19.9.2016

”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”

Tiedonhankinnan verkkokurssi yllätti opiskelijat

Kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta monessa eri muodossa. Jo muutaman vuoden ajan tiedonhankinnan perusteiden kurssin on voinut suorittaa itsenäisesti verkossa.

Lukuvuonna 2015-16 tarjosimme ensi kertaa uusimuotoisen verkkokurssin kaikkien opiskelijoiden saataville. Kurssilla opiskelija tekee omasta aiheestaan tiedonhankintasuunnitelman, ja oppii tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet ja osa-alueet luontevasti työstämällä oman aiheensa tiedonhankintaa.

Kevään verkkokurssilta keräämämme opiskelijapalaute osoitti, että kurssi tuli tarpeeseen, ja täytti tehtävänsä opiskelun eri vaiheissa oleville opiskelijoille.  Kurssille tulo kannatti: moni oivalsi tiedonhankintataitojen hyödyn opiskelussa, ja merkityksen tärkeänä akateemisena taitona:

”Kurssi on mukavan tiivis kokonaisuus, joka on todella hyödyllinen jatkossa opiskelussa, ei pelkästään tiedonhaun vaan myös yliopiston käytänteiden ymmärtämisen kannalta.”

”Minusta tuntuu nyt, että tämä pikku kurssi vastasi juuri nyt niihin kysymyksiin ja ongelmiin, joita minulla gradun aikana oli. Ja sen takia minulla on nyt luottavaisempi mieli omien akateemisten taitojeni suhteen ja minua on alkanut kiinnostaa tohtorikoulutuskin. ”

”Vaikka gradun tekeminen ei olisi vielä ajankohtaista, on tiedonhankinnan osaaminen hyödyllistä myös muiden kurssien suorittamisessa. ”

Tiedonhankinnan taitojen opiskelussa avainasemassa on oikea-aikaisuus.  Tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia tiedonhankinnan opiskeluun haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija saa itselleen oikeaan aikaan ne taidot, jotka kussakin opiskelun vaiheessa ovat tarpeelliset.

Moni koki kurssin hyödylliseksi gradun suunnitteluvaiheessa. Toisaalta gradua jo viimeistelevät opiskelijat harmittelivat, ettei kurssia ollut tarjottu opinto-ohjelmassa jo ennen tutkielman tekoa.

”Kurssi oli kokonaisuutena todella hyvä, koska tuli tehtyä gradun tiedonhaku kerralla oikein.”
”Kokonaisuutena erittäin hyvä ja tarpeellinen kurssi ja auttoi huomattavasti tulevan opinnäytetyön ja tiedonhankintaprosessin suunnittelussa."
”Suunnittelulomakkeesta on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja tämän kurssin olisi hyvin voinut käydä myös ihan opintojen alkutaipaleellakin.”
”Olen juuri saanut graduni valmiiksi ja minua harmittaa, että vasta nyt törmäsin tähän kurssiin, sillä gradun kanssa suurimmat ongelmani loppuun asti johtuivat juuri tiedonhaun ongelmista, minkä takia koko prosessi venyi.”

Palautteissa opiskelijat toivoivat myös laitosten heräävän tiedonhankinnan opetuksen tärkeyteen entistä paremmin. Yliopiston laitokset ja tiedekunnat tilaavat kirjastolta omille opiskelijoilleen räätälöityä tiedonhankinnan opetusta vaihtelevasti. Moni hämmästeli, miksi tiedonhankinnan perusteiden kurssi ei ole kaikille pakollinen:

”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”

”Toivottavasti kaikki uudet opiskelijat käyvät tämän kurssin automaattisesti.”

”Kunpa olisin tajunnut kurssin olemassaolon jo kandityötä tehdessäni. Kurssia voisi mainostaa enemmän!”

Saimme myös monia hyviä kehittämisehdotuksia oppimateriaalin ja verkkokurssin parantamiseksi.  Opiskelijapalaute on meille arvokas apu opetuksen jatkuvassa kehittämisessä. Toiveita on kuunneltu, ja kurssi starttaakin nyt entistä joustavampana ja selkeämpänä palvelemaan opiskelijoita tiedonhankinnan kysymyksissä.  This autumn the course is also available in English!

Ilmoittaudu Korpissa kurssille LIB1THP Tiedonhankinnan perusteet tai LIBESIS Systematic Information Seeking, ja ota tiedonhankinnan prosessi haltuun!

Materiaali ja työkalut ovat Kopassa vapaasti käytettävissä myös ilman, että suoritat kurssin.

Tervetuloa tutustumaan!

Johanna Kinnunen

29.8.2016

Tervetuloa kirjastoon, uusi opiskelija!

Kirjastosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti heti opintojen alusta lähtien. Yliopiston kampusalueella sinua palvelee kolme kirjastoa. Pääkirjaston löydät Seminaarinmäeltä, kampuskirjastot Mattilanniemestä ja Ylistönrinteeltä. Jotta pääset alkuun kirjaston käytössä, sinun kannattaa hankkia kirjastokortti. Saat sen maksutta mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.

Kuva: Petteri Kivimäki
Kun tarvitset vaikkapa kurssikirjaa, klikkaa itsesi JYKDOK-tietokantaan. Sen kautta näet, mitä kirjoja meiltä löytyy ja mistä ne löytyvät. Voit tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin ja uusia lainojasi.

Uusille opiskelijoille on myös tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.





JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.

E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla.

Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä.


Hiljaisen työskentelyalueen tunnus


Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Voit myös käyttää omaa läppäriä.

Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä.

Ryhmätyö- ja vapaan keskustelun
alueen tunnus





 
Kirjastossa on erilaisia työskentelytiloja niin itsenäiseen kuin ryhmätyöskentelyyn. Pääkirjaston aulan puoleiset salit ja ala-aula ovat vapaan keskustelun ja ryhmätyöskentelyn aluetta, kun taas niitä vastapäätä olevat lukusalit ovat rauhoitettuja hiljaiseen työskentelyyn ja lukemiseen.

Pysyt vaivattomasti ajan tasalla kirjastoasioissa seuraamalla meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Parhainta menestystä opinnoissasi ja tervetuloa kirjastoon. Olemme täällä sinua varten!

Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto


27.8.2016

Welcome to the library, new students!


Here´s what we know: Getting to know the library is essential for surviving on your academic adventure. 

The best way to learn what our library has to offer is to participate the Orientation Programme which includes getting to know the library. The library will also be seen and heard at Agora on September 6 at the Opening Fair

There are three libraries: the Main Library at Seminaarinmäki campus and the campus libraries of Mattilanniemi and Ylistönrinne. You can get your library card for free from any of these three locations.


When you are on a hunt for study materials, check the JYKDOK database. There you can see what is available in the library and where to find it. You can make reservations on items already on loan as well as renew your loans by logging in to JYKDOK with your university credentials.

Through JYKDOK, you also get access to e-books and other electronic materials. You don’t have to be physically in the library to use them either - wherever you are, just sign in with your student ID. You can download e-books, for example, to your laptop or tablet. If you do not have one, you can borrow an iPad for two weeks from the Main Library. The Library Tutorial is a good read because it has tips on how to use e-books.

There are computers for student use at the Main Library as well as the campus libraries. You can also use your own laptop as we have free WiFi on all locations. There are many types of study spaces in the library, for both group work as well as for quiet study. 

By reading this entry, you have successfully been introduced to the library blog, JYKe. The easiest way to keep yourself up to date on library matters is to follow us also on Facebook, Twitter and Instagram

Do not hesitate to contact us when you need help. We are here for you.

Enjoy your studies!

17.8.2016

Kriteereitä lehtihankintaan

Tieteellisten lehtien hankintaan vaikuttavat monet eri seikat. Jos e-lehti on tilattu jo aiempina vuosina, voi tilauksen uusintaa miettiessä tarkastella käyttömääriä. Lehden käyttötilastot eivät tietenkään kerro kaikkea, sillä tutkijat jakavat usein artikkeleita keskenään omilla foorumeillaan, jolloin kirjaston hankkimat lehdet eivät kerää klikkauksia. Käyttömäärä on lisäksi suhteutettava sen tieteenalan tutkijayhteisön kokoon, joka luultavimmin lehteä käyttää.

Käyttötilastojen lisäksi myös esimerkiksi viittausten määrää ilmaiseva vaikuttavuuskerroin (impact factor) on kiinnostava lehden maailmanlaajuista käyttöä mittaava tekijä. Lisäksi voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon esimerkiksi juuri Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat lehdessä julkaisseet tai sen artikkeleihin viitanneet.
Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat.

Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat eikä mikään näistä edellä mainituista kriteereistä ole yksinään ylitse muiden. Lehti voidaan aivan hyvin hankkia ilman näiden mittarien lukemista, jos sille on tarve. Kustantajan julkaisupolitiikka, erityisesti suhtautuminen open accessiin, on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi vaikuttajaksi hankintapäätösten tekemisessä.

Laadun luokittelua

Käytön ja vaikuttavuuden lisäksi tieteellisestä julkaisusta voi tarkastella sen laatua. Kotimaisten tiedeyhteisöjen Julkaisufoorumi pitää yllä tasoluokitusta, jonka tarkoituksena on arvioida tieteellisten julkaisujen laatua. Julkaisufoorumi-luokituksen (0-3) voi saada tieteellinen julkaisukanava, kuten lehti, julkaisusarja tai konferenssi.


Laadultaan korkeimman eli JUFO 3-luokituksen saaneista lehdistä 96 % kuuluu  Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmiin.

Toukokuussa 2016 JUFO 3-luokituksen saaneita lehtiä oli 660 kappaletta. Näistä Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista löytyi 96 %. Kokoelmista puuttui siis vain 27 korkeimman luokituksen saanutta lehteä. Näistä puuttuvista lehdistä useampi olikin sellaisilta tieteenaloilta, joita Jyväskylän yliopistossa ei pääasiassa opiskella tai tutkita.

Kaikista JYKin kokoelmien JUFO 3-lehdistä ei kuitenkaan löydy uusimpia vuosikertoja. Suurin osa lehdistä ostetaan osana isoja lehtipaketteja, jolloin kustantaja on saattanut rajata pääsyn lehdestä vaikka vain muutamaan vanhempaan vuosikertaan. Tämä ei tietenkään palvele sellaista asiakasta, joka tarvitsee lehden uusimpia artikkeleita. Näissä tapauksissa, jos asiakas niin haluaa, voimme tilata lehden erillisenä tilauksena, jolloin saamme pääsyn myös uusimpiin vuosikertoihin.

Julkaisufoorumin luokitusjärjestelmä ei silti ole jumalan sana, vaikka sitä käytetäänkin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin laatuindikaattorina. JUFO-taso ei myöskään ole ainoa perustelu kirjastolle hankkia lehtiä kokoelmiinsa, ja luokitusjärjestelmää on myös kritisoitu.

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitoksen tutkijat analysoivat hiljattain JUFO-luokitusjärjestelmää tiedonlouhinnan ja koneoppimisen avulla. Tutkijat näkivät kotimaisilla julkaisuilla olevan niin suuri painotus, että he epäilevät luokitusjärjestelmän olevan vinoutumassa.

Tutkijat toivovatkin jatkossa enemmän muun muassa tiedonlouhinnan menetelmien hyödyntämistä tutkimustoiminnan ja tutkimuksen laadun arvioinnissa. Näin voitaisiin sujuvoittaa esimerkiksi tasoluokittelua sen sijaan, että sitä pyöritettäisiin edelleen paljon resursseja vievien asiantuntijapaneeleiden voimin.

Arto Ikonen

Puuttuuko kirjaston kokoelmista joku mielestäsi oleellinen lehti tai kirja? Tee siitä hankintaesitys!

20.6.2016

JYXissä 3000 artikkelin raja rikki

Jyväskylän yliopiston avoimeen julkaisuarkisto JYX:iin on tallennettu nyt jo 3000 artikkelia. Lukuun sisältyvät sekä lehti- että kokoomateosartikkelit.


- Näyttää siltä, että yliopistomme tutkijat ovat huomanneet rinnakkaistallentamisen vaivattomuuden ja edut, sillä viimeiset tuhat artikkelia on rinnakkaistallennettu varsin lyhyen ajan sisällä. Kannustamme jatkamaan tätä hyvään vauhtiin päässyttä työtä tieteen avoimuuden lisäämiseksi yliopistossamme, toteaa avoimesta julkaisemisesta vastaava informaatikko Irene Ylönen kirjaston julkaisuyksiköstä.

3000. artikkeli on varhaiskasvatuksen tohtorikoulutettava Sanna Moilasen ja kollegoiden artikkeli Mothers’ non-standard working and childcare-related challenges: A comparison between lone and coupled mothers, joka ilmestyi Emeraldin kustantamassa International Journal of Sociology and Social Policy -lehdessä.

Artikkeli on rinnakkaistallennettu ns. green open access -mallin mukaisesti tallentamalla artikkelin lopullinen käsikirjoitus (post print, final draft) JYX-julkaisuarkistoon. Kustantaja ei ollut määritellyt  viiverajoitusta (embargo), joten artikkelin sai rinnakkaistallentaa avoimeen verkkokäyttöön heti lehden ilmestymisestä alkaen.

"Artikkelimme rinnakkaistallennus sujui omalta kohdaltani vaivattomasti ja helposti, koska tallennuksen voi tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon verkkolomakkeella. Lomakkeen yksinkertaisuus ja hyvät ohjeet tekivät tallennuksesta nopeaa", Sanna Moilanen kuvailee.

Äidin epätyypillinen työaika haastaa hoitojärjestelmää


Sanna Moilanen
Sanna Moilanen tekee väitöskirjaansa Suomen Akatemian rahoittamassa ja jo nyt päättyneessä Perheet 24/7 -tutkimusprojektissa. Projektin tutkimustuloksia on esitelty avoimissa seminaareissa ja julkaistu projektin verkkosivuilla.

"Jyväskylän yliopistossa tutkimusta tekevänä minulla on loistava mahdollisuus edistää avointa tiedettä ja tutkimusta tallentamalla tutkimukseni yliopistomme julkaisuarkistoon, joka on maksuton ja avoin kaikille", Moilanen tiivistää.

Moilasen väitöskirja käsittelee yksinhuoltajaäitien epätyypillisinä aikoina tehtävän työn (esim. ilta-, yö- ja viikonlopputyö) ja perhe-elämän yhteensovittamista Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Työtä ohjaavat professori Marja-Leena Laakso ja tutkijatohtori Eija Sevón Jyväskylän yliopistosta sekä lehtori Vanessa May Manchesterin yliopistosta.

Tutkimus tuo esiin lastenhoidolliset ongelmat sekä työhön liittyvien aikapaineiden ja kuormittavuuden mutta myös työn myönteisten merkitysten heijastumisen perheen arkeen ja lasten hyvinvointiin.

JYXiin nyt rinnakkaistallennetussa artikkelissa vertaillaan työssäkäyvien yksinhuoltajaäitien ja kaksivanhempaisten perheiden äitien kokemuksia lastenhoitoon liittyvistä ongelmista em. kolmessa tutkimusmaassa. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa maissa: yksinhuoltajaäidit kokivat kaksivanhempaisten perheiden äitejä useammin lastenhoito-ongelmia. Lisäksi tutkimus osoitti, että epätyypillistä työaikaa tekevät äidit, olipa kyse yksinhuoltaja- tai kaksivanhempaisesta perheestä, kokivat lastenhoidon järjestämisen ongelmallisemmaksi.


Yliopiston open access -sivusto uudistuu syksyllä 2016

Tulevan syksyn aikana uudistuva yliopiston open access -sivusto tarjoaa jatkossakin ajantasaisen tietopaketin kaikesta tarvittavasta avoimeen tieteeseen ja rinnakkaistallentamiseen liittyvästä.

Yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon JYXiin (rinnakkais)tallentaminen on ilmaista ja helppoa. Kirjoittajamaksuja ei ole ja kustantajalupien tarkastamisesta huolehtii Jyväskylän yliopistossa kirjasto.


Sanna Moilasen ja kollegoiden artikkeli on maksuttomasti luettavissa avoimessa JYX-julkaisuarkistossa.

Viittaaminen artikkeliin:

Moilanen, S., May, V., Räikkönen, E., Sevón, E., & Laakso, M.-L. (2016). Mothers’ non-standard working and childcare-related challenge: A comparison between lone and coupled mothers. International Journal of Sociology and Social Policy, 36 (1/2), 36-52. doi:10.1108/IJSSP-11-2014-0094

Sini Tuikka

7.6.2016

PDA-hankinta: kirjoja lukijoiden tarpeisiin

Onko joku seuraavista kirjoista sinulle tuttu?


Olet saattanut löytää kiinnostavan kirjan JYKDOKista, käyttänyt sitä opiskelussasi tai tutkimuksessasi ja samalla tullut hankkineeksi sen kirjastomme kokoelmiin.

Jyväskylän yliopiston kirjasto on jo parin vuoden ajan hyödyntänyt hankinnassaan PDA-toimintoa (Patron Driven Acquisition).  Tämä tarkoittaa, että JYKDOKissa on linkkejä sellaisiin välittäjän kokoelmista valikoituihin e-kirjoihin, joita ei ole etukäteen ostettu kokoelmiimme.

Yliopiston henkilökunta ja opiskelijat pääsevät lukemaan näitä kirjoja, ja jos niitä käytetään tarpeeksi ne ostautuvat kokoelmiimme automaattisesti. Tämän jälkeen ne ovat myös jatkossa käytettävissä


Tällä hetkellä PDA-kirjalistoja on tarjolla aineistonvälittäjä EBSCOn laajassa EBSCO eBook Collection e-kirjastossa. PDA:n kautta kokoelmiimme päätyvät kirjat ovat normaalisti vain yhden yhtäaikaisen lukijan käytettävissä. Tällainen yhden käyttäjän sopimus on halvin tarjolla olevista, ja uskomme, että se useimmissa tapauksissa myös riittää.

Ainakin osa kirjoista pystytään tarvittaessa hankkimaan myös suuremmalle tai rajoittamattomalle käyttäjäjoukolle. Jos joku tällaisista yhden käyttäjän kirjoista vaikuttaa sopivalta esimerkiksi kurssikirjaksi, kannattaa siitä olla yhteydessä kirjaston hankintaan.

Ajankohtaisia täsmähankintoja

PDA-kirjalistojen kautta voisi laittaa tarjolle tuhansia kirjoja, mutta kirjasto on toistaiseksi päättänyt koota itse pienempiä listoja. Valinnan tekevät kirjaston informaatikot omilla vastuutieteenaloillaan. Näin vältetään JYKDOKin täyttäminen kirjoilla, joilla on vähäinen mahdollisuus tulla luetuksi.

Kirjojen tieteellistä merkittävyyttä ja hinta-laatusuhdetta voidaan myös arvioida PDA-listoja tehdessä, ja lisäksi hyvin kalliit kirjat voidaan jättää perinteisen hankinnan kautta ostettavaksi.

Informaatikkojen valitsemia listoja verrataan vielä ennen JYKDOKiin siirtämistä kirjaston aiempiin kokoelmiin. Näin vältetään päällekkäisyydet painettujen kokoelmien ja muiden e-kirjakokoelmien kanssa.

Aktiivisia PDA-listoja on tällä hetkellä kahdeksan kappaletta:

  • bio- ja ympäristötieteet,
  • historia,
  • tietojenkäsittelytieteet ja tietotekniikka,
  • kasvatustieteet,
  • liikunta- ja terveystieteet,
  • kauppa- ja taloustieteet,
  • viestintätieteet sekä
  • matematiikka ja tilastotiede.

Kirjoja on listojen kautta toistaiseksi ostautunut 291 nimekettä. EBSCOn oman tieteenalaluokittelun mukaan kolme eniten hankituksi tullutta alaa ovat kasvatustieteet, kauppa- ja taloustieteet sekä tietojenkäsittelytieteet.


Itse kokoamaltani tietojenkäsittelytieteiden ja tietotekniikan listalta on ostautunut yhteensä 67 kirjaa. Yritin jakaa nämä karkeasti eri tutkimusaiheisiin, ja havaitsin että kirjat edustavat laajasti erilaisia tutkimusaiheita.

Huomattavaa on kuitenkin se, että suuri osa ostautuneista kirjoista käsittelee tietoturvaa tai kyberturvallisuutta. Kyseessä on aihe, joka on noussut tiedekunnassa esiin uutena tutkimus- ja opetusalana. Tämä onkin luonut tarpeen aihetta käsitteleville uusille tieteellisille kirjoille, joihin nämä PDA-listalta ostautuneet kirjat ovat toivottavasti vastanneet.




PDA-hankinta on erinomainen tapa täydentää kokoelmia ja saada hankittua kätevästi kirjoja, joille on sillä hetkellä tarvetta. Hankittujen e-kirjojen käyttöä seurataan, kuten muunkin aineiston tapauksessa. Ostautuneet kirjat pitää myös kuvailla siten, että mahdollisimman moni muukin JYKDOKin käyttäjä löytää ne.

Valitsemalla kirjat erikseen PDA-listoille voidaan varmistaa, että kirjat vastaavat yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin. Lopullisen valinnan tekevät kuitenkin ihmiset, jotka kirjaa tarvitsevat. Tämä on PDA:n hienous!

Matti Rajahonka

Lisätietoja
JY kirjasto / Tietopalvelut: jykneuvonta@library.jyu.fi
Hankinta / Annika Puruskainen-Jalkanen

17.5.2016

Refworks-kurssin etäosallistumisen pilotti onnistui

Refworks-koulutukset ovat olleet viime vuodet kirjaston suosituimpia koulutuksia. Suuri syy tähän on varmasti Refworks-viitteidenhallintaohjelma itse eli sen hyödyllisyys tutkimuksen teon apuvälineenä.

Refworksin avulla tekstinsisäiset viittaukset ja lähdeluettelo valmistuvat kuin itsestään, lähes automaattisesti. Eräs opiskelija totesi osuvasti, että Refworksiin tutustumisen jälkeen paluuta entiseen ei ole. Ja harva kai nauttiikaan viitteiden siirtelystä käsin, lähdeaineistojen tallentamisesta ja niiden uudelleen hakemisesta, puhumattakaan lähdeluettelon yksityiskohtaisen tarkasta asettelusta. Tänä päivänä yhä useampi antaakin automatiikan hoitaa homman.

Täysin Refworksin erinomaisuuden varaan kirjasto ei suinkaan jättänyt koulutuksen suosiota, vaan olemme kehittäneet sen sisältöä ja pedagogisia ratkaisuja koulutuspalautteen pohjalta.


”Matkarahat säästyivät!” - Etäyhteydellä Refworks-kurssille

Vuosi sitten toukokuussa kokeilimme ensimmäistä kertaa työpajamaisia koulutuksia. Rajasimme osallistujamäärän 15 henkeen ja lisäsimme tunneille toisen opettajan. Tunnin sisältöä muokkasimme käsittämään vain keskeiset asiat, vähensimme opettajajohtoista pedagogiikkaa, ja annoimme osallistujien tehdä itse. Kahden opettajan myötä henkilökohtainen ohjaus lisääntyi, ja osallistujien erilaisten tarpeiden huomioiminen helpottui.

Myöhemmin jaoimme Refworks-koulutukset vielä kahteen tasoryhmään: Refworksin perusteet- ja Refworks edistyneemmille -kursseiksi. Tähänkin saimme idean annetusta palautteesta.

Tuorein uudistus kurssilla on mahdollisuus etäosallistumiseen, jota kokeilimme ensimmäisen kerran toukokuun Refworks-koulutuksen yhteydessä yliopiston tarjoaman Connect Pro -järjestelmän avulla. Pilotissa Refworks-koulutus pidettiin tuttuun tapaan luokassa, mutta nyt siihen pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä.

Markkinoimme tätä Korppi-ilmoittautumisen yhteydessä, jossa ilmoittautuja sai valita itselleen parhaiten sopivan osallistumistavan. Vaikka lukukausi on lopuillaan ja ulkona kevät houkutuksineen, saimme heti ensimmäisellä kerralla huikeat 13 etäosallistujaa sekä luokkatilaan 8 henkilöä.

Varautumista ja pedagogista hienosäätöä

Kuivaharjoittelimme etukäteen Connect Pron toimivuutta luokkatilanteessa ja tarkensimme opettajien rooleja. Tyypillinen kahden kouluttajan joukko kasvoikin vielä yhdellä, sillä myös etäyhteyden päässä oleville piti saada tukihenkilö. Halusimme varmistaa näin, ettei paikan päällä toteutuva työpajamaisuus kärsi ohjauksen puutteesta, jos etäyhteys vaatii paljon huomiota.

Mietimme etukäteen myös mahdollisia etäohjauksessa vastaan tulevia haasteita:
  • Tuleeko kysymyksiä niin paljon, ettei kaikkiin ehditä vastata?
  • Uskaltaako kukaan kysyä mitään?
  • Voimmeko antaa tarpeeksi kattavia ohjeita chatissa näkemättä opiskelijan työskentelyä, kun kyseessä on ohjelman käytön opettelu? 
  • Häiritseekö etäohjaus luokkahuonetyöskentelyä?
  • Toimiiko tekniikka? 
Päätimme rohkeasti kokeilla, mitä tuleman pitää. Iloksemme saimme huomata, että etäosallistujat olivat alusta saakka mukana aktiivisesti ja innostuneesti. Connect-huoneen käyttö sujui kaikilta mallikkaasti, ja kaikki kysymykset ehdittiin ratkaista.

Vaivaton osallistuminen = työllistetty opettaja

Työpajamaisessa koulutuksessamme Refworksin eri toiminnot on jaettu kolmea osa-aluetta käsittäviin tehtäviin. Opiskelijat saavat ensin ohjatusti tehdä harjoitukset itse, ja osioiden välissä opettaja esittää ratkaisut tehtäviin luokan edessä. Tehtävien teon aikana osallistujat ovat voineet kysyä vinkkejä opettajilta, jotka kiertelevät luokassa. Etäosallistujille lähetimme tehtävät etukäteen tulostamista varten. Lisäksi jaoimme tehtäviä vielä tunnin alussa Connectin kautta.

Etäosallistujat seurasivat luokan edessä tapahtuvia osuuksia Connectissa opettajan jakaman ruudun, puheen ja nettikameran kuvan kautta. Etäosallistujat saivat kirjoittaa kysymyksiä ja kommentteja chattiin. Tehtävien aikana luokkaan oli mahdollista ottaa myös puheyhteys mikrofonilla, mutta tätä eivät osallistujat tällä kertaa käyttäneet. Opettaja vastasi kysymyksiin joko välittömästi chatin tai mikrofonin kautta, tai viimeistään tehtäviä yhteisesti purettaessa.

”Ehkä AC- ja live-opetuksen järjestäminen erillään tekisi tilaisuudesta selkeämmän. Mutta erittäin hienoa, että etäyhteysmahdollisuus oli olemassa, toimi myös näinkin.”

Päänvaivaa aiheuttivat etäosallistujien Refworksin apuohjelmaan liittyvät tekniset kysymykset. Osalla oli vaikeuksia asentaa Refworksin Word-apuohjelmaa (Write-N-Cite) omalle koneelleen. Teknisiä haasteita voi olla vaikea ratkaista Connectin kautta opetuksen aikana. Connect mahdollistaa osallistujan koneen ohjaamisen etäyhteydellä, mutta ryhmäopetustilannetta paremmin tämä soveltuu tilanteisiin, joissa neuvotaan yksittäistä käyttäjää.

”Hieno juttu, että osallistuminen onnistui näin AC:n välityksellä!”

Kokonaisuutena etäohjauksen ottaminen mukaan Refworks-koulutukseen oli myönteinen kokemus. Kokeilu vei myös eteenpäin työtämme, joka tähtää monimuotoisen opetuksen ja ohjauksen tarjoamiseen paikasta riippumatta.

Pilottikoulutuksen pohjalta etäopetuksen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat. Seuraavaksi kirjastolla onkin suunnitteilla lisätä etäyhteysmahdollisuuksia myös muihin koulutuksiin ja tiedonhaun ohjauksiin. Ja jutun alussa mainittua Refworksiin ihastuneen opiskelijan toteamusta mukaillen meidänkin on vaikea kuvitella palaavamme entiseen eli koulutuksiin ilman etäyhteyttä.

Johanna Kinnunen, Nina Kivinen, Matti Rajahonka
Lainaukset kurssin opiskelijapalautteista.