsinaisena käyttöliittymänä aineistoihin.
Tehokkaampaa julkaisemista
OJS:n kehitys laittaa tietenkin ajattelemaan sen hyödyntämismahdollisuuksia. Entäpä jos esimerkiksi JYX-arkistossa rinnakkaistallennettavat artikkelit julkaistaisiin uuteen eloon OJS-alustalla toimivassa ”rinnakkaisjulkaisulehdessä”? Näin nämä artikkelit pääsisivät OJS:n statistiikan piiriin, artikkeleihin ja niiden tekijöihin olisi helpompaa tehdä viittausanalyysejä, artikkelit saisivat DOI-tunnisteen ja ne olisivat yhteensopivia OpenAIRE-järjestelmän kanssa automaattisesti.
Tälle aineistojen automaattiselle siirrolle julkaisuarkistosta OJS-alustalle ei ole vielä tukea, mutta James MacGregor uskalsi sen luvata lähitulevaisuudessa kysyttyäni häneltä asiasta.
OJS:n käyttöönotto yliopistolla toisi totta kai myös lisäarvoa yliopistolla nyt toimiville OA-lehdille. Se mahdollistaisi keskitetyn tuen OA-julkaisemiselle koko yliopistossa ja helpottaisi niin julkaisijoiden kuin tukipalveluiden, kuten julkaisuyksikön, työtä merkittävästi.
Yliopisto kirjatuottajana?
Open Monograph Press on periaatteessa samanlainen järjestelmä kuin OJS, mutta se on kehitetetty erityisesti kirjajulkaisemista varten. Sen sisään on rakennettu koko julkaisuprosessi aina vertaisarviointia, toimitustyötä ja sopimusten tuottamista ja arkistointia myöten.
Olisiko tässä työkalu sitten yliopiston keskitettyä kirjatuotantoa varten? No ei vielä. Systeemiä ei ole vielä saatavilla suomen kielellä, tosin eihän se ole este yliopistomaailmassa.
Pekka Olsbo,
ELPUB-konferenssi, Karlskrona
* Jo nykyisessä 2.4 versiossa ovat mukana SWORD-standardi ja OAI-PMH-protokolla sekä yhteensopivuudet CrossRef, OpenAIRE ja DRIVER-järjestelmiin.
29.5.2013
Taas siitä hiljaisuudesta
Vaikeneminen on kultaa / puhuminen hopeaa / hiljaisuutta tahdon julistaa.Näin laulaa Mokoman Marko Annala. Sopisiko Annalan julistus kirjaston sloganiksi?
On positiivista, että kirjasto koetaan nykyisin eloisana paikkana, jossa halutaan viihtyä. Opiskelijat ja muut asiakkaat voivat hoitaa tiedon- ja kahvinjanonsa, sekä viettää sosiaalista elämää joko netissä tai kasvotusten. Karikatyyrimäinen kuva hiljaisuutta metsästävästä hyssyttelevästä kirjastontädistä lienee sekin nykyisin jo hävinnyt.
Mutta tiesittekö, että usein asiakkaamme toivovat meidän hyssyttelevän? Kirjaston työntekijöitä pyydetään tämän tästä puuttumaan liian kovaäänisiksi koettuihin asiakkaisiin.
Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin maalis-huhtikuun aikana. Jyväskylän yliopiston kirjaston osalta vastaajia oli melkein 700. Yksi keskeinen palautteen aihe oli tänä(kin) vuonna hiljaisuuden puuttuminen. Samasta asiasta on annettu palautetta myös JYYn Valitusviikoilla.
Opiskelijoille tuntuu olevan epämiellyttävää huomauttaa toisille opiskelijoille heidän liiallisesta äänenkäytöstään. Useampi kyselyyn vastannut toivoikin, että kirjastotyöntekijät puuttuisivat älämölöön.
Joten jos meistä kirjastolaisista joku tulee joskus pyytämään volyymin pienentämistä, niin älkää ampuko sanansaattajaa. Pieni puheensorina ei haittaa meidän työntekoamme, mutta pyrimme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.
Kirjastotyöntekijät ovat tottuneet hälyyn, onhan kirjastomme monelle keskeinen kohtauspaikka kampuksella ja päivittäin asiakkaita käy tuhansia. Asiakkaamme puurtavat kuitenkin keskittymistä vaativien tehtävien ja kirjojen parissa, joten on täysin ymmärrettävää, että he kaipaavat rauhaa.
Tiloja, tiloja...
Kirjastolta toivotaan vähän väliä lisää niin hiljaisia työskentelytiloja kuin ryhmätyötilojakin, joissa saisi pitää ääntä. Niitä toivomme mekin.
Tarjoaisimme mielellämme asiakkaillemme erilaisia tiloja. Olisi hienoa, jos olisi useita täysin hiljaisia työskentelytiloja ja vaihtoehtoisesti vaikkapa opiskeluaggressioiden purkamiseen soveltuvia tiloja äänieristyksineen.
Valitettavasti meillä ei ole enempää tilaa ja entisiäkin joudumme jatkuvasti tiivistämään. Jos itse olisin opiskelija, painostaisin yliopiston ylempiä tahoja ja laitoksia järjestämään enemmän ja parempia opiskelutiloja eri puolille kampusta.
Kirjastomme 1. kerrokseen tulevan ruokalan on näillä näkymin tarkoitus toimia myös opiskelutilana. Kokemus kirjaston Cafe Libristä ruuhkaisimpana aikana antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tuskin uusi ruokalakaan tulee kovin hiljainen työskentelytila olemaan.
Arto Ikonen
21.5.2013
Open Access ja Twitter-efekti
Twiittaatko tai bloggaatko omista avoimesti saatavana olevista artikkeleistasi? UCL:n tutkijan tohtori Melissa Terraksen mukaan niin kannattaisi tehdä. Sosiaalisen median käyttö tutkimuspromotoinnissa edistää huomattavasti tutkimuksen saamaa huomiota.
Syksystä 2011 asti University College Londonin (UCL) tutkija Melissa Terras on tiedottanut kaikista avoimesti saatavana olevista tutkimuksistaan sosiaalisen median kautta. Hän noudattaa UCL:n progressiivista avoimuuslinjaa ja tallentaa – kuten UCL on tutkijoitaan ohjeistanut – kaikki artikkelinsa avoimesti UCL Discovery-julkaisuarkistoon (vrt. JY:n JYX). Terras ei kuitenkaan tyydy vain tähän. Hän haluaa lisätä tutkimuksensa näkyvyyttä vielä avointa arkistoakin enemmän. Syksystä 2011 alkaen hän on kertonut jokaisesta uudesta tutkimuksestaan blogin ja twitterin kautta.
Merkillepantavaa oli, että artikkelista tiedottaminen lisäsi latausmääriä paitsi avoimessa Discovery-arkistossa, myös varsinaisen julkaisufoorumin eli tilausmaksullisen lehden sivuilla. Kuitenkin niin, että julkaisuarkiston kautta saatavana ollut avoin versio keräsi noin kolme kertaa enemmän latauksia kuin tilausmaksullinen versio. Terras sanookin, että artikkelien avoin tallentaminen oman yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon on ehdottoman kannatettava asia:
Testatakseen ilmiötä laajemmin Terras tallensi Discovery-arkistoon erään tutkimusprojektin papereista neljä, mutta twiittasi niistä vain kolmesta. Tulos: Artikkelit, joita oli mainostettu sosiaalisen median kautta saivat kukin huomattavan määrän latauksia (142; 209; 297), mutta artikkeli, josta Terras ei ollut kertonut Twitterin/blogin kautta sai vain 12 latausta.
Sosiaalisen median kautta tapahtuva tutkimuksesta tiedottaminen tulisikin Terraksen mielestä olla tutkimusprosessin luonnollinen jatkumo.
Terras antaa tutkijoille kaksi ohjetta tulokselliseen artikkelimainontaan. Ensinnäkin ajoitus. Paras aika twiitata on klo 11-15 eli silloin, kun ihmiset pääosin muutenkin ovat koneen ääressä. Ei kannata twiitata yöllä tai viikonloppuisin. *)
Toinen ohje on sitoutuminen. Pelkkä linkin lähettäminen ei tuo toivottua tulosta. Blogissa on hyvä kertoa tutkimuksen taustoista eli siitä, miten tutkimus tehtiin ja miksi, mitä tuloksia saatiin. Sen lisäksi tieto siitä, mistä tutkimuksen full text löytyy. Eli linkki tutkimuksen avoimeen versioon oman yliopiston julkaisuarkistossa.
Lue Melissa Terraksen kirjoitus kokonaisuudessaan:
http://www.oastories.org/2012/10/dr-melissa-terras-open-access-and-the-twitter-effect
Melissa Terras Blog
http://melissaterras.blogspot.co.uk/2011/10/open-access-ucl-and-me.html
Jyväskylän yliopiston avoin arkisto JYX.
Lisätietoa avoimesta tallentamisesta.
Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto, Open Access –neuvonta
*) Aika riippunee myös aikavyöhykkeistä. Paras aika lienee se, milloin ajateltu kohderyhmä on hereillä./MLH
Syksystä 2011 asti University College Londonin (UCL) tutkija Melissa Terras on tiedottanut kaikista avoimesti saatavana olevista tutkimuksistaan sosiaalisen median kautta. Hän noudattaa UCL:n progressiivista avoimuuslinjaa ja tallentaa – kuten UCL on tutkijoitaan ohjeistanut – kaikki artikkelinsa avoimesti UCL Discovery-julkaisuarkistoon (vrt. JY:n JYX). Terras ei kuitenkaan tyydy vain tähän. Hän haluaa lisätä tutkimuksensa näkyvyyttä vielä avointa arkistoakin enemmän. Syksystä 2011 alkaen hän on kertonut jokaisesta uudesta tutkimuksestaan blogin ja twitterin kautta.
Bloggaaminen moninkertaistaa latausmäärät
Terras huomasi hyvin nopeasti, että tutkimuksesta bloggaaminen ja/tai twiittaaminen nostaa merkittävästi tutkimuksen saamaa huomiota ja latausmääriä.
Esimerkkitapauksena Terras mainitsee artikkelinsa Digital Curiosities: Resource Creation Via Amateur Digitisation (Literary and Linguistic Computing, 25 (4) 425 – 438). Ko. artikkeli on vuodelta 2009, mutta artikkelin tallentamisen jälkeen sitä oli ladattu Discovery-julkaisuarkistossa vain kaksi kertaa. Näin huolimatta siitä, että artikkeli oli avoimesti saatavana. Mutta kun hän twiittasi ja bloggasi artikkelistaan, sen latausmäärä nousi välittömästi 140:een. Parin viikon päästä latauskertoja oli jo 535 ja kolme viikkoa myöhemmin yli 800. Huhtikuuhun 2012 mennessä ko. artikkelia oli ladattu jo yli tuhat kertaa ja se oli oman laitoksensa kolmanneksi ladatuin artikkeli vuonna 2011.
Avoin versio kerää 3 x enemmän latauksia kuin maksullinen
Terras huomasi hyvin nopeasti, että tutkimuksesta bloggaaminen ja/tai twiittaaminen nostaa merkittävästi tutkimuksen saamaa huomiota ja latausmääriä.
Esimerkkitapauksena Terras mainitsee artikkelinsa Digital Curiosities: Resource Creation Via Amateur Digitisation (Literary and Linguistic Computing, 25 (4) 425 – 438). Ko. artikkeli on vuodelta 2009, mutta artikkelin tallentamisen jälkeen sitä oli ladattu Discovery-julkaisuarkistossa vain kaksi kertaa. Näin huolimatta siitä, että artikkeli oli avoimesti saatavana. Mutta kun hän twiittasi ja bloggasi artikkelistaan, sen latausmäärä nousi välittömästi 140:een. Parin viikon päästä latauskertoja oli jo 535 ja kolme viikkoa myöhemmin yli 800. Huhtikuuhun 2012 mennessä ko. artikkelia oli ladattu jo yli tuhat kertaa ja se oli oman laitoksensa kolmanneksi ladatuin artikkeli vuonna 2011.
 |
| Lähde: Terras, M. (2011). What happens when you tweet on OpenAccess Paper. |
Avoin versio kerää 3 x enemmän latauksia kuin maksullinen
Merkillepantavaa oli, että artikkelista tiedottaminen lisäsi latausmääriä paitsi avoimessa Discovery-arkistossa, myös varsinaisen julkaisufoorumin eli tilausmaksullisen lehden sivuilla. Kuitenkin niin, että julkaisuarkiston kautta saatavana ollut avoin versio keräsi noin kolme kertaa enemmän latauksia kuin tilausmaksullinen versio. Terras sanookin, että artikkelien avoin tallentaminen oman yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon on ehdottoman kannatettava asia:
“There have been almost 3 times that number of downloads from our institutional repository…I think its fair to say: It’s a really good thing to make your work open access. More people will read it than if it is behind a paywall. Even if it is the most downloaded paper from a journal in your field, open access makes it even more accessed.”Mutta oliko kyseessä vain yksittäistapaus vai päteekö havainto kaikkiin artikkeleihin?
Testatakseen ilmiötä laajemmin Terras tallensi Discovery-arkistoon erään tutkimusprojektin papereista neljä, mutta twiittasi niistä vain kolmesta. Tulos: Artikkelit, joita oli mainostettu sosiaalisen median kautta saivat kukin huomattavan määrän latauksia (142; 209; 297), mutta artikkeli, josta Terras ei ollut kertonut Twitterin/blogin kautta sai vain 12 latausta.
Sosiaalisen median kautta tapahtuva tutkimuksesta tiedottaminen tulisikin Terraksen mielestä olla tutkimusprosessin luonnollinen jatkumo.
Kaksi ohjetta: 1) Ajoitus, 2) Sisältö
Terras antaa tutkijoille kaksi ohjetta tulokselliseen artikkelimainontaan. Ensinnäkin ajoitus. Paras aika twiitata on klo 11-15 eli silloin, kun ihmiset pääosin muutenkin ovat koneen ääressä. Ei kannata twiitata yöllä tai viikonloppuisin. *)
Toinen ohje on sitoutuminen. Pelkkä linkin lähettäminen ei tuo toivottua tulosta. Blogissa on hyvä kertoa tutkimuksen taustoista eli siitä, miten tutkimus tehtiin ja miksi, mitä tuloksia saatiin. Sen lisäksi tieto siitä, mistä tutkimuksen full text löytyy. Eli linkki tutkimuksen avoimeen versioon oman yliopiston julkaisuarkistossa.
Lue Melissa Terraksen kirjoitus kokonaisuudessaan:
http://www.oastories.org/2012/10/dr-melissa-terras-open-access-and-the-twitter-effect
Melissa Terras Blog
http://melissaterras.blogspot.co.uk/2011/10/open-access-ucl-and-me.html
Jyväskylän yliopiston avoin arkisto JYX.
Lisätietoa avoimesta tallentamisesta.
Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto, Open Access –neuvonta
*) Aika riippunee myös aikavyöhykkeistä. Paras aika lienee se, milloin ajateltu kohderyhmä on hereillä./MLH
14.5.2013
Muista hoitaa kirjastoasiat myös kesällä
 |
| Kesäistä opiskelua. KUVA: Petteri Kivimäki |
Kirjasto elää ja hengittää, vaikka lomakausi pian alkaakin. Palvelut pelaavat koko kesän aukioloaikoihin ja tiloihin tulevista muutoksista ja ruokalaremontin aiheuttamasta melusta ja epämukavuudesta huolimatta.
”Miten te ootte kesällä auki?”Pääkirjaston aukiolo- ja palveluajat vaihtelevat tänä kesänä poikkeuksellisen paljon remontin vuoksi. Tarkista siis aukioloaikamme viikoittain ja varaudu nopeisiinkin muutoksiin.
Kesän aukiolo- ja palveluajat löydät kirjaston verkkosivuilta ja voit tiedustella niitä myös puhelimitse numerosta 040 805 3803.
Kesäkuun alkuun asti voit asioida kirjaston 1. kerroksessa myös lauantaisin klo 11 - 15 itsepalveluna. Kesäkuun alusta alkaen koko kirjasto pidetään viikonloppuisin kiinni aina syyskuun alkuun saakka.
Kaukopalvelu on suljettuna koko heinäkuun, joten tee tilauksesi jo kesäkuussa. Tilaamiasi kauko- ja yhteislainoja voit noutaa lainauksesta koko kesän. Kampuskirjastot sulkevat ovensa heti juhannuksen jälkeen ja avaavat ne jälleen elokuun puolessavälissä. Myös Kirjavitriini sulkee ovensa sydänkesällä kolmeksi viikoksi.
”Meniskö vaikka eTenttiin?”Kesällä voit suorittaa tenttejä vain arkisin - kirjaston aukioloaikoina tietenkin. Kun varaat aikaa eTenttiin, tarkista aukioloajat ja nouda eTentin avain ajoissa Kirjavitriinistä tai sen ollessa suljettuna pääkirjaston lainauksesta (1. krs).
”Ai niin, se uusinta!”Muista uusia tai palauttaa lainasi ajoissa myös kesällä, niin vältät harmilliset myöhästymismaksut ja lainakiellon. Siis ennakoi ja hoida kirjastoasiasi kuntoon ajoissa ennen matkalle lähtöä sekä myös lomailun aikana.
Tässä kirjastonkäyttäjän muistilista:
- Uusi lainasi viimeistään, kun saat ennakkoilmoituksen lainojen erääntymisestä.
- Jos et saa lainojasi uusituksi verkossa, ota yhteyttä kirjastoon, email: lainaus@library.jyu.fi tai puh. 040 805 3803.
- Kun kirjasto on suljettu, voit palauttaa lainasi pääoven palautusluukkuun. Voit palauttaa kirjat myös postitse osoitteella: Jyväskylän yliopiston kirjasto/Lainaus, PL 35 (B), 40014 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO.
- Jos maksusi ovat kertyneet yli lainakieltorajan (10 €) etkä pääse hoitamaan niitä paikan päälle, pyydä kirjastosta tilinumero verkkomaksamista varten.
- VIETÄ LOMAA!
8.5.2013
Uusi JYKDOK - helppoa tiedonhakua
Kirjaston tietokanta JYKDOK kokee kasvojen kohotuksen ja muodonmuutoksen, kun se liittyy kansalliseen verkkopalveluun Finnaan. Uusi JYKDOK ei ainoastaan näytä hyvältä, vaan se osaa myös uusia temppuja.
 |
| https://jyu.finna.fi/ |
Kaikki aineisto samalla haulla
Uuden JYKDOKin käyttäjän ei tarvitse hakea e-aineistojaan eri hakukoneilla, eikä kikkailla Nellissä. Jyväskylän yliopiston suositun julkaisuarkiston JYXinkin aineistot löytyvät uudesta JYKDOKista. Etsimäsi aineisto voi olla artikkeli, lehti, kirja, kuva, painettu tai elektroninen.
Tiedonhakua yli kirjastorajojen
Uutta JYKDOKissa on myös, että samalla haulla voit hakea jatkossa monien muidenkin maamme kirjastojen ja museoiden aineistoja. Rajaus on helppo tehdä vaikka vain Jyväskylän alueen kirjastoihin.
Kirjaston kotisivulla on linkki uuteen JYKDOKiin. Kyseessä on vielä beta-versio, jota kehitetään koko ajan. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi, koska JYKDOK on tehty käyttäjiä varten. Toivomme suoraa palautetta siitä, mikä toimii tai mättää ja mitä kirjastot voisivat tehdä paremmin helpottaakseen tiedonhakuasi.
Klikkaa ja kokeile uutta JYKDOKia! Kerro käyttökokemuksistasi täällä tai vaikka kommentoimalla tätä kirjoitusta.
Kirjasto järjestää myös koulutusta uuden JYKDOKin käyttöön. Ilmoittaudu "Kun JYKDOK söi Nellin" -koulutukseen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)