27.3.2015

Tietokirjojen top 100 – ja enemmänkin


Yhden välivuoden jälkeen Jyväskylän kirjamessut kokosivat 21.-22.3. Paviljonkiin jälleen runsaasti kirjojen ja kirjallisuuden ystäviä.

Jyväskylän yliopiston kirjasto järjesti messuvieraille tietokirjanäyttelyn Joel Kuortin ja Jukka Pekka Pietiäisen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa : Abckiriasta Mustaan orkideaan –teoksen pohjalta.

Koska Jyväskylän yliopiston kirjasto on yksi Suomen vapaakappalekirjastoista, löytyi meiltä kaikki nämä 100 merkittävää tietokirjaa varastoistamme helposti. Samalla kun pääsimme näyttämään kokoelmiamme, halusimme tuoda esiin suomalaista tietokirjallisuutta.

Yllytimme näyttelyn katsojia ehdottamaan myös omia suosikkejaan, jotka heidän mielestä tähän 100 kirjan kaanoniin kuuluisivat. Parin päivän aikana näyttelyvitriinien läheisyyteen liimattiinkin runsaasti pieniä tarralappuja, joissa ehdotettiin omia suosikkeja.

Mukava huomata, että suomalainen tietokirjallisuus kiinnostaa ihmisiä ja myös tietokirjoista löytyy monilta omia suosikkeja. Ääniä keräsi mm. Arto Paasilinnan Kansallinen vieraskirja (1971), Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma (1982) ja Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalaisten mytologia (2012).

Arto Ikonen

6.3.2015

Avantgardea arkistoissa

Velimir Hlebnikov
Venäjän kulttuurihistoriasta kiinnostuneille on tarjolla lisää herkkuja digitoiduissa aineistoissa. Kirjasto on jo aiemmin hankkinut arkistoja, joista löytyy keskeisten Neuvostoliiton ja Venäjän sanomalehtien, kuten Pravdan, Izvestijan ja Literaturnaya Gazetan, vuosikertoja digitoituina.

Nyt kokoelmia täydentämään on saatu lisää kulttuurihistoriallista aineistoa. Kansalliskirjasto ja Helsingin yliopiston Nykykielten laitos ovat yhteistyössä tuottaneet digitoidun kokoelman venäläisestä avantgardesta. Ainutlaatuinen kokoelma sisältää venäläisten futuristien teoksia.
Venäläisessä avantgardessa - - yhdistyy kansallinen uho ja paatos, joka on sidoksissa kokeellisen kirjallisuuden julistukseen.” – Tomi Huttunen, Venäläisen kirjallisuuden professori, Helsingin yliopisto (Kansalliskirjasto-lehti 3/14)
Digitointiprojektin hedelmät hyödyttävät myös Jyväskylän yliopistoa ja kirjastomme käyttäjiä. Tekijänoikeuksien takia tämä aineisto ei ole vielä vapaasti verkossa, mutta avantgarde-kokoelmaakin pääsee käyttämään kirjastomme vapaakappaletyöasemalla.

Arto Ikonen

10.2.2015

E-kirjat ovat tulleet jäädäkseen

Emme tässä vaiheessa vuotta ole vielä saaneet käyttötilastoja kaikista meillä olevista e-kirjapalveluista, mutta muutaman meille tärkeän palvelun tiedot viime vuodelta ovat jo valmiit. Ja nämä luvut ovatkin varsin ilahduttavia!

Olemme parina viime vuonna hankkineet Sagelta laatukirjallisuutta erityisesti kasvatustieteiden tarpeisiin, ja Sagen kirjojen käyttö on kasvanut viime vuodesta yli kaksinkertaiseksi. Springer-kustantamolta olemme hankkineet useita eri alojen kirjapaketteja, ja tämänkin palvelun käyttöluvut ovat nousseet vuodessa vajaasta 40 000:sta yli 100 000:een. Springerillä lukuun vaikuttaa osittain vuoden 2013 heinäkuussa käyttöön tullut e-kirjojen latausmahdollisuus. Tämä ei kuitenkaan selitä koko isoa nousua.

Erityisen ilahduttavalta meidän mielestämme näyttää DawsonEran kasvu. DawsonEra on välittäjän palvelu, jonne hankimme eri kustantajien kirjoja yleensä ”täsmähankintoina” hankintaesitysten perusteella. Tänne olemme saaneet hankittua monia kurssikirjoja, mikä varmasti näkyy käyttötilastoissa: huima 160 000 latauksen kasvu vuoteen 2013 verrattuna!

Monet asiakkaamme ovat ehkä huomanneet ajoittain joitain ongelmia DawsonEran e-kirjojen kanssa. Niiden kanssa ovat viime vuonna hikoilleet niin asiakkaat, kirjaston henkilökunta kuin palveluntarjoajankin väki. Ongelmat näyttävät pikkuhiljaa tasoittuneen, ja on mukava huomata, että palvelu on näin hyvin käytetty niistä huolimatta.

Kasvun tekijät

E-kirjojen käytön selvään lisääntymiseen on useita tekijöitä – tässä muutama kirjaston toimenpide, jotka vaikuttavat asiaan:
  • E-kirjojen hankintaan on panostettu edelleen. Olemme laittaneet niin aikaa kuin rahaa e-kirjojen hankintaan: olemme aktiivisesti kokeilleet uusia hankintamalleja, tutkineet eri alojen uutuuksia, omien palveluidemme käyttötilastoja, aktivoineet laitosten väkeä hankintaesitysten tekoon ja hankkineet aineiston ensisijaisesti elektronisena, jos sellainen on ollut saatavana.
  • E-aineistoja on markkinoitu aktiivisesti ja koulutukseen on panostettu. Niistä kun ei ole paljon iloa, jos asiakkaamme eivät löydä niitä. Niin markkinoinnin määrää kuin laatuakin on lisätty: kirjastossa on järjestetty e-kirjaviikko, käyttöön on otettu aktiivinen uusista aineistoista tiedottaminen, laitosvierailuja on jatkettu kuten myös opettajien opastamista ja e-kirjojen käytön ohjaamista. Lisäksi yhdessä IT-palveluiden kanssa on järjestetty e-kirja/iPad-koulutuksia.
  • Erityisesti e-kurssikirjojen osalta on edelleen tehty paljon töitä. Kurssikirjoja hankittaessa tutkitaan aina e-kirjamarkkinat, ja jos e-kirja on saatavilla, se hankitaan. Opintovaatimuksiaan vaihtavien laitosten henkilöstöä on myös tiedotettu e-kirjojen mahdollisuuksista. Opettajat ovatkin mukavan aktiivisesti alkaneet tutkia jo olemassa olevaa e-tarjontaamme ja löytäneet niiden joukosta myös kurssikirjallisuudeksi sopivaa aineistoa. 
Case Wiley

Elämme edelleen sen tosiasian kanssa, että kustantajat eivät tarjoa kaikkea kurssikirjallisuutta e-versioina. Isot kansainväliset kustantajat toimivat Suomen näkökulmasta hyvin erilaisilla markkinoilla: opiskelijat ostavat kurssikirjansa käytännössä itse, jolloin puhutaan isoista markkinoista. Tähän liittyen kansainväliset kustantajat eivät ole välttämättä halukkaita jakamaan arvokkaita kurssikirjojaan kovin vapaasti kirjastojen kautta. (Tästä on kirjoitettu kirjaston Tietue-lehdessä jo aiemmin) Tästä huolimatta olemme iloksemme saaneet huomata, että isotkin laivat kääntyvät lopulta: olemme olleet suuren kurssikirjakustantaja Wileyn kanssa pilotoimassa erään kurssikirjan e-versioksi saattamista.

Asia tuli vireille Wileyn edustajien käydessä Suomessa vuoden 2012 keväällä ja kertoessa halukkuudestaan kehittää Suomen markkinoille kurssikirjojen e-versioita. Silloin tuli jo selväksi, että kustantaja oli huomannut tippuvansa kelkasta, jos se ei kehitä e-tarjontaansa.

Samaan aikaan, kun kirjasto neuvotteli asiasta Wileyn yhden yksikön kanssa, myös Kauppakorkeakoulun opettaja Pasi Sajasalo oli ollut yhteydessä Wileyn toisen tahon kanssa. Tämän käytyä ilmi yhdistettiin kirjaston, Kauppakorkeakoulun sekä Wileyn eri yksiköiden voimat ja aloitettiin neuvottelut. Tarpeiden, resurssien ja tarjonnan tasapainottelulla saatiin lopulta aikaan malli, jossa saatiin Kauppakorkeakoulun massakurssille kurssikirja rajoittamattomaan käyttöön DawsonEra-palveluun. Ja kyse oli siis kirjasta, jota kustantaja alun perin ei ollut edes ajatellut elektronisena tarjota.

Kokemukset kyseisen e-kirjan käytöstä ovat olleet hyviä. Kurssin opettaja Pasi Sajasalo kuvailee sitä näin:
”Opettajan näkökulmasta kirjan käyttö on helppoa. Näytin vain ensimmäisellä luennolla, mistä kirja löytyy ja kuinka sitä voi käyttää selainpohjaisesti ja kerroin samalla kirjan latausmahdollisuudesta.” 
Sajasalo on myös ollut kiinnostunut e-kirjan käytön vaikutuksesta oppimistuloksiin.
”Arvelisin e-kirjan saatavuudella olleen oma vaikutuksensa kurssin suoritukseen ja oppimistuloksiin. Mielestäni aiempiin vuosiin verrattuna oppiminen oli parempaa, jos mittarina käytetään arvosanoja ja ensimmäisellä ja toisella kerralla tentissä läpäisseiden suhdetta.”
Haasteiden kautta eteenpäin

Toki haasteitakin e-kirjoissa löytyy. Aina ei kurssille sopivaa kirjallisuutta löydy elektronisessa, ks. esim. eEducation-hankkeesta. Ja kuten Wileyn esimerkki osoittaa, painetun kirjan tie elektroniseksi voi joskus olla eri toimijoiden isonkin työn tulos. Myös tekniset ongelmat haittaavat joskus e-kirjojen käyttöä, ja niiden hankintaan liittyy yleisestikin ottaen rahallisia kysymyksiä ja kriteerejä.

Positiivista kehitystä on kuitenkin näköpiirissä, esimerkiksi kotimaisten kustantajien parissa. Neuvotteluja ja tunnusteluja käydään eri tahoilla ja olemme toiveikkaita, että pystyisimme tulevaisuudessa tarjoamaan e-versioita myös meille tärkeistä kotimaisista kurssikirjoista.

E-kirjojen parissa työskennellessä saamme tärkeää oppia ja kokemusta sekä ymmärrystä eri toimijoiden näkökulmasta. Jokaisen kokeilun jälkeen olemme lähempänä yhteistä hyvää ratkaisua ja entistä toimivampaa e-kirjaympäristöä.

14.1.2015

JYXin luetuimpia aineistoja v. 2014

Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto JYXin suosio kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. JYX on parantanut sijoitustaan kansainvälisessä julkaisuarkistojen vertailussa jatkuvasti ja sinne tallennetut aineistot löytävät koko ajan lisää lukijoita.

Viimeisen parin vuoden aikana erityisesti artikkelien suosio on kasvanut. Viime vuonna JYXistä löytyviä artikkeleita luettiin keskimäärin yli 6000 kertaa joka kuukausi. Tasaisesti suosiotaan ovat kasvattaneet myös e-kirjat, joita JYXistä klikkailtiin viime vuonna keskimäärin noin 2000 kertaa joka kuukausi. Oma lukunsa on historiallisten karttojen kokoelma, jota selaillaan joka kuukausi keskimäärin 45 000 kertaa. Vanhat kartat saavat vuodessa siis yli puoli miljoonaa klikkausta.

Gradut ovat jo pitkään olleet yksi suosituin JYXin aineisto. Graduja löytyy julkaisuarkistosta tällä hetkellä hieman yli 12 200 kappaletta ja yhteensä niitä klikkaillaan joka kuukausi keskimäärin 150 000 kertaa. Tämä tekee vuodessa yli 1,8 miljoonaa kertaa.

Väitöskirjoja JYXistä löytyy noin 1400 kappaletta. Nämä keräsivät viime vuonna yli 560 000 lukukertaa.

Gradujen ja väitöskirjojen löydettävyys ja näkyvyys lisäävät sekä yliopiston että täällä tehtävän tutkimuksen näkyvyyttä. Opinnäytteiden ja väitöskirjojen avoin saatavuus onkin tärkeä osa tieteen avoimuutta.

Luetuimmat gradut vuonna 2014

Funlayo Vesajoki: The effects of globalization on culture : a study of the experiences of globalization among Finnish travellers (kulttuuriantropologia, 2002) (9268 kertaa)

Paula Ojala: Aims of education and curriculum planning in special education units and schools in Lusaka, Zambia : a qualitative study of special education teachers' views and classroom practice (erityispedagogiikka, 2004) (7514 kertaa)

Fredy Wilson Ngimbudzi: Job satisfaction among secondary school teachers in Tanzania : the case of Njombe district (educational leadership, 2009) (6170 kertaa)

Petra Lindholm: Cross-coupling reactions of organoborons with organic halides (orgaaninen kemia, 2011) (4230 kertaa)

Eija Salonen: Yhdistetyn kestävyys- ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn sekä voima- ja nopeusominaisuuksiin kestävyysurheilijoilla (liikuntafysiologia, 2001) (4014 kertaa)

Luetuimmat väitöskirjat vuonna 2014

Samu Kytölä: Multilingual language use and metapragmatic reflexivity in Finnish internet football forums : a study in the sociolinguistics of globalization (englannin kieli, 2013) (6573 kertaa)

Emese Mátyás: Sprachlehrenspiele im DaF-Unterricht : Einblick in die Spielpraxis des finnischen und ungarischen Deutsch-als-Fremdsprache-Unterrichts in der gymnasialen Oberstufe sowie in die subjektiven Theorien der Lehrenden über den Einsatz von Sprachlernspielen (saksan kieli ja kulttuuri, 2009) (4974 kertaa)

Alexander Semenov: Principles of social media monitoring and analysis software (tietojenkäsittelytiede, 2013) (4921 kertaa)

Borbála Tamásiné Dsupin: A népi játékok és a mozgás relációja, és funkciója a 3-7 éves gyermekek személyiségfejlődésében (musiikkitiede, 2010) (4231 kertaa)

Kaisu Mononen: The effects of augmented feedback on motor skill learning in shooting : a feedback training intervention among inexperienced rifle shooters (liikuntapedagogiikka, 2007) (4130 kertaa)

Arto Ikonen

4.12.2014

Löytyisikö etsimäsi Varastokirjastosta?

Mitä tehdä tavaroille, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytössä, mutta joiden olettaa vielä joskus tulevan tarpeeseen? Ne siirretään tietenkin varastoon.

Myös Jyväskylän yliopiston kirjasto on siirtänyt runsaasti aineistoaan erääseen varastoon. Tämä varasto sijaitsee Savon sydämessä, Kuopiossa, ja on nimeltään Varastokirjasto.

Varastokirjasto on ottanut vastaan muista kirjastoista karsittua aineistoa – lähinnä kirjoja ja lehtiä – vuodesta 1989 alkaen. Aineistoa löytyy tällä hetkellä rapiat 80 kilometriä yli sadalla kielellä. Kokoelma karttuu tietenkin jatkuvasti, koska muihin kirjastoihin hankitaan uutta aineistoa ja monien kirjastojen tilat vähenevät entisestään.

Tyypillinen Varastokirjastoon lähetettävä aineisto on esimerkiksi vanha painos kirjasta, joka saa väistyä uudemman painoksen tai e-kirjan tieltä. Varastokirjastoon lähetetään myös runsaasti sellaista aineistoa, jota on käytetty ja lainattu vähän.
Poistettu aineisto ei katoa koko maailmasta, tuskin edes Suomesta.
Silloin tällöin kantautuu kirjastolaisen korviin huolia siitä, että kokoelmista poistetaan hyvää ja tarpeellista aineistoa. Hyvä ja tarpeellinen ovat varsinkin tässä tapauksessa suhteellisia käsitteitä ja voin lohduttaa, että ei kirjastosta poistettu aineisto sentään koko maailmasta katoa, tuskin edes Suomesta. Monesti tällainen yhdestä kokoelmasta poistettu teos löytyy toisesta kirjastosta, siitä voi olla saatavana uudempi painos tai siitä voi löytyä e-versio. Todennäköisesti siitä löytyy kappale Varastokirjastosta, josta sen saa käsiinsä nopeasti ja mutkattomasti.

Kokoelmien evaluointi ja siihen liittyvä karsiminen sekä uuden aineiston hankkiminen on kirjastoissa jokaisen hyvän kokoelman ja hyvän kokoelmatyön edellytys. Onkin hyvä, että on Varastokirjaston kaltainen kansallinen kirjastojen kirjasto, joka täydentää Suomen muiden kirjastojen kokoelmia ja samalla tukee näin myös tutkimustyötä.

Varastokirjastosta tilaaminen on yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille ilmaista. Jos siis haluamaasi kirjaa tai lehteä ei meiltä tunnu löytyvän, kannattaa tarkistaa, onko sitä saatavilla Varastokirjastosta. Jos haluamaasi aineistoa ei löydy sieltäkään, kannattaa turvautua kaukopalveluun tai tehdä teoksesta hankintaesitys.

Varastokirjaston kirjat löytyvät JYKDOKista, ja sieltä tapahtuu myös niiden varaaminen. Kun haet teosta, voit rajata haun jo hakuvaiheessa ”Kaikkiin aineistoihin”, jolloin haussa on mukana myös Varastokirjaston aineisto. Toinen keino on rajata haun jälkeen hakutulokset koskemaan vain Varastokirjaston aineistoa oikeasta reunasta. (kuva 1)

Kuva 1

Tee varaus (kuva 2) kuten muuhunkin aineistoon. Kirjaudu sisään yliopiston käyttäjätunnuksilla ja tee yhteislainatilaus. Tämän jälkeen varaus näkyy oman tilisi tiedoissa varaukset/varastotilaukset-välilehden takana. Varastokirjastosta tilatun kirjan saa 2-3 arkipäivän kuluttua ja lainoja voi itse uusia JYKDOKin kautta.


Kuva 2

Arto Ikonen

12.11.2014

Valitusviikkojen palautteet kirjastolle 2014, osa 2

Pari viikkoa sitten julkaistussa blogitekstissä käytiin läpi kirjaston saamaa palautetta JYY:n järjestämiltä Valitusviikoilta. Koska arvokasta palautetta tuli runsaasti, omistamme sille vielä toisen jutun.

Kirjasto 24/7 niinku olis jo!

Tähän opiskelijan toiveeseen on helppo yhtyä. Vaikka kirjastomme on etenkin maanantaista torstaihin pitkään avoinna, tämä ei riitä. Viikonlopun aukioloon on toivottu pidennystä samoin kuin arki-iltoihin. Kysyntää olisi jopa ympäri vuorokauden aukiololle. Pääsyä ei välttämättä tarvittaisi aivan koko taloon vaan osaan siitä. Tämä vaatisi sekä sopivan tilan, johon olisi mahdollista järjestää erillinen kulku että toimivan kulunvalvontasysteemin. Aivan lähiaikoina tämä tuskin toteutuu, mutta toivottavasti tulevan peruskorjauksen yhteydessä. Näillä näkymin peruskorjaus aloitettaisiin vuonna 2017. Suunnittelu käynnistyy ensi vuonna ja siihen haluamme myös opiskelijat mukaan.

Eräs opiskelija ihmettelee ”miksi kirjasto on sunnuntaisin vain osittain auki, jos paikalla kuitenkin on henkilökuntaa”. Kirjastossa ei ole lainkaan työntekijöitä sunnuntaisin. Vain päivystävä vahtimestari pyörähtää paikalla ajoittain ja päivän päätteeksi sulkee talon. Juuri tästä syystä emme tohdi pitää koko kirjastoa valvomatta avoinna.

Yksi opiskelija on kiusaantunut joskus niin raivokkaasta kellon pimputuksesta, jolla ilmoitetaan sulkemisajan lähestyvän. Olemme jo huomioineet tämän palautteen ja toivottavasti äänimerkki annetaan nykyään maltillisemmin. Sinällään kellon soittaminen on tarpeellista. Erityisesti juhlapyhien tienoilla tavallista aikaisempi sulkeminen yllättää monet. Lisäksi kellon kuuluvuus on valitettavan kehno osassa taloa eikä liian vieno äänimerkki tavoittaisi kaikkia asiakkaita. Taas on pakko viitata peruskorjaukseen, jonka toivelistalla on koko talon kattava kuulutusjärjestelmä. Sen kautta voisimme ilmoittaa sulkemisesta ja välittää tarpeen vaatiessa myös muita tiedotteita.

Miksi oi miksi kirjastolla ei ole säilytyslokeroita?

Yhtenä syynä on yksinkertaisesti tilanpuute. Meillä käy runsaasti asiakkaita ja muutama yksittäinen lokero siellä täällä ei paljon auttaisi. Peruskorjauksen yhteydessä selvitämme myös lokeroiden hankkimista: löytyykö niille tarpeeksi tilaa ja millaisia lokeroiden tulisi olla. Muiden kirjastojen kokemusten perusteella parhaimpia olisivat esim. rahapantilla tai aikakatkaisulla toimivat säilytyslokerot. Silloin yksi henkilö ei voisi omia lokeroa liian pitkäksi aikaa vaan ne olisivat aidosti kaikkien käytössä.

Tulostusongelmia ja piuhapulmia

Yhdessä palautteessa moitittiin tulostimien vähäistä määrää ja tulostuksen hitautta. Kirjastossa on monitoimilaitteita kaikilla porrastasanteilla ja lisäksi yksi laite 2. kerroksen sanomalehtitilan läheisyydessä. Yhteensä laitteita on 7, mutta vilkkaimpina aikoina voi silti joutua jonottamaan.

Toivotamme toki kaikki tervetulleiksi kirjastoon, mutta kannattaa myös muistaa muut yliopiston alueella olevat monitoimilaitteet. Ne toimivat verkossa keskitetyssä järjestelmässä, joten printtaus, kopiointi ja skannaus onnistuu missä tahansa. Yliopistopaino, joka vastaa tulostus- ja kopiointijärjestelmästä, on listannut yliopistolta löytyvät laitteet. Yo-paino on myös tietoinen tulostuksen ajoittaisesta hidastelusta ja pyrkii tekemään parhaansa, että tulostus sujuisi ongelmitta.

Erästä opiskelijaa hatuttaa, kun kirjastolta ei löydy pistorasioita työpöytien läheltä. Pistorasioita löytyy jonkin verran lattioilta luukkujen alta, mutta täytyy myöntää, että niiden käytettävyys ei ole parhaimmasta päästä. Avoimiin luukkuihin ja pitkin lattioita kiemurteleviin johtoihin voi helposti kompastella. Jos on huonoa tuuria, esim. latauksessa oleva läppäri voi tippua lattialle ja kärsiä vaurioita. Jos on vielä huonompi tuuri, myös kompastelija voi kärsiä vaurioita. Tämän vuoksi emme voi suosia jatkojohtoja, vaikka eräässä palautteessa niitä toivottiin. Siivouksen kannalta lattiapistorasiat ovat mahdottomia pölynkerääjiä. Rasittavan toiston uhallakin viittaan taas tulevaan peruskorjaukseen, jonka yhteydessä toivomme lisää ja parempia pistorasioita.

Kahvihammasta kolottaa

Kirjaston aina niin suositulle kahvilalle toivottiin pidempää aukioloaikaa. On kuitenkin käynyt päinvastoin: tänä syksynä Cafe Librin aukiolo on lyhentynyt entisestään. Se on avoinna maanantaista torstaihin klo 10-16 ja perjantaisin klo 10-15. Myös kirjaston henkilökunta kuuluu kahvilan innokkaisiin kanta-asiakkaisiin. Nykyään ryystämme aamukahvimme ravintola Tiliassa T-rakennuksessa. Vaikka kaiholla muistelemme Librin kahvihetkiä, myös Tilia on varsin viihtyisä paikka, jossa on tilaa myös ryhmätyöskentelylle. Kannattaa käydä tutustumassa!

Cafe Librin, samoin kuin ravintola Lozzi 2:n aukioloaikojen supistaminen liittyy osittain pyrkimykseen rauhoittaa kirjaston tiloja. Erityisesti ravintolan tulon myötä kirjaston melutaso on noussut, mistä olemme saaneet paljon kritiikkiä. Toivottavasti aukiolon lyhentämisellä on tässä mielessä myönteisiä vaikutuksia.

Ravintoloihin ja kahviloihin liittyvää palautetta kannattaa antaa myös suoraan Sonaatille.

Savuton vai savullinen kampus

Eräässä palautteessa toivottiin tupakoitsijoiden siirtyvän riittävän kauas ulkoportailta ja moitittiin nykyisiä kieltolappuja liian pieniksi. Palautteen antaja ihmetteli eikö kampuksen pitäisi olla savuton. Muutama vuosi sitten asetettiin Savuton kampus -työryhmä, joka loppuraportissaan antoi toimenpidesuosituksia. Koko kampusta ei ehdotettu täysin savuttomaksi vaan tupakointi tulisi keskittää tietyille paikoille. Kirjaston läheisyydessä ei kuitenkaan vielä ole virallisia merkittyjä tupakointialueita. Toivomme asiakkaiden huomioivan tupakointikieltomerkit ja sauhuttelevan muualla kuin sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä.

JYY järjestänee perinteiset Valitusviikot taas ensi vuonna. Mutta jos joku asia kirjaston käytössä jurppii, ei tarvitse pidätellä kiukkua sinne asti. Risuja voi antaa välittömästi vaikkapa netistä löytyvän palautelomakkeen kautta. Ruusujakin otamme mielellämme vastaan.

Annikki Järvinen

29.10.2014

Valitusviikkojen palautteet kirjastolle 2014, osa 1

JYYn vuosittain järjestämä Valitusviikot on mainio perinne. Parin viikon aikana Jyväskylän yliopiston opiskelijat saavat purkaa sydäntään, puuttua epäkohtiin ja toivoa parannusta opiskeluoloihinsa.

Joka vuosi myös kirjasto saa palautetta Valitusviikoilta. Nämä palautteet käsitellään kirjastolla aina johtoryhmää ja johtajaa myöten, joten valittamalla voitte vaikuttaa.

Yksi yleinen valituksen aihe on melu, josta saatuja palautteita olemme käsitelleet blogissamme myös aiemmin. Hälinä nousi esiin myös tämän vuoden Valitusviikoilla. Moni on huomannut, että Lozzi 2:n tuleminen kirjaston entiseen kurssikirjastoon on lisännyt rauhattomuutta.
”Miksi väki ei tajua, että kirjaston keskiaulassa esim. Lozzille mennessä ei kannata kailottaa. Häly kuuluu kolmanteen kerrokseen asti.”
Kun yliopisto alkoi suunnitella ruokalaa kirjastoon, oli selvää, että ruokalan tuleminen lisää myös melua. Opiskelijat ja yliopisto näkivät ruokalan kuitenkin tarpeelliseksi, joten se päätettiin rakentaa silloiseen kurssikirjastoon. Yhteistyö onkin sujunut hyvin ja ruokala on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä B-rakennuksen palveluista kirjaston ohella.

Nälkäisiä jonottajia pyrimme ohjaamaan enemmän ruokalan puolelle, jos ruokajonot meinaavat yltää kirjaston ala-aulaan asti. Näin saamme hälinää rajattua hieman pois kirjaston tiloista. Ala-aulassa pyrimme myös jatkossa muistuttamaan useammin, että kyse on kirjaston tiloista, joissa on hieman mietittävä äänenkäyttöä.

Kyttäysmentaliteetti ei toimi!

Pyrimme kirjastossa siis puuttumaan meluun, mutta Valitusviikkojen palautteessa myös sekin ärsytti. Eräs palautteen antaja ei pitänyt siitä, että hänelle oli huomautettu äänenkäytöstä, vaikka hän oli keskustellut omasta mielestään vaimealla äänellä. Asiakas koki kirjaston henkilökunnan huomautuksen ylimieliseksi eikä hän pitänyt äänensävystä, jolla hänelle huomautettiin.

Muistuttamalla äänenkäytöstä kirjasto ei suinkaan halua ärsyttää, vaan päinvastoin parantaa asiakkaiden työskentelyolosuhteita. On monia eri tapoja ja tyylejä, joilla meluun voi puuttua ja näitäkin on meidän kirjastossa hyvä miettiä.

Musiikin kuuntelu, kännykkään kailottaminen ja muu aiheeton melu ei tietenkään kuulu rauhallisiin opiskelutiloihin ja näihin useampi Valitusviikkojen valittaja halusi meidän puuttuvan. Näin myös teemme – silläkin uhalla, että meitä välillä pidettäisiin kyttääjinä.

Liian vähän kirjoja, liian vähän laina-aikaa

Eräs valitus koski kurssikirjojen vähäisyyttä, erityisesti kasvatustieteen kurssikirjojen vähäistä määrää. Kasvatustieteiden, kuten muidenkin oppiaineiden kurssikirjoja, hankimme maksimissaan kolmasosan siitä, mitä kurssille osallistuu opiskelijoita. Kasvatustieteiden suurimmille kursseille osallistuu yli 400 opiskelijaa, joten jotain tenttikirjaa löytyy jopa 150 kappaletta. Toki jos kirja on hyvin kallis, voi joillekin kursseille joutua hankkimaan kappaleita hieman vähemmän. Pyrimme tietenkin jatkuvasti hankkimaan kurssikirjoja yhä enemmän e-kirjoina, että opiskelijoille olisi enemmän vaihtoehtoja saada kirja luettavaksi.

Yhtä palautteen antajaa häiritsi se, että kasvatustieteiden kirjoilla on vain 2 viikkoa laina-aikaa, mutta esimerkiksi matematiikan kirjoja saa lainata jopa puoli vuotta. Kurssikirjoilla – oppiaineesta riippumatta – on laina-aika 14 vuorokautta. Tämän lisäksi niistä löytyy yleensä lyhytlainakappale (laina-aika 1 vrk tai viikonloppu) ja käsikirjakappale, jota ei lainata ollenkaan. Joistain kurssikirjoista voi löytyä myös kappale tai pari pidemmällä 28 vrk:n laina-ajalla.

Matematiikan kurssikirjoilla ei sentään automaattisesti ole puolen vuoden laina-aikaa. Tutkijoiden ja opettajien on kuitenkin mahdollista lainata matematiikan ja muiden Mattilanniemen kirjastosta löytyvien oppiaineiden kirjoja puoleksi vuodeksi. Kirjasto on mahdollistanut tällaisen käytännön, koska näitä kirjoja käytetään pääasiassa tutkimus- tai opetuskäytössä. Jos tällainen kirja on myös kurssivaatimuksissa ja kirjasto saa siitä tiedon, hankitaan sitä toki useampi kappale, että opiskelijatkin saavat kirjan käyttöönsä.

Istuminen tappaa

Terveysvalistunutta valittajaa häiritsi se, että kirjastossa on niin paljon vain istumapaikkoja. Tähän asiaan olemmekin puuttuneet tämän vuoden aikana. Seisomatyöpisteitä säädettävillä pöydillä on lisätty ja lisäksi on hankittu jumppapalloja istumista varten. Joten jatkossa, kun sivistätte itseänne, voitte aivojenne lisäksi vahvistaa myös rankaanne.

Tietokoneita on vähän ja niitä varataan

Erästä asiakastamme ärsytti se, kun muut asiakkaat varaavat tietokoneita tavaroillaan. Ärsytys on aivan aiheellinen ja kirjastossa olemme yrittäneet kieltää tämän varaamisen. Älkää siis varatko tietokoneita tavaroillanne. Toki pieniä taukoja koneelta on pakko pitää, mutta ottakaa muutkin käyttäjät huomioon.

Toinen asiakas toivoi, että tietokoneluokkaan voisi mennä työskentelemään silloinkin, kun siellä järjestetään opetusta. Yliopistossa on yleisenä käytäntönä, että opetustila on opetuksen aikana varattu vain siihen osallistuville. Koska kirjaston opetustilat ovat ruuhkaisimpina aikoina miltei jatkuvasti käytössä, ja opetusta niissä järjestävät myös muut kuin kirjasto, olemme lisänneet uusia työasemia kirjaston avotiloihin. Luokkien varaustilanteen voi aina tarkistaa oven viikkolukujärjestyksestä.

Interiööri

Eräs valitus koski kirjaston sisätilojen ulkonäköä. Kirjastossa on kuulemma rumaa ja vanhat keltaiset kalusteet. Sisäilmakin kuulemma on homeisen haiseva.

Kirjastolla on jo ikää ja se paikoin näkyykin. Keltainen on ollut kirjaston väri aina nykyisen kirjastorakennuksen perustamisvuodesta 1974 saakka, ja kyllähän se kirkas keltaisuus alkaa jo neljässäkymmenessä vuodessa hieman himmentyä. Hometta sen sijaan kirjastossa ei ole eivätkä viimeiset mittaukset ole siitä viitteitä löytäneet. Tuuletus on kirjastossa päällä aina aukioloaikoina, joten ilma kiertää jatkuvasti. Ilmanlaatua myös tarkkaillaan vähän väliä.

Sisätiloihin ja ajan patinaan on tulossa muutos lähivuosina, kun kirjastossa aloitetaan peruskorjaus. Tätä ennen emme luultavasti suuria muutoksia sisustuksessa toteuta. Onneksi sentään lukuisat opiskelijat piristävät kirjastoa ja kaunistavat sisätilojamme vuodesta toiseen.

E-kirjojen käyttö

Monet opiskelijat käyttävät e-kirjoja jo täysin sujuvasti. Aina ei e-kirjojen lukeminen suju kuitenkaan ilman kiroilua. Erästä asiakasta risoo erityisesti Dawsoneran e-kirjapalvelu, ja hän miettiikin, miksei palvelun kirjoja saa luettavaksi Adoben tuotteilla.

Myös kirjasto on sitä mieltä, että e-kirjojen käyttö tulisi olla mahdollisimman helppoa. Kirjasto haluaa tarjota asiakkaille vaivattoman pääsyn tietoon ja kehitämme jatkuvasti tiedon saatavuuteen liittyviä seikkoja. E-kirjojen kanssa kätemme ovat silti monesti sidotut, koska kustantajilla ja välittäjillä on omat alustansa, joilla heidän e-kirjojaan voi käyttää.

Valitettavasti kirjasto ei voi päättää, millä ohjelmalla tai alustalla e-kirjaa voi lukea. Kustantajat määrittelevät myös kirjojen käyttöoikeudet eli esimerkiksi sen, kuinka monta lukijaa voi samaan aikaan lukea kirjaa. Toiveemme on, että e-kirjojen lukeminen helpottuisi jatkuvasti, muuttuisi käyttäjäystävällisemmäksi eikä olisi sidottu vain tiettyihin ohjelmiin.

Tästäkin asiasta on hyvä saada käyttökokemuksia ja palautteita teiltä asiakkailta. Olemme jatkuvasti suoraan yhteydessä kustantajiin ja välittäjiin, myös Dawsoneraan päin, joten välitämme palautteen heille.

Arto Ikonen