Jyväskylän yliopiston kirjasto ja tiedemuseo yhdistyivät 1.1.2017 Avoimen tiedon keskukseksi
(Open Science Centre). Suunnittelemme parhaillaan yhteistä
verkkojulkaisua, eikä kirjaston JYKe-blogi enää ilmesty.
Kiitämme lukijoitamme ja palaamme asiaan Avoimen tiedon keskuksen
uuden julkaisun merkeissä. Kirjastomme kuulumisista kerromme
verkkosivuillamme, Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
21.4.2017
3.1.2017
Tutkimusjulkaisujen avoimuus lähenee Euroopan kärkitasoa
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkimusjulkaisujen avoimuus saavutti Euroopan komission asettaman 60 % avoimuustavoitteen.
Vuonna 2012 Euroopan komissio asetti tavoitteekseen, että 60 % EU:ssa julkisin varoin tuotetuista tutkimusjulkaisuista pitäisi vuoteen 2016 mennessä olla avoimesti kaikkien saatavilla. (Towards better access to scientific information: Boosting the benefits of public investments in research). Tuo tavoite on osoittautunut erittäin vaativaksi ja vain hyvin harva yliopisto tai edes hiemankaan suurempi yliopiston yksikkö tai tiedekunta on tuohon pystynyt.
St. Andrewsin yliopisto Skotlannissa on yksi harvoista yliopistoista Euroopassa, jonka julkaisujen avoimuus on vuoden 2016 julkaisujen osalta yli 60 %. Tässä yhteydessä avoimiksi julkaisuiksi ovat laskettu mukaan myös vielä julkaisuviiveen eli ns. embargon vuoksi vasta myöhemmin kaikkien käyttöön avautuvat julkaisut. Yhtenä avoimen tieteen ja tutkimuksen edelläkävijämaana pidetyn Alankomaiden yliopistoista muutama on saavuttanut tavoitteen. Suuremmista yliopistoista Erasmus University Rotterdam ja Leiden University kulkevat maailman avoimuuskehityksen kärjessä. (ks. http://www.narcis.nl)
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on nyt tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena yliopistojen tiedekuntana ylittänyt tuon EU:n asettaman tavoiterajan. 2.1.2017 tehdyssä tarkastelussa tiedekunnan vuoden 2016 vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste oli 61 %. Myös julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti nousi ensimmäistä kertaa 60 %:iin.
Jyväskylän yliopiston julkaisujen avoimuudesta on kuitenkin saatavissa helposti luotettavaa dataa. Alle on koottu yliopiston julkaisuista reaaliaikainen tilannekatsaus sekä vertailu kahden edellisvuoden avoimuuden kehittymisestä. Yliopiston tutkimustietojärjestelmä TUTKA sisältää ajantasaiset tiedot niin julkaisuista kuin niiden avoimuudestakin.
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehitys 2015–2016. On huomioitava, että alla esitettävä kehitys perustuu aina kunkin ajankohdan mukaiseen tilanteeseen. Vuoden 2015 lukemat pohjautuvat tarkasteluun, jossa on laskettu vuoden 2014 julkaisujen avoimuustilanne laskennan ajankohtana. 2/2016 tilanne kuvaa vuoden 2015 julkaisujen avoimuutta ja 7/2016, 10/2016 ja 12/2016 ovat reaaliaikaisia vuoden 2016 julkaisujen avoimuusasteita.
Avoimuuden kehittymistä kuvattaessa on tärkeää ymmärtää mitä kehittymistä kuvaavilla lukemilla tarkoitetaan. Julkaisujen avoimuus on jatkuvasti elävä ja kehittyvä käsite, sillä myös vanhempien julkaisujen rinnakkaistallennus kasvaa koko ajan. Näin myös menneiden vuosien tilanteet kehittyvät ja avoimuus kasvaa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston vuonna 2015 tai 2014 julkaistujen tutkimusartikkelien avoimuusaste on tällä hetkellä aivan eri tasolla kuin se oli vuonna 2015 tai 2014. Alla olevassa taulukossa on kuvattu tämän hetkinen yliopiston vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste vuosien 2014, 2015 ja 2016 julkaisujen osalta.
Yllä olevasta taulukosta huomaamme, että myös vuoden 2014 julkaisujen avoimuusaste on noussut merkittävästi, kun astetta verrataan tammikuussa 2015 tehtyyn analyysiin.
Yliopiston tutkimuksen avoimuutta voidaan tarkastella myös tiedekuntakohtaisesti. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu tiedekuntien julkaisujen avoimuutta neljästä näkökulmasta: kaikkien julkaisujen avoimuus, kaikkien julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti, vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus ja vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti.
Vuoden 2015 julkaisujen lukemat perustuvat 5.8.2016 tehtyyn tilanneanalyysiin ja vuoden 2016 tilanne on laskettu 2.1.2017.
Tiedekuntakohtaisessa tarkastelussa huomiota herättää erityisesti se, että kauppakorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki tiedekunnat ovat parantaneet tulostaan lähes kaikilla osa-alueilla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Jyväskylän yliopiston tutkimusjulkaisujen avoimuus lähestyy ihan Euroopan kärkitasoa. Mutta matkaa EU:n uudempaan tavoitteenasetteluun ja myös Suomen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ihanteeseen on vielä pitkästi.
Vuonna 2012 Euroopan komissio asetti tavoitteekseen, että 60 % EU:ssa julkisin varoin tuotetuista tutkimusjulkaisuista pitäisi vuoteen 2016 mennessä olla avoimesti kaikkien saatavilla. (Towards better access to scientific information: Boosting the benefits of public investments in research). Tuo tavoite on osoittautunut erittäin vaativaksi ja vain hyvin harva yliopisto tai edes hiemankaan suurempi yliopiston yksikkö tai tiedekunta on tuohon pystynyt.
St. Andrewsin yliopisto Skotlannissa on yksi harvoista yliopistoista Euroopassa, jonka julkaisujen avoimuus on vuoden 2016 julkaisujen osalta yli 60 %. Tässä yhteydessä avoimiksi julkaisuiksi ovat laskettu mukaan myös vielä julkaisuviiveen eli ns. embargon vuoksi vasta myöhemmin kaikkien käyttöön avautuvat julkaisut. Yhtenä avoimen tieteen ja tutkimuksen edelläkävijämaana pidetyn Alankomaiden yliopistoista muutama on saavuttanut tavoitteen. Suuremmista yliopistoista Erasmus University Rotterdam ja Leiden University kulkevat maailman avoimuuskehityksen kärjessä. (ks. http://www.narcis.nl)
Avoimuuden seurannasta
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on nyt tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena yliopistojen tiedekuntana ylittänyt tuon EU:n asettaman tavoiterajan. 2.1.2017 tehdyssä tarkastelussa tiedekunnan vuoden 2016 vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste oli 61 %. Myös julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti nousi ensimmäistä kertaa 60 %:iin.
Julkaisujen raportointijärjestelmät ovat monilta osin varsin alkeellisia.Tässä yhteydessä on kuitenkin pakko käyttää tapahtuman ainutkertaisuudesta rajoitetta ”tiettävästi”, sillä suomalaisen tutkimuksen tuotoksista ja erityisesti niiden avoimuudesta on erittäin hankalaa saada luotettavaa tietoa. Julkaisujen raportointijärjestelmät ovat monilta osin varsin alkeellisia ja varsinkin avoimuuteen liittyvä tieto huonosti saavutettavaa ja epäluotettavaa.
Jyväskylän yliopiston julkaisujen avoimuudesta on kuitenkin saatavissa helposti luotettavaa dataa. Alle on koottu yliopiston julkaisuista reaaliaikainen tilannekatsaus sekä vertailu kahden edellisvuoden avoimuuden kehittymisestä. Yliopiston tutkimustietojärjestelmä TUTKA sisältää ajantasaiset tiedot niin julkaisuista kuin niiden avoimuudestakin.
Projekti on mahdollistanut tarkan yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehittymisen seurannan.Jyväskylän yliopistossa on juuri päättymässä JY:n ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama projekti Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi. Tämä projekti on mahdollistanut tarkan yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehittymisen seurannan ja tulokset viimeisen kahden vuoden ajalta ovat varsin rohkaisevia: projektin aikana yliopiston kaikkien julkaisujen avoimuusaste on noussut 35 %:sta 51 %:iin ja vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallennusprosentti on noussut 16:sta 49 %:iin.
Jyväskylän yliopiston avoimen julkaisutoiminnan kehitys
Alla olevassa taulukossa on kuvattu Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehitys 2015–2016. On huomioitava, että alla esitettävä kehitys perustuu aina kunkin ajankohdan mukaiseen tilanteeseen. Vuoden 2015 lukemat pohjautuvat tarkasteluun, jossa on laskettu vuoden 2014 julkaisujen avoimuustilanne laskennan ajankohtana. 2/2016 tilanne kuvaa vuoden 2015 julkaisujen avoimuutta ja 7/2016, 10/2016 ja 12/2016 ovat reaaliaikaisia vuoden 2016 julkaisujen avoimuusasteita.
Taulukko 1. Jyväskylän yliopiston julkaisutoiminnan avoimuuden kehitys 2015-2016. |
Taulukko 2. Jyväskylän yliopiston vertaisarvioitujen tutkimusjulkaisujen avoimuusaste 3.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi |
Yliopiston tutkimuksen avoimuutta voidaan tarkastella myös tiedekuntakohtaisesti. Alla olevissa kuvioissa on kuvattu tiedekuntien julkaisujen avoimuutta neljästä näkökulmasta: kaikkien julkaisujen avoimuus, kaikkien julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti, vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus ja vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallennusprosentti.
Vuoden 2015 julkaisujen lukemat perustuvat 5.8.2016 tehtyyn tilanneanalyysiin ja vuoden 2016 tilanne on laskettu 2.1.2017.
Tiedekuntakohtaisessa tarkastelussa huomiota herättää erityisesti se, että kauppakorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki tiedekunnat ovat parantaneet tulostaan lähes kaikilla osa-alueilla.
Kuvio 1. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien kaikkien julkaisujen avoimuus 2015 ja 2016. Tilanne 2.1.2017. Lähde tutka.jyu.fi |
Kuvio 2. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien kaikkien julkaisujen rinnakkaistallennusprosentit 2015 ja 2016. Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi |
Kuvio 3. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien vertaisarvioitujen julkaisujen avoimuus 2015 ja 2016. Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi |
Kuvio 4. Jyväskylän yliopiston tiedekuntien vertaisarvioitujen julkaisujen rinnakkaistallennusprosentit 2015 ja 2016. Tilanne 2.1.2017. Lähde: tutka.jyu.fi |
Yhteenvetona voidaan todeta, että Jyväskylän yliopiston tutkimusjulkaisujen avoimuus lähestyy ihan Euroopan kärkitasoa. Mutta matkaa EU:n uudempaan tavoitteenasetteluun ja myös Suomen Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen ihanteeseen on vielä pitkästi.
15.11.2016
Suomalaista tiedekirjallisuutta avoimeksi
Jyväskylän yliopiston kirjasto edistää avointa tiedettä ja sen julkaisemista monin eri tavoin. Yksi viimeaikaisista toimenpiteistä on osallistuminen Helsingin yliopiston kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyöhankkeeseen, Kirjastokonsortio Aleksandriaan. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on tuoda laadukasta suomalaista tiedekirjallisuutta kaikille avoimeksi.
Hankkeessa mukana olevat kirjastot eivät osta kirjoja perinteiseen tapaan, vaan maksavat julkaisumaksun, jota vastaan SKS julkaisee kymmenen kirjaa avoimeksi kaikkien saataville. Näin kirjastot ja SKS edesauttavat suomalaisen tieteen ja tiedekirjallisuuden leviämistä ja siihen käsiksi pääsemistä. Samalla pilottihankkeesta saadaan hyödyllistä tietoa erilaisista julkaisu- ja hankintamalleista, joita voidaan soveltaa suomalaiseen tiedemaailmaan.
Pilottivaiheessa SKS:n kirjapaketissa ovat teokset:
Arto Ikonen
Hankkeessa mukana olevat kirjastot eivät osta kirjoja perinteiseen tapaan, vaan maksavat julkaisumaksun, jota vastaan SKS julkaisee kymmenen kirjaa avoimeksi kaikkien saataville. Näin kirjastot ja SKS edesauttavat suomalaisen tieteen ja tiedekirjallisuuden leviämistä ja siihen käsiksi pääsemistä. Samalla pilottihankkeesta saadaan hyödyllistä tietoa erilaisista julkaisu- ja hankintamalleista, joita voidaan soveltaa suomalaiseen tiedemaailmaan.
Pilottivaiheessa SKS:n kirjapaketissa ovat teokset:
- Jukka Mikkonen ja Antti Salminen (toim.): Monimutkainen mimesis* (2017)
- Karkurit. Aleksis Kiven kriittinen editio* (2017)
- Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.): Kiistellyt tiet terveyteen: Parantamisen monimuotoisuus globaalissa historiassa (2017)
- Kaarninen, Mervi (et al.): Kaupunki tapahtumien näyttämönä (2016)
- Haapala, Arto (et al.): Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi (2016)
- Soikkeli, Markku: Tuttua lemmentouhua (2016)
- Castrén, M. A.: Luentoja suomalaisesta mytologiasta (2016)
- Antila, Jaakko Olavi: Kansankirkko ristipaineessa (2014)
- Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa (2012)
- Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies. J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 (2010)
* Nimekettä ei ole varmistettu. SKS varaa oikeuden vaihtaa nimekkeen tarvittaessa.
Arto Ikonen
2.11.2016
Tieteellisten artikkelien jakamisesta
Tutkijat ovat viime aikoina joutuneet pohtimaan kysymystä, miten ja millä ehdoilla jakaa artikkeleita tieteellisissä sosiaalisissa verkostoissa (esimerkiksi ResearchGate, Academia.edu, Mendeley jne.). Monenkaan kustantajan työkalupakista ei ole löytynyt selkeää ja yksiselitteistä ohjetta siitä, saako artikkelin jakaa, minkä version siitä saa jakaa ja milloin.
Moni tutkija onkin epäselvässä tilanteessa tehnyt asiassa oman ratkaisunsa ja jakanut kirjoittamiensa artikkeleiden lopulliset versiot esimerkiksi ResearchGatessa – vaikka yksikään iso tieteellinen kustantaja ei tätä tekijänoikeussyistä salli.
Nyt tilanne kustantajien linjausten osalta alkaa tarkentua. Kuluneen vuoden aikana on ollut meneillään projekti, jossa joukko isoja tieteellisiä kustantajia ja tällä hetkellä suosittuja tieteellisiä sosiaalisia verkostoja ovat pyrkineet saavuttamaan yhteiset periaatteet artikkelien jakamisesta. Nämä periaatteet (voluntary principles) on nyt julkaistu, ja niiden pääkohdat on kuvattu oheisessa kuviossa:
Silmiinpistävää on, että periaatteissa ei pyritä kovinkaan näkyvästi ohjaamaan tutkijaa. Kaikki kustantajat myöntävät, että tieteellinen kommunikointi on oleellinen osa tutkimuksen tekemisen prosessia, eikä siihen prosessiin haluta (tai uskalleta) suoraan ja näkyvästi asettaa lisää esteitä. Tavoitteena on ollut lähestyä asiaa toisesta suunnasta: ohjata kaupallisia jakamisverkostoja sekä kustantajia. Periaatteet sisältävät siis velvoitteita ja suosituksia sekä kustantajille että tieteellisille sosiaalisille verkostoille.
Ohjeita tutkijoille
Toki myös varsinaiset tarinan päähenkilöt eli tutkijat on otettu huomioon. Työn tuloksena on syntynyt hiljattain avattu sivusto How Can I Share It?. Sivuston tarkoituksena on toimia ohjesivuna tutkijalle, jotta hän jatkossa löytäisi helposti tarvitsemansa tiedon siitä, miten kunkin kustantajan julkaisemia artikkeleita on mahdollista sosiaalisissa verkostoissa jakaa. Tällä hetkellä yli 30 kustantajaa on hyväksynyt yllänäkyvät periaatteet. Sivustolta löytyy jo linkit 20 kustantajan ohjesivustolle, joista tosin osa ei edelleenkään ole täsmentänyt linjaansa. Tilanne tullee kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttumaan.
Yllämainitut periaatteet koskevat vain artikkelien jakamista kaupallisissa verkostoissa, ei rinnakkaistallentamista julkaisuarkistoihin. Siihen suurimmalla osalla lehtikustantajista on ollut jo pitkään selkeä ja salliva linjaus, osalla tallentamiseen liittyy julkaisuviiveet eli embargot, osalla ei.
Kustantajien linjaukset vaihtelevat
Yksittäisten kustantajien politiikat artikkelien jakamisesta ovat vaihtelevia ja tulevat joiltain osin varmasti sellaisina pysymäänkin. Siksi tutkijan kannattaa aina varmistaa oman kustantajansa linjaus asiasta. Osa kustantajista kieltää artikkelien jakamisen kaupallisissa verkostoissa kokonaan, osa sallii sen samoilla ehdoilla kuin rinnakkaistallentamisen julkaisuarkistoihin.
Ei ole kovin vaikea ennustaa, että uusi jakolinja tulee kustantajilla varmasti olemaan se, onko tutkijan käyttämä jakamisverkosto myös sitoutunut nyt laadittuihin periaatteisiin vai ei. Esimerkiksi Royal Society of Chemistry on asian tehnyt jo omalla sivustollaan hyvin selväksi: niihin verkostoihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet periaatteita, artikkelia ei saa jakaa missään muodossaan, ellei se ole lähtökohtaisesti julkaistu avoimena Creative Commons -lisenssillä. Yhteistyössä mukana oleviin verkostoihin voi artikkelin jakaa samoilla ehdoilla kuin mitä on asetettu rinnakkaistallentamiselle. On varmaa, että tämä linjaus tulee yleistymään tässä yhteistyössä mukana olevilla kustantajilla – mahdollisesti laajemminkin.
Kirjasto ja yliopiston julkaisuarkisto auttavat
Rinnakkaistallentamisessa yliopiston julkaisuarkistoon tilanne on erilainen: kirjasto vastaa artikkelien tallentamisesta, lupien kysymisestä ja embargojen asettamisesta. Käyttäessään kaupallista jakelukanavaa tutkijan on huolehdittava näistä asioista itse – mikäli aikoo noudattaa tekijänoikeuksien haltijan eli kustantajan ohjeita.
Lähitulevaisuus näyttää, millaisiin toimiin kustantajat ryhtyvät, jos heidän asettamaansa selkeää ohjeistusta ei noudateta. Tulevaisuus näyttää myös sen, miten tutkijat suhtautuvat kustantajien tiukentuviin ohjeisiin ja suuntautuuko artikkelien jakaminen kustantajien suosittelemiin kanaviin vai ei.
Irene Ylönen
Moni tutkija onkin epäselvässä tilanteessa tehnyt asiassa oman ratkaisunsa ja jakanut kirjoittamiensa artikkeleiden lopulliset versiot esimerkiksi ResearchGatessa – vaikka yksikään iso tieteellinen kustantaja ei tätä tekijänoikeussyistä salli.
Nyt tilanne kustantajien linjausten osalta alkaa tarkentua. Kuluneen vuoden aikana on ollut meneillään projekti, jossa joukko isoja tieteellisiä kustantajia ja tällä hetkellä suosittuja tieteellisiä sosiaalisia verkostoja ovat pyrkineet saavuttamaan yhteiset periaatteet artikkelien jakamisesta. Nämä periaatteet (voluntary principles) on nyt julkaistu, ja niiden pääkohdat on kuvattu oheisessa kuviossa:
(Lähde: http://www.howcanishareit.com.) |
Silmiinpistävää on, että periaatteissa ei pyritä kovinkaan näkyvästi ohjaamaan tutkijaa. Kaikki kustantajat myöntävät, että tieteellinen kommunikointi on oleellinen osa tutkimuksen tekemisen prosessia, eikä siihen prosessiin haluta (tai uskalleta) suoraan ja näkyvästi asettaa lisää esteitä. Tavoitteena on ollut lähestyä asiaa toisesta suunnasta: ohjata kaupallisia jakamisverkostoja sekä kustantajia. Periaatteet sisältävät siis velvoitteita ja suosituksia sekä kustantajille että tieteellisille sosiaalisille verkostoille.
Ohjeita tutkijoille
Toki myös varsinaiset tarinan päähenkilöt eli tutkijat on otettu huomioon. Työn tuloksena on syntynyt hiljattain avattu sivusto How Can I Share It?. Sivuston tarkoituksena on toimia ohjesivuna tutkijalle, jotta hän jatkossa löytäisi helposti tarvitsemansa tiedon siitä, miten kunkin kustantajan julkaisemia artikkeleita on mahdollista sosiaalisissa verkostoissa jakaa. Tällä hetkellä yli 30 kustantajaa on hyväksynyt yllänäkyvät periaatteet. Sivustolta löytyy jo linkit 20 kustantajan ohjesivustolle, joista tosin osa ei edelleenkään ole täsmentänyt linjaansa. Tilanne tullee kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttumaan.
Suosituimmat artikkelien jakelukanavat ResearchGate ja Academia.edu eivät ole periaatteita allekirjoittaneet. (tilanne 2.11.2016)Paitsi kustantajat How Can I Share It? -sivusto nostaa esiin ne tieteelliset sosiaaliset verkostot, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin. Tällä hetkellä sellaisia palveluja ovat muun muassa Figshare, Mendeley, Trellis ja ReadCube. Huomattavaa on, että suosituimmat artikkelien jakelukanavat ResearchGate ja Academia.edu eivät ole periaatteita allekirjoittaneet.
Perinteisissä maksullisissa lehdissä julkaistujen artikkelien jakaminen ja siihen liittyvät ehdot ovat täysin kustantajan määriteltävissä.Sisäänrakennettuna yhteisissä periaatteissa on luonnollisesti se, että tekijänoikeuksien haltija (pääsääntöisesti siis kustantaja) voi yksiselitteisesti päättää, minne ja miten tutkija saa artikkelinsa jakaa. Tutkijoita rohkaistaan jakamaan vapaasti artikkelien metadataa sekä open access -artikkeleita, mutta perinteisissä maksullisissa lehdissä julkaistujen artikkelien jakaminen ja siihen liittyvät ehdot ovat täysin kustantajan määriteltävissä.
Yllämainitut periaatteet koskevat vain artikkelien jakamista kaupallisissa verkostoissa, ei rinnakkaistallentamista julkaisuarkistoihin. Siihen suurimmalla osalla lehtikustantajista on ollut jo pitkään selkeä ja salliva linjaus, osalla tallentamiseen liittyy julkaisuviiveet eli embargot, osalla ei.
Kustantajien linjaukset vaihtelevat
Yksittäisten kustantajien politiikat artikkelien jakamisesta ovat vaihtelevia ja tulevat joiltain osin varmasti sellaisina pysymäänkin. Siksi tutkijan kannattaa aina varmistaa oman kustantajansa linjaus asiasta. Osa kustantajista kieltää artikkelien jakamisen kaupallisissa verkostoissa kokonaan, osa sallii sen samoilla ehdoilla kuin rinnakkaistallentamisen julkaisuarkistoihin.
Ei ole kovin vaikea ennustaa, että uusi jakolinja tulee kustantajilla varmasti olemaan se, onko tutkijan käyttämä jakamisverkosto myös sitoutunut nyt laadittuihin periaatteisiin vai ei. Esimerkiksi Royal Society of Chemistry on asian tehnyt jo omalla sivustollaan hyvin selväksi: niihin verkostoihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet periaatteita, artikkelia ei saa jakaa missään muodossaan, ellei se ole lähtökohtaisesti julkaistu avoimena Creative Commons -lisenssillä. Yhteistyössä mukana oleviin verkostoihin voi artikkelin jakaa samoilla ehdoilla kuin mitä on asetettu rinnakkaistallentamiselle. On varmaa, että tämä linjaus tulee yleistymään tässä yhteistyössä mukana olevilla kustantajilla – mahdollisesti laajemminkin.
Kun tutkija jakaa artikkelinsa kaupallisissa jakelukanavissa, on vastuu artikkelin jakamisesta vain hänellä itsellään.Mitä tästä seuraa? Varmasti ainakin se, että tieto kustantajien linjauksista tulee jatkossa olemaan helpommin löydettävissä, ja selvää on, että linjaukset tulevat olemaan myös paljon yksiselitteisempiä – kuten Royal Society of Chemistryn tapauksessa. Tulkinnanvaraa ei enää ole. Kun tutkija jakaa artikkelinsa kaupallisissa jakelukanavissa, on vastuu artikkelin jakamisesta vain hänellä itsellään.
Kirjasto ja yliopiston julkaisuarkisto auttavat
Rinnakkaistallentamisessa yliopiston julkaisuarkistoon tilanne on erilainen: kirjasto vastaa artikkelien tallentamisesta, lupien kysymisestä ja embargojen asettamisesta. Käyttäessään kaupallista jakelukanavaa tutkijan on huolehdittava näistä asioista itse – mikäli aikoo noudattaa tekijänoikeuksien haltijan eli kustantajan ohjeita.
Lähitulevaisuus näyttää, millaisiin toimiin kustantajat ryhtyvät, jos heidän asettamaansa selkeää ohjeistusta ei noudateta. Tulevaisuus näyttää myös sen, miten tutkijat suhtautuvat kustantajien tiukentuviin ohjeisiin ja suuntautuuko artikkelien jakaminen kustantajien suosittelemiin kanaviin vai ei.
Irene Ylönen
19.9.2016
”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”
Tiedonhankinnan verkkokurssi yllätti opiskelijat
Kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta monessa eri muodossa. Jo muutaman vuoden ajan tiedonhankinnan perusteiden kurssin on voinut suorittaa itsenäisesti verkossa.
Lukuvuonna 2015-16 tarjosimme ensi kertaa uusimuotoisen verkkokurssin kaikkien opiskelijoiden saataville. Kurssilla opiskelija tekee omasta aiheestaan tiedonhankintasuunnitelman, ja oppii tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet ja osa-alueet luontevasti työstämällä oman aiheensa tiedonhankintaa.
Kevään verkkokurssilta keräämämme opiskelijapalaute osoitti, että kurssi tuli tarpeeseen, ja täytti tehtävänsä opiskelun eri vaiheissa oleville opiskelijoille. Kurssille tulo kannatti: moni oivalsi tiedonhankintataitojen hyödyn opiskelussa, ja merkityksen tärkeänä akateemisena taitona:
Tiedonhankinnan taitojen opiskelussa avainasemassa on oikea-aikaisuus. Tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia tiedonhankinnan opiskeluun haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija saa itselleen oikeaan aikaan ne taidot, jotka kussakin opiskelun vaiheessa ovat tarpeelliset.
Moni koki kurssin hyödylliseksi gradun suunnitteluvaiheessa. Toisaalta gradua jo viimeistelevät opiskelijat harmittelivat, ettei kurssia ollut tarjottu opinto-ohjelmassa jo ennen tutkielman tekoa.
Palautteissa opiskelijat toivoivat myös laitosten heräävän tiedonhankinnan opetuksen tärkeyteen entistä paremmin. Yliopiston laitokset ja tiedekunnat tilaavat kirjastolta omille opiskelijoilleen räätälöityä tiedonhankinnan opetusta vaihtelevasti. Moni hämmästeli, miksi tiedonhankinnan perusteiden kurssi ei ole kaikille pakollinen:
Saimme myös monia hyviä kehittämisehdotuksia oppimateriaalin ja verkkokurssin parantamiseksi. Opiskelijapalaute on meille arvokas apu opetuksen jatkuvassa kehittämisessä. Toiveita on kuunneltu, ja kurssi starttaakin nyt entistä joustavampana ja selkeämpänä palvelemaan opiskelijoita tiedonhankinnan kysymyksissä. This autumn the course is also available in English!
Ilmoittaudu Korpissa kurssille LIB1THP Tiedonhankinnan perusteet tai LIBESIS Systematic Information Seeking, ja ota tiedonhankinnan prosessi haltuun!
Materiaali ja työkalut ovat Kopassa vapaasti käytettävissä myös ilman, että suoritat kurssin.
Tervetuloa tutustumaan!
Johanna Kinnunen
Kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta monessa eri muodossa. Jo muutaman vuoden ajan tiedonhankinnan perusteiden kurssin on voinut suorittaa itsenäisesti verkossa.
Lukuvuonna 2015-16 tarjosimme ensi kertaa uusimuotoisen verkkokurssin kaikkien opiskelijoiden saataville. Kurssilla opiskelija tekee omasta aiheestaan tiedonhankintasuunnitelman, ja oppii tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet ja osa-alueet luontevasti työstämällä oman aiheensa tiedonhankintaa.
Kevään verkkokurssilta keräämämme opiskelijapalaute osoitti, että kurssi tuli tarpeeseen, ja täytti tehtävänsä opiskelun eri vaiheissa oleville opiskelijoille. Kurssille tulo kannatti: moni oivalsi tiedonhankintataitojen hyödyn opiskelussa, ja merkityksen tärkeänä akateemisena taitona:
”Kurssi on mukavan tiivis kokonaisuus, joka on todella hyödyllinen jatkossa opiskelussa, ei pelkästään tiedonhaun vaan myös yliopiston käytänteiden ymmärtämisen kannalta.”
”Minusta tuntuu nyt, että tämä pikku kurssi vastasi juuri nyt niihin kysymyksiin ja ongelmiin, joita minulla gradun aikana oli. Ja sen takia minulla on nyt luottavaisempi mieli omien akateemisten taitojeni suhteen ja minua on alkanut kiinnostaa tohtorikoulutuskin. ”
”Vaikka gradun tekeminen ei olisi vielä ajankohtaista, on tiedonhankinnan osaaminen hyödyllistä myös muiden kurssien suorittamisessa. ”
Tiedonhankinnan taitojen opiskelussa avainasemassa on oikea-aikaisuus. Tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia tiedonhankinnan opiskeluun haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija saa itselleen oikeaan aikaan ne taidot, jotka kussakin opiskelun vaiheessa ovat tarpeelliset.
Moni koki kurssin hyödylliseksi gradun suunnitteluvaiheessa. Toisaalta gradua jo viimeistelevät opiskelijat harmittelivat, ettei kurssia ollut tarjottu opinto-ohjelmassa jo ennen tutkielman tekoa.
”Kurssi oli kokonaisuutena todella hyvä, koska tuli tehtyä gradun tiedonhaku kerralla oikein.”
”Kokonaisuutena erittäin hyvä ja tarpeellinen kurssi ja auttoi huomattavasti tulevan opinnäytetyön ja tiedonhankintaprosessin suunnittelussa."
”Suunnittelulomakkeesta on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja tämän kurssin olisi hyvin voinut käydä myös ihan opintojen alkutaipaleellakin.”
”Olen juuri saanut graduni valmiiksi ja minua harmittaa, että vasta nyt törmäsin tähän kurssiin, sillä gradun kanssa suurimmat ongelmani loppuun asti johtuivat juuri tiedonhaun ongelmista, minkä takia koko prosessi venyi.”
Palautteissa opiskelijat toivoivat myös laitosten heräävän tiedonhankinnan opetuksen tärkeyteen entistä paremmin. Yliopiston laitokset ja tiedekunnat tilaavat kirjastolta omille opiskelijoilleen räätälöityä tiedonhankinnan opetusta vaihtelevasti. Moni hämmästeli, miksi tiedonhankinnan perusteiden kurssi ei ole kaikille pakollinen:
”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”
”Toivottavasti kaikki uudet opiskelijat käyvät tämän kurssin automaattisesti.”
”Kunpa olisin tajunnut kurssin olemassaolon jo kandityötä tehdessäni. Kurssia voisi mainostaa enemmän!”
Saimme myös monia hyviä kehittämisehdotuksia oppimateriaalin ja verkkokurssin parantamiseksi. Opiskelijapalaute on meille arvokas apu opetuksen jatkuvassa kehittämisessä. Toiveita on kuunneltu, ja kurssi starttaakin nyt entistä joustavampana ja selkeämpänä palvelemaan opiskelijoita tiedonhankinnan kysymyksissä. This autumn the course is also available in English!
Ilmoittaudu Korpissa kurssille LIB1THP Tiedonhankinnan perusteet tai LIBESIS Systematic Information Seeking, ja ota tiedonhankinnan prosessi haltuun!
Materiaali ja työkalut ovat Kopassa vapaasti käytettävissä myös ilman, että suoritat kurssin.
Tervetuloa tutustumaan!
Johanna Kinnunen
29.8.2016
Tervetuloa kirjastoon, uusi opiskelija!
Kirjastosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti heti opintojen alusta lähtien. Yliopiston kampusalueella sinua palvelee kolme kirjastoa. Pääkirjaston löydät Seminaarinmäeltä, kampuskirjastot Mattilanniemestä ja Ylistönrinteeltä. Jotta pääset alkuun kirjaston käytössä, sinun kannattaa hankkia kirjastokortti. Saat sen maksutta mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.
Kun tarvitset vaikkapa kurssikirjaa, klikkaa itsesi JYKDOK-tietokantaan. Sen kautta näet, mitä kirjoja meiltä löytyy ja mistä ne löytyvät. Voit tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin ja uusia lainojasi.
Uusille opiskelijoille on myös tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.
JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.
E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla.
Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä.
Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Voit myös käyttää omaa läppäriä.
Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä.
Kirjastossa on erilaisia työskentelytiloja niin itsenäiseen kuin ryhmätyöskentelyyn. Pääkirjaston aulan puoleiset salit ja ala-aula ovat vapaan keskustelun ja ryhmätyöskentelyn aluetta, kun taas niitä vastapäätä olevat lukusalit ovat rauhoitettuja hiljaiseen työskentelyyn ja lukemiseen.
Pysyt vaivattomasti ajan tasalla kirjastoasioissa seuraamalla meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto
Kuva: Petteri Kivimäki |
Uusille opiskelijoille on myös tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.
JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.
E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla.
Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä.
Hiljaisen työskentelyalueen tunnus |
Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Voit myös käyttää omaa läppäriä.
Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä.
Ryhmätyö- ja vapaan keskustelun alueen tunnus |
Kirjastossa on erilaisia työskentelytiloja niin itsenäiseen kuin ryhmätyöskentelyyn. Pääkirjaston aulan puoleiset salit ja ala-aula ovat vapaan keskustelun ja ryhmätyöskentelyn aluetta, kun taas niitä vastapäätä olevat lukusalit ovat rauhoitettuja hiljaiseen työskentelyyn ja lukemiseen.
Pysyt vaivattomasti ajan tasalla kirjastoasioissa seuraamalla meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.
Parhainta menestystä opinnoissasi ja tervetuloa kirjastoon. Olemme täällä sinua varten!
Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto
27.8.2016
Welcome to the library, new students!
Here´s what we know: Getting to know the library is essential for surviving on your academic adventure.
The best
way to learn what our library has to offer is to participate the Orientation Programme which includes getting to know the library. The library will also be
seen and heard at Agora on September 6 at the Opening Fair.
There are
three libraries: the Main Library at Seminaarinmäki campus and the campus
libraries of Mattilanniemi and Ylistönrinne. You can get your library card for
free from any of these three locations.
When you
are on a hunt for study materials, check the JYKDOK database. There you can see
what is available in the library and where to find it. You can make
reservations on items already on loan as well as renew your loans by logging in
to JYKDOK with your university credentials.
Through
JYKDOK, you also get access to e-books and other electronic materials. You
don’t have to be physically in the library to use them either - wherever you
are, just sign in with your student ID. You can download e-books, for example,
to your laptop or tablet. If you do not have one, you can borrow an iPad for
two weeks from the Main Library. The Library Tutorial is a good read because it
has tips on how to use e-books.
There are
computers for student use at the Main Library as well as the campus libraries.
You can also use your own laptop as we have free WiFi on all locations. There
are many types of study spaces in the library, for both group work as well as
for quiet study.
By reading
this entry, you have successfully been introduced to the library blog, JYKe.
The easiest way to keep yourself up to date on library matters is to follow us also
on Facebook, Twitter and Instagram.
Do not
hesitate to contact us when you need help. We are here for you.
Enjoy your studies!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)