3.1.2017

Tutkimusjulkaisujen avoimuus lähenee Euroopan kärkitasoa

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimusjulkaisujen avoimuus saavutti Euroopan komission asettaman 60 % avoimuustavoitteen.

Vuonna 2012 Euroopan komissio asetti tavoitteekseen, että 60 % EU:ssa julkisin varoin tuotetuista tutkimusjulkaisuista pitäisi vuoteen 2016 mennessä olla avoimesti kaikkien saatavilla. (Towards better access to scientific information: Boosting the benefits of public investments in research). Tuo tavoite on osoittautunut erittäin vaativaksi ja vain hyvin harva yliopisto tai edes hiemankaan suurempi yliopiston yksikkö tai tiedekunta on tuohon pystynyt.

St. Andrewsin yliopisto Skotlannissa on yksi harvoista yliopistoista Euroopassa, jonka julkaisujen avoimuus on vuoden 2016 julkaisujen osalta yli 60 %. Tässä yhteydessä avoimiksi julkaisuiksi ovat laskettu mukaan myös vielä julkaisuviiveen eli ns. embargon vuoksi vasta myöhemmin kaikkien käyttöön avautuvat julkaisut. Yhtenä avoimen tieteen ja tutkimuksen edelläkävijämaana pidetyn Alankomaiden yliopistoista muutama on saavuttanut tavoitteen. Suuremmista yliopistoista Erasmus University Rotterdam ja Leiden University kulkevat maailman avoimuuskehityksen kärjessä. (ks. http://www.narcis.nl)

Avoimuuden seurannasta


Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on nyt tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena yliopistojen tiedekuntana ylittänyt tuon EU:n asettaman tavoiterajan. 2.1.2017 tehdyssä tarkastelussa tiedekunnan vuoden 2016 vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste oli 61 %. Myös julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti nousi ensimmäistä kertaa 60 %:iin.
Julkaisujen raportointijärjestelmät ovat monilta osin varsin alkeellisia.
Tässä yhteydessä on kuitenkin pakko käyttää tapahtuman ainutkertaisuudesta rajoitetta ”tiettävästi”, sillä suomalaisen tutkimuksen tuotoksista ja erityisesti niiden avoimuudesta on erittäin hankalaa saada luotettavaa tietoa. Julkaisujen raportointijärjestelmät ovat monilta osin varsin alkeellisia ja varsinkin avoimuuteen liittyvä tieto huonosti saavutettavaa ja epäluotettavaa.

Jyväskylän yliopiston julkaisujen avoimuudesta on kuitenkin saatavissa helposti luotettavaa dataa. Alle on koottu yliopiston julkaisuista reaaliaikainen tilannekatsaus sekä vertailu kahden edellisvuoden avoimuuden kehittymisestä. Yliopiston tutkimustietojärjestelmä TUTKA sisältää ajantasaiset tiedot niin julkaisuista kuin niiden avoimuudestakin.
Projekti on mahdollistanut tarkan yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehittymisen seurannan.
Jyväskylän yliopistossa on juuri päättymässä JY:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama projekti Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi. Tämä projekti on mahdollistanut tarkan yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehittymisen seurannan ja tulokset viimeisen kahden vuoden ajalta ovat varsin rohkaisevia: projektin aikana yliopiston kaikkien julkaisujen avoimuusaste on noussut 35 %:sta 51 %:iin ja vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennusprosentti on noussut 16:sta 49 %:iin.

Jyväskylän yliopiston avoimen julkaisutoiminnan kehitys


Alla olevassa taulukossa on kuvattu Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehitys 2015–2016. On huomioitava, että alla esitettävä kehitys perustuu aina kunkin ajankohdan mukaiseen tilanteeseen. Vuoden 2015 lukemat pohjautuvat tarkasteluun, jossa on laskettu vuoden 2014 julkaisujen avoimuustilanne laskennan ajankohtana. 2/2016 tilanne kuvaa vuoden 2015 julkaisujen avoimuutta ja 7/2016, 10/2016 ja 12/2016 ovat reaaliaikaisia vuoden 2016 julkaisujen avoimuusasteita.

Taulukko 1. Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehitys 2015-2016.

Avoimuuden kehittymistä kuvattaessa on tärkeää ymmärtää mitä kehittymistä kuvaavilla lukemilla tarkoitetaan. Julkaisujen avoimuus on jatkuvasti elävä ja kehittyvä käsite, sillä myös vanhempien julkaisujen rinnakkaistallennus kasvaa koko ajan. Näin myös menneiden vuosien tilanteet kehittyvät ja avoimuus kasvaa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston vuonna 2015 tai 2014 julkaistujen tutkimusartikkelien avoimuusaste on tällä hetkellä aivan eri tasolla kuin se oli vuonna 2015 tai 2014. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tämän hetkinen yliopiston vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste vuosien 2014, 2015 ja 2016 julkaisujen osalta.

Taulukko 2. Jyväskylän yliopiston vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste 3.1.2017.
Lähde: tutka.jyu.fi

Yllä olevasta taulukosta huomaamme, että myös vuoden 2014 julkaisujen avoimuusaste on noussut merkittävästi, kun astetta verrataan tammikuussa 2015 tehtyyn analyysiin.

Yliopiston tutkimuksen avoimuutta voidaan tarkastella myös tiedekuntakohtaisesti. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu tiedekuntien julkaisujen avoimuutta neljästä näkökulmasta: kaikkien julkaisujen avoimuus, kaikkien julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti, vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus ja vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti.

Vuoden 2015 julkaisujen lukemat perustuvat 5.8.2016 tehtyyn tilanneanalyysiin ja vuoden 2016 tilanne on laskettu 2.1.2017.

Tiedekuntakohtaisessa tarkastelussa huomiota herättää erityisesti se, että kauppakorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki tiedekunnat ovat parantaneet tulostaan lähes kaikilla osa-alueilla.


Kuvio 1. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien kaikkien julkaisujen avoimuus 2015 ja 2016.
Tilanne 2.1.2017. Lähde tutka.jyu.fi
Kuvio 2. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien kaikkien julkaisujen rinnakkaistallennusprosentit 2015 ja 2016.
Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi

Kuvio 3. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus 2015 ja 2016.
Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi
Kuvio 4. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallennusprosentit 2015 ja 2016.
Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi

Yhteenvetona voidaan todeta, että Jyväskylän yliopiston tutkimusjulkaisujen avoimuus lähestyy ihan Euroopan kärkitasoa. Mutta matkaa EU:n uudempaan tavoitteenasetteluun ja myös Suomen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ihanteeseen on vielä pitkästi.