26.6.2013

”Kaipaisin kirjastolle mukavia työskentelytiloja, nojatuoleja sekä sopukoita joissa olla.” – Kirjaston kansallisen käyttäjäkyselyn 2013 tuloksista

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin kevättalvella. Ilahduttavan moni niin paikan päällä kirjastossa kuin verkossakin vierailleista vastasi kyselyymme ja arvioi kirjastoamme. Yhteensä teitä vastaajia oli 691.

iPad mini pääpalkintona sai hymyn kohoamaan voittajansa kasvoille. Kirjasto palkitsi vastaajat arpomalla myös parikymmentä kirjapalkintoa, joista jokainen tultiin noutamaan uuteen kotiinsa.
Jutun kirjoittaja (oik.) ojensi upouuden
iPad minin Jenni Rikalalle.

Missä mennään nyt?

Nyt kyselyn päättymisestä on kulunut parisen kuukautta ja on tulosten analyysin aika. Kirjasto todella arvostaa saamaansa palautetta ja kommenttinne ja kehitysehdotuksenne otetaan meillä tosissaan.

Tarpeisiinne pyritään vastaamaan ja tulevista kehittämishankkeistamme voitte lukea lisää jo syksyn aikana kirjaston verkkosivuilta. Osaan uudistuksista voitte törmätä huomaamattanne, kun asioitte meillä. Tällä erää on aika kertoa teille erityisesti siitä, mitä sinä, arvoisa vastaaja, tai ainakin suuri osa teistä käyttäjistä toivoitte meiltä.

”Nykytila” ei miellytä

”Kirjaston tilat vastaavat työskentelytarpeitani”. Tämä väittämä ei valitettavasti ole lähelläkään totuutta, kun teiltä kysyttiin. Valtaosa teistä oli sitä mieltä, että toimivat kirjaston tilat ovat tärkeä osa opiskelujanne, mutta nykyisellään ne eivät vastaa tarpeisiinne. Tilakysymys yksittäisenä teemana nousikin ylitse muiden avoimissa kommenteissa. Lähes sadan vastaajan sormet syyhysivät näppäimille kertomaan, miten tilojen kuuluisi olla, sillä nykytila ei miellytä, kirjaimellisesti.

Mielestänne kirjaston tiloissa tulisi olla ergonomisia työtuoleja, säädettäviä pöytiä, melun kestäviä ryhmätyötiloja ja toisaalta rauhallisia sopukoita vetäytyä omiin oloihin sekä rentoon oleiluun kannustavia löhösohvia. Useat teistä arvostaisivat lisäksi, jos kirjastolla olisi kattavasti järjestetty hyvä valaistus ja raitis sisäilma.

Meistä kirjastotyöntekijöistä on mukavaa huomata, että te asiakkaat olette kanssamme täysin samaa mieltä.

Joidenkin teidän vastauksissanne oli luettavissa pieni epäuskon poikanen siitä, voiko tämänkaltainen ihannekirjasto toisaalta olla tottakaan. Useat olivat havainneet kurssikirjaston muuttamisen 2. kerrokseen ja sisäistäneet nykyiset tilarajoitteet. Silti emme neuvoisi teitä vaipumaan epätoivoon.  Kyllä me jotain keksimme jo ennen suurta peruskorjausta.

”Pidemmät aukioloajat tai 24 h-luokka”

Toisaalta, vaikka tilat eivät vastauksienne mukaan ”juuri houkuttele paikalle”, kirjasto on teille tärkeä ja monelle teistä ainoa paikka tehdä tehokkaasti opintoihin liittyviä töitänne. Valtaosa teistä haluaisi parannusta aukiolo- ja palveluaikoihimme. Uuden nykyaikaisen kirjaston soisi olevan auki 24/7. Kuten eräs vastaaja kiteytti kirjaston merkityksen opiskelijalle:
”Kirjasto on äärimmäisen tärkeä kohtaamispaikka ja opiskelijayhteisön ydin”. 
Myös ”kirjasto on yliopiston sydän” on vastauksissanne toistuva metafora.

"E-aineistoja lisää tai kertokaa mistä niitä löytää?"

Aineistot ovat asiakkaillemme hyvin tärkeitä ja niitä arvostetaan, oli muoto elektroninen tai painettu. Avoimissa kommenteissa te kuvasitte suhdettanne erityisesti elektroniseen aineistoomme. Osalle teistä tämä suhde on lämmennyt ja hyvällä mallilla, mikä tuottaa paljon onnistumisen tunnetta ja iloa opinnoissanne.

Toisaalta liian iso osa teistä tuntuu elävän toimimattomassa kaukosuhteessa ja lähietäisyydeltäkään todellista yhteyttä ei koeta löytyvän:
”E-aineisto on tosiaan täysi mysteeri, saattaisin jopa olla kiinnostunut, jos osaisin etsiä.” 
Pikaisena apuna tähän vetoan kaikkiin teihin huonossa e-suhteessa eläviin: hakeutukaa lähimpään kirjaston palvelupisteeseen tai tulkaa koulutuksiimme. Teidät kyllä saatetaan yhteen. Antakaa siis meille ja elektroniselle aineistollemme mahdollisuus.

Elektronisia kirjoja toivotaan lisää, erityisesti niiden hankkimista nimenomaan kurssivaatimuksissa olevien teosten lisäavuksi. Tämä toive on kuultu ja parannusta tapahtuu kaiken aikaan. Kurssikirjan e-versio hankitaan aina, jos sellainen on saatavilla.

Syyskuussa 2013 alkaa myös iPadien lainaus opiskelijoille ja henkilökunnalle. Näin elektronisen aineiston käyttö helpottuu myös teiltä, joilla ei vielä omaa tablettia ole.

”Hyvin te vedätte!”

Hyvin me hoidamme asiakaspalvelun, ohjauksen ja tiedonhankinnan opetuksen. Tätä mieltä teistä vastaajista on suurin osa. Yli 600 vastaajaa antaa yli 4 arvosanan (1-5) tästä osiosta.
”Me kirjaston käyttäjät saamme asiantuntevaa ja aina ystävällistä palvelua”
Tämä tuntuu tietysti mukavalta ja kannustammekin asiakkaitamme testaamaan tämän väitteen eli kääntykää puoleemme kaikissa tilanteissanne, jos vähänkin siltä tuntuu. Teitä autetaan.

Nina Kivinen

13.6.2013

ELPUB 2013 - sähköisen julkaisemisen tulevaisuus

Sähköinen julkaiseminen lisääntyy jatkuvasti ja aihe kiinnostaa niin kustantajia kuin kirjoittajiakin. Artikkelien, lehtien ja kirjojen julkaisutoimintaa kehitetään jatkuvasti ja yliopistot etsivät ahkerasti uusia malleja tehokkaampaan julkaisemiseen ja julkaisujen näkyvyyteen.

Järjestyksessään jo 17. International Conference on Electronic Publishing pyörähti käyntiin nimellä Mining the Digital Information Networks esikonferenssilla ja workshopilla. Konferenssi järjestetään tänä vuonna Karlskronan Blekinge Tekniska Högskolan tiloissa.

Esikonferenssin aiheina olivat tulevaisuuden sähköinen julkaiseminen ja julkaisujärjestelmät. Aiheista saapuivat puhumaan James MacGregor ja Karen Meijer-Kline Simon Fraser yliopiston kirjastosta, Kanadasta.

Open Journals System on Suomessakin käytetty Open Access -lehtijulkaisemisen alusta. Siitä ollaan julkaisemassa syksyn kuluessa uutta 3.0-versiota, jonka kehitysaskeleita ovat muun muassa rajapintojen kehittyminen.

Uutena* mukaan tulevat ORCID-yhteys, Cited-By sekä yhteensopivuus Harvardissa kehitetyn Dataverse-data-arkistojärjestelmän kanssa. Lisäksi myös artikkelikohtainen statistiikka paranee.

Uusi järjestelmäversio mahdollistaa myös automatisoidun sisältöjen julkaisuprosessin esimerkiksi blogeistakin tutulle Wordpress-julkaisualustalle. Tällöin OJS toimii vain julkaisuprosessin hallintatyökaluna ja Wordpress varsinaisena käyttöliittymänä aineistoihin.

Tehokkaampaa julkaisemista

OJS:n kehitys laittaa tietenkin ajattelemaan sen hyödyntämismahdollisuuksia. Entäpä jos esimerkiksi JYX-arkistossa rinnakkaistallennettavat artikkelit julkaistaisiin uuteen eloon OJS-alustalla toimivassa ”rinnakkaisjulkaisulehdessä”? Näin nämä artikkelit pääsisivät OJS:n statistiikan piiriin, artikkeleihin ja niiden tekijöihin olisi helpompaa tehdä viittausanalyysejä, artikkelit saisivat DOI-tunnisteen ja ne olisivat yhteensopivia OpenAIRE-järjestelmän kanssa automaattisesti.

Tälle aineistojen automaattiselle siirrolle julkaisuarkistosta OJS-alustalle ei ole vielä tukea, mutta James MacGregor uskalsi sen luvata lähitulevaisuudessa kysyttyäni häneltä asiasta.

OJS:n käyttöönotto yliopistolla toisi totta kai myös lisäarvoa yliopistolla nyt toimiville OA-lehdille. Se mahdollistaisi keskitetyn tuen OA-julkaisemiselle koko yliopistossa ja helpottaisi niin julkaisijoiden kuin tukipalveluiden, kuten julkaisuyksikön, työtä merkittävästi.

Yliopisto kirjatuottajana?

Open Monograph Press on periaatteessa samanlainen järjestelmä kuin OJS, mutta se on kehitetetty erityisesti kirjajulkaisemista varten. Sen sisään on rakennettu koko julkaisuprosessi aina vertaisarviointia, toimitustyötä ja sopimusten tuottamista ja arkistointia myöten.

Olisiko tässä työkalu sitten yliopiston keskitettyä kirjatuotantoa varten? No ei vielä. Systeemiä ei ole vielä saatavilla suomen kielellä, tosin eihän se ole este yliopistomaailmassa.

Pekka Olsbo,
ELPUB-konferenssi, Karlskrona

* Jo nykyisessä 2.4 versiossa ovat mukana SWORD-standardi ja OAI-PMH-protokolla sekä yhteensopivuudet CrossRef, OpenAIRE ja DRIVER-järjestelmiin.