Akatemiatutkija Heikki Tuonosen tieteelliset julkaisut nyt avoimena JYXissä

Akatemiatutkija Heikki Tuononen (Jyväskylän yliopisto, kemian laitos) on tallentanut kaikki tähän saakka ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa julkaisemansa artikkelit Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYXiin. Kaikkiaan artikkeleita on tällä hetkellä 84. Ne on julkaistu vuosina 2003–2015 arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa, joukossa muun muassa Science ja Nature Chemistry.

Heikki Tuononen tunnustautuu vahvasti ’pro open access’ -tutkijaksi.

– Tieteellisen tiedon pitäisi olla avoimesti saatavilla, hän toteaa.

Rinnakkaistallentamista hän pitää erinomaisena vaihtoehtona, sillä se on tutkijalle ilmaista ja vaivatonta. Vaikka tallennettavien artikkelien määrä oli suuri, vei niiden final draft -versioiden muuntaminen PDF:ksi yhden iltapäivän. Varsinainen tallennustyö JYXiin hoidettiin kirjastossa.

– Final draft -versioiden julkaisemista en näe ongelmaksi. Miksi en saattaisi tutkimustani yleiseen tietoon, vaikka se ei näyttäisikään aivan ”painokelpoiselta”? Tällä tavalla tieto välittyy, mikä on tärkein asia, Heikki Tuononen sanoo.

JYX-julkaisuarkistossa julkaiseminen täyttää rahoittajien vaatimukset tutkimustulosten avoimuudesta. Esimerkiksi Suomen Akatemia edellyttää tutkijoitaan huolehtimaan siitä, että tutkimusten tulokset saatetaan rinnakkaistallentamalla avoimeksi kaikkien saataville. Myös Jyväskylän yliopisto on rehtorin päätöksellä linjannut rinnakkaistallentamisen yhdeksi tärkeäksi osaksi yliopiston normaalia tieteellistä toimintaa.

Heikki Tuonosen julkaisut julkaisuarkisto JYXissä.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Heikki Tuononen, kemian laitos, +358 40 805 3713, heikki.m.tuononen[at]jyu.fi
Informaatikko Irene Ylönen, kirjasto

Auktoriteettivalvonta yhdistää julkaisut ja tekijät

Jyväskylän yliopiston kirjasto on aloittanut yhteistyön Kansalliskirjaston kanssa ottamalla ensimmäisenä yliopistokirjastona vastuulleen oman yliopistonsa tutkijoiden nimien auktorisoinnin Kansalliskirjaston ylläpitämään Asteri-tietokantaan.

Kirjastomme vastaa jatkossa tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että julkaisut yhdistyvät oikeaan henkilöön. Tähän asti auktoriteettivalvontaa on hoitanut Kansalliskirjasto yksin.


Miksi nimet pitää auktorisoida?

Näin luodaan yhdenmukaiset, ohjeelliset muodot tietokantaan ja hyödynnetään niitä tiedon tallennuksessa ja haussa. Auktorisoidut nimimuodot sitovat yhteen henkilön eri nimenmuodot tai nimen erilaiset kirjoitusasut.

Julkaisujen tekijät hyötyvät auktoriteettivalvonnasta siten, että samannimiset henkilöt voidaan erottaa toisistaan ja julkaisut yhdistyvät oikean henkilön alle eri tietokannoissa. Julkaisujen käyttäjät taas pääsevät käsiksi saman tekijän teoksiin nimenmuodosta riippumatta.

Yleensä henkilön nimi auktorisoidaan sen julkaisun pohjalta, joka saadaan kirjastoon kuvailtavaksi (esim. väitöskirja). Nimimuotojen lisäksi auktoriteettitietueeseen kirjataan tekijää koskevaa taustatietoa kuten tämän syntymävuosi, -paikka, ammatti, arvo, toimiala jne.

Nimenmuutoksia tai nimen vaihteluita seurataan kaiken aikaa kun tekijältä tulee uusia teoksia. Lisäksi käytetään useita lähdeteoksia tai tietokantoja. Lisätietoja etsitään kotisivuilta ja lehdistä. Syntymäaika ja -paikka kysytään tutkijalta sähköpostilla.

Eri maiden kansalliskirjastot luovat nimiauktoriteettitiedostoja oman maansa julkaisutuotannosta. Globaalissa ympäristössä kansalliskirjastojen auktoriteettitiedostojen verkko palvelee käyttäjiä niin, että käyttäjä löytää tietyn henkilön sillä nimimuodolla, kielellä tai kirjoitusjärjestelmällä, jonka hän parhaiten tuntee.

Jatkossa Jyväskylän yliopiston kirjaston on tarkoitus ottaa vastuulleen myös yliopiston julkaisevien yksiköiden, kuten laitosten nimien auktoriteettivalvonta.  

Lisätietoja: Kokoelmapäällikkö Kaisa Saikkonen, Jyväskylän yliopiston kirjasto