15.11.2016

Suomalaista tiedekirjallisuutta avoimeksi

Jyväskylän yliopiston kirjasto edistää avointa tiedettä ja sen julkaisemista monin eri tavoin. Yksi viimeaikaisista toimenpiteistä on osallistuminen Helsingin yliopiston kirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyöhankkeeseen, Kirjastokonsortio Aleksandriaan. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on tuoda laadukasta suomalaista tiedekirjallisuutta kaikille avoimeksi.

Hankkeessa mukana olevat kirjastot eivät osta kirjoja perinteiseen tapaan, vaan maksavat julkaisumaksun, jota vastaan SKS julkaisee kymmenen kirjaa avoimeksi kaikkien saataville. Näin kirjastot ja SKS edesauttavat suomalaisen tieteen ja tiedekirjallisuuden leviämistä ja siihen käsiksi pääsemistä. Samalla pilottihankkeesta saadaan hyödyllistä tietoa erilaisista julkaisu- ja hankintamalleista, joita voidaan soveltaa suomalaiseen tiedemaailmaan.

Pilottivaiheessa SKS:n kirjapaketissa ovat teokset:
  • Jukka Mikkonen ja Antti Salminen (toim.): Monimutkainen mimesis* (2017)
  • Karkurit. Aleksis Kiven kriittinen editio* (2017)
  • Markku Hokkanen ja Kalle Kananoja (toim.): Kiistellyt tiet terveyteen: Parantamisen monimuotoisuus globaalissa historiassa (2017)
  • Kaarninen, Mervi (et al.): Kaupunki tapahtumien näyttämönä (2016)
  • Haapala, Arto (et al.): Ympäristö, estetiikka ja hyvinvointi (2016)
  • Soikkeli, Markku: Tuttua lemmentouhua (2016)
  • Castrén, M. A.: Luentoja suomalaisesta mytologiasta (2016)
  • Antila, Jaakko Olavi: Kansankirkko ristipaineessa (2014)
  • Hellman, Heikki: Koko illan ilo? Kolmoskanava ja television kaupallistuminen Suomessa (2012)
  • Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies. J.G. Granön tutkijantie 1882-1956 (2010) 
* Nimekettä ei ole varmistettu. SKS varaa oikeuden vaihtaa nimekkeen tarvittaessa.

Arto Ikonen

2.11.2016

Tieteellisten artikkelien jakamisesta

Tutkijat ovat viime aikoina joutuneet pohtimaan kysymystä, miten ja millä ehdoilla jakaa artikkeleita tieteellisissä sosiaalisissa verkostoissa (esimerkiksi ResearchGate, Academia.edu, Mendeley jne.). Monenkaan kustantajan työkalupakista ei ole löytynyt selkeää ja yksiselitteistä ohjetta siitä, saako artikkelin jakaa, minkä version siitä saa jakaa ja milloin.

Moni tutkija onkin epäselvässä tilanteessa tehnyt asiassa oman ratkaisunsa ja jakanut kirjoittamiensa artikkeleiden lopulliset versiot esimerkiksi ResearchGatessa – vaikka yksikään iso tieteellinen kustantaja ei tätä tekijänoikeussyistä salli.

Nyt tilanne kustantajien linjausten osalta alkaa tarkentua. Kuluneen vuoden aikana on ollut meneillään projekti, jossa joukko isoja tieteellisiä kustantajia ja tällä hetkellä suosittuja tieteellisiä sosiaalisia verkostoja ovat pyrkineet saavuttamaan yhteiset periaatteet artikkelien jakamisesta. Nämä periaatteet (voluntary principles) on nyt julkaistu, ja niiden pääkohdat on kuvattu oheisessa kuviossa:


(Lähde: http://www.howcanishareit.com.)

Silmiinpistävää on, että periaatteissa ei pyritä kovinkaan näkyvästi ohjaamaan tutkijaa. Kaikki kustantajat myöntävät, että tieteellinen kommunikointi on oleellinen osa tutkimuksen tekemisen prosessia, eikä siihen prosessiin haluta (tai uskalleta) suoraan ja näkyvästi asettaa lisää esteitä. Tavoitteena on ollut lähestyä asiaa toisesta suunnasta: ohjata kaupallisia jakamisverkostoja sekä kustantajia. Periaatteet sisältävät siis velvoitteita ja suosituksia sekä kustantajille että tieteellisille sosiaalisille verkostoille.

Ohjeita tutkijoille

Toki myös varsinaiset tarinan päähenkilöt eli tutkijat on otettu huomioon. Työn tuloksena on syntynyt hiljattain avattu sivusto How Can I Share It?. Sivuston tarkoituksena on toimia ohjesivuna tutkijalle, jotta hän jatkossa löytäisi helposti tarvitsemansa tiedon siitä, miten kunkin kustantajan julkaisemia artikkeleita on mahdollista sosiaalisissa verkostoissa jakaa. Tällä hetkellä yli 30 kustantajaa on hyväksynyt yllänäkyvät periaatteet. Sivustolta löytyy jo linkit 20 kustantajan ohjesivustolle, joista tosin osa ei edelleenkään ole täsmentänyt linjaansa. Tilanne tullee kuitenkin lähitulevaisuudessa muuttumaan.
Suosituimmat artikkelien jakelukanavat ResearchGate ja Academia.edu eivät ole periaatteita allekirjoittaneet. (tilanne 2.11.2016)
Paitsi kustantajat How Can I Share It? -sivusto nostaa esiin ne tieteelliset sosiaaliset verkostot, jotka ovat sitoutuneet yhteisiin periaatteisiin. Tällä hetkellä sellaisia palveluja ovat muun muassa Figshare, Mendeley, Trellis ja ReadCube. Huomattavaa on, että suosituimmat artikkelien jakelukanavat ResearchGate ja Academia.edu eivät ole periaatteita allekirjoittaneet.
Perinteisissä maksullisissa lehdissä julkaistujen artikkelien jakaminen ja siihen liittyvät ehdot ovat täysin kustantajan määriteltävissä.
Sisäänrakennettuna yhteisissä periaatteissa on luonnollisesti se, että tekijänoikeuksien haltija (pääsääntöisesti siis kustantaja) voi yksiselitteisesti päättää, minne ja miten tutkija saa artikkelinsa jakaa. Tutkijoita rohkaistaan jakamaan vapaasti artikkelien metadataa sekä open access -artikkeleita, mutta perinteisissä maksullisissa lehdissä julkaistujen artikkelien jakaminen ja siihen liittyvät ehdot ovat täysin kustantajan määriteltävissä.

Yllämainitut periaatteet koskevat vain artikkelien jakamista kaupallisissa verkostoissa, ei rinnakkaistallentamista julkaisuarkistoihin. Siihen suurimmalla osalla lehtikustantajista on ollut jo pitkään selkeä ja salliva linjaus, osalla tallentamiseen liittyy julkaisuviiveet eli embargot, osalla ei.

Kustantajien linjaukset vaihtelevat

Yksittäisten kustantajien politiikat artikkelien jakamisesta ovat vaihtelevia ja tulevat joiltain osin varmasti sellaisina pysymäänkin. Siksi tutkijan kannattaa aina varmistaa oman kustantajansa linjaus asiasta. Osa kustantajista kieltää artikkelien jakamisen kaupallisissa verkostoissa kokonaan, osa sallii sen samoilla ehdoilla kuin rinnakkaistallentamisen julkaisuarkistoihin.

Ei ole kovin vaikea ennustaa, että uusi jakolinja tulee kustantajilla varmasti olemaan se, onko tutkijan käyttämä jakamisverkosto myös sitoutunut nyt laadittuihin periaatteisiin vai ei. Esimerkiksi Royal Society of Chemistry on asian tehnyt jo omalla sivustollaan hyvin selväksi: niihin verkostoihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet periaatteita, artikkelia ei saa jakaa missään muodossaan, ellei se ole lähtökohtaisesti julkaistu avoimena Creative Commons -lisenssillä. Yhteistyössä mukana oleviin verkostoihin voi artikkelin jakaa samoilla ehdoilla kuin mitä on asetettu rinnakkaistallentamiselle. On varmaa, että tämä linjaus tulee yleistymään tässä yhteistyössä mukana olevilla kustantajilla – mahdollisesti laajemminkin.
Kun tutkija jakaa artikkelinsa kaupallisissa jakelukanavissa, on vastuu artikkelin jakamisesta vain hänellä itsellään.
Mitä tästä seuraa? Varmasti ainakin se, että tieto kustantajien linjauksista tulee jatkossa olemaan helpommin löydettävissä, ja selvää on, että linjaukset tulevat olemaan myös paljon yksiselitteisempiä – kuten Royal Society of Chemistryn tapauksessa. Tulkinnanvaraa ei enää ole. Kun tutkija jakaa artikkelinsa kaupallisissa jakelukanavissa, on vastuu artikkelin jakamisesta vain hänellä itsellään.

Kirjasto ja yliopiston julkaisuarkisto auttavat

Rinnakkaistallentamisessa yliopiston julkaisuarkistoon tilanne on erilainen: kirjasto vastaa artikkelien tallentamisesta, lupien kysymisestä ja embargojen asettamisesta. Käyttäessään kaupallista jakelukanavaa tutkijan on huolehdittava näistä asioista itse – mikäli aikoo noudattaa tekijänoikeuksien haltijan eli kustantajan ohjeita.

Lähitulevaisuus näyttää, millaisiin toimiin kustantajat ryhtyvät, jos heidän asettamaansa selkeää ohjeistusta ei noudateta. Tulevaisuus näyttää myös sen, miten tutkijat suhtautuvat kustantajien tiukentuviin ohjeisiin ja suuntautuuko artikkelien jakaminen kustantajien suosittelemiin kanaviin vai ei.

Irene Ylönen

19.9.2016

”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”

Tiedonhankinnan verkkokurssi yllätti opiskelijat

Kirjasto järjestää tiedonhankinnan opetusta monessa eri muodossa. Jo muutaman vuoden ajan tiedonhankinnan perusteiden kurssin on voinut suorittaa itsenäisesti verkossa.

Lukuvuonna 2015-16 tarjosimme ensi kertaa uusimuotoisen verkkokurssin kaikkien opiskelijoiden saataville. Kurssilla opiskelija tekee omasta aiheestaan tiedonhankintasuunnitelman, ja oppii tiedonhankinnan prosessin eri vaiheet ja osa-alueet luontevasti työstämällä oman aiheensa tiedonhankintaa.

Kevään verkkokurssilta keräämämme opiskelijapalaute osoitti, että kurssi tuli tarpeeseen, ja täytti tehtävänsä opiskelun eri vaiheissa oleville opiskelijoille.  Kurssille tulo kannatti: moni oivalsi tiedonhankintataitojen hyödyn opiskelussa, ja merkityksen tärkeänä akateemisena taitona:

”Kurssi on mukavan tiivis kokonaisuus, joka on todella hyödyllinen jatkossa opiskelussa, ei pelkästään tiedonhaun vaan myös yliopiston käytänteiden ymmärtämisen kannalta.”

”Minusta tuntuu nyt, että tämä pikku kurssi vastasi juuri nyt niihin kysymyksiin ja ongelmiin, joita minulla gradun aikana oli. Ja sen takia minulla on nyt luottavaisempi mieli omien akateemisten taitojeni suhteen ja minua on alkanut kiinnostaa tohtorikoulutuskin. ”

”Vaikka gradun tekeminen ei olisi vielä ajankohtaista, on tiedonhankinnan osaaminen hyödyllistä myös muiden kurssien suorittamisessa. ”

Tiedonhankinnan taitojen opiskelussa avainasemassa on oikea-aikaisuus.  Tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia tiedonhankinnan opiskeluun haluamme varmistaa, että jokainen opiskelija saa itselleen oikeaan aikaan ne taidot, jotka kussakin opiskelun vaiheessa ovat tarpeelliset.

Moni koki kurssin hyödylliseksi gradun suunnitteluvaiheessa. Toisaalta gradua jo viimeistelevät opiskelijat harmittelivat, ettei kurssia ollut tarjottu opinto-ohjelmassa jo ennen tutkielman tekoa.

”Kurssi oli kokonaisuutena todella hyvä, koska tuli tehtyä gradun tiedonhaku kerralla oikein.”
”Kokonaisuutena erittäin hyvä ja tarpeellinen kurssi ja auttoi huomattavasti tulevan opinnäytetyön ja tiedonhankintaprosessin suunnittelussa."
”Suunnittelulomakkeesta on hyötyä myöhemmin opinnoissa ja tämän kurssin olisi hyvin voinut käydä myös ihan opintojen alkutaipaleellakin.”
”Olen juuri saanut graduni valmiiksi ja minua harmittaa, että vasta nyt törmäsin tähän kurssiin, sillä gradun kanssa suurimmat ongelmani loppuun asti johtuivat juuri tiedonhaun ongelmista, minkä takia koko prosessi venyi.”

Palautteissa opiskelijat toivoivat myös laitosten heräävän tiedonhankinnan opetuksen tärkeyteen entistä paremmin. Yliopiston laitokset ja tiedekunnat tilaavat kirjastolta omille opiskelijoilleen räätälöityä tiedonhankinnan opetusta vaihtelevasti. Moni hämmästeli, miksi tiedonhankinnan perusteiden kurssi ei ole kaikille pakollinen:

”On outoa, ettei tätä kurssia suoriteta pakollisena!”

”Toivottavasti kaikki uudet opiskelijat käyvät tämän kurssin automaattisesti.”

”Kunpa olisin tajunnut kurssin olemassaolon jo kandityötä tehdessäni. Kurssia voisi mainostaa enemmän!”

Saimme myös monia hyviä kehittämisehdotuksia oppimateriaalin ja verkkokurssin parantamiseksi.  Opiskelijapalaute on meille arvokas apu opetuksen jatkuvassa kehittämisessä. Toiveita on kuunneltu, ja kurssi starttaakin nyt entistä joustavampana ja selkeämpänä palvelemaan opiskelijoita tiedonhankinnan kysymyksissä.  This autumn the course is also available in English!

Ilmoittaudu Korpissa kurssille LIB1THP Tiedonhankinnan perusteet tai LIBESIS Systematic Information Seeking, ja ota tiedonhankinnan prosessi haltuun!

Materiaali ja työkalut ovat Kopassa vapaasti käytettävissä myös ilman, että suoritat kurssin.

Tervetuloa tutustumaan!

Johanna Kinnunen

29.8.2016

Tervetuloa kirjastoon, uusi opiskelija!

Kirjastosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti heti opintojen alusta lähtien. Yliopiston kampusalueella sinua palvelee kolme kirjastoa. Pääkirjaston löydät Seminaarinmäeltä, kampuskirjastot Mattilanniemestä ja Ylistönrinteeltä. Jotta pääset alkuun kirjaston käytössä, sinun kannattaa hankkia kirjastokortti. Saat sen maksutta mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.

Kuva: Petteri Kivimäki
Kun tarvitset vaikkapa kurssikirjaa, klikkaa itsesi JYKDOK-tietokantaan. Sen kautta näet, mitä kirjoja meiltä löytyy ja mistä ne löytyvät. Voit tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin ja uusia lainojasi.

Uusille opiskelijoille on myös tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.





JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.

E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla.

Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä.


Hiljaisen työskentelyalueen tunnus


Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Voit myös käyttää omaa läppäriä.

Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä.

Ryhmätyö- ja vapaan keskustelun
alueen tunnus





 
Kirjastossa on erilaisia työskentelytiloja niin itsenäiseen kuin ryhmätyöskentelyyn. Pääkirjaston aulan puoleiset salit ja ala-aula ovat vapaan keskustelun ja ryhmätyöskentelyn aluetta, kun taas niitä vastapäätä olevat lukusalit ovat rauhoitettuja hiljaiseen työskentelyyn ja lukemiseen.

Pysyt vaivattomasti ajan tasalla kirjastoasioissa seuraamalla meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Parhainta menestystä opinnoissasi ja tervetuloa kirjastoon. Olemme täällä sinua varten!

Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto


27.8.2016

Welcome to the library, new students!


Here´s what we know: Getting to know the library is essential for surviving on your academic adventure. 

The best way to learn what our library has to offer is to participate the Orientation Programme which includes getting to know the library. The library will also be seen and heard at Agora on September 6 at the Opening Fair

There are three libraries: the Main Library at Seminaarinmäki campus and the campus libraries of Mattilanniemi and Ylistönrinne. You can get your library card for free from any of these three locations.


When you are on a hunt for study materials, check the JYKDOK database. There you can see what is available in the library and where to find it. You can make reservations on items already on loan as well as renew your loans by logging in to JYKDOK with your university credentials.

Through JYKDOK, you also get access to e-books and other electronic materials. You don’t have to be physically in the library to use them either - wherever you are, just sign in with your student ID. You can download e-books, for example, to your laptop or tablet. If you do not have one, you can borrow an iPad for two weeks from the Main Library. The Library Tutorial is a good read because it has tips on how to use e-books.

There are computers for student use at the Main Library as well as the campus libraries. You can also use your own laptop as we have free WiFi on all locations. There are many types of study spaces in the library, for both group work as well as for quiet study. 

By reading this entry, you have successfully been introduced to the library blog, JYKe. The easiest way to keep yourself up to date on library matters is to follow us also on Facebook, Twitter and Instagram

Do not hesitate to contact us when you need help. We are here for you.

Enjoy your studies!

17.8.2016

Kriteereitä lehtihankintaan

Tieteellisten lehtien hankintaan vaikuttavat monet eri seikat. Jos e-lehti on tilattu jo aiempina vuosina, voi tilauksen uusintaa miettiessä tarkastella käyttömääriä. Lehden käyttötilastot eivät tietenkään kerro kaikkea, sillä tutkijat jakavat usein artikkeleita keskenään omilla foorumeillaan, jolloin kirjaston hankkimat lehdet eivät kerää klikkauksia. Käyttömäärä on lisäksi suhteutettava sen tieteenalan tutkijayhteisön kokoon, joka luultavimmin lehteä käyttää.

Käyttötilastojen lisäksi myös esimerkiksi viittausten määrää ilmaiseva vaikuttavuuskerroin (impact factor) on kiinnostava lehden maailmanlaajuista käyttöä mittaava tekijä. Lisäksi voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon esimerkiksi juuri Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat lehdessä julkaisseet tai sen artikkeleihin viitanneet.
Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat.

Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat eikä mikään näistä edellä mainituista kriteereistä ole yksinään ylitse muiden. Lehti voidaan aivan hyvin hankkia ilman näiden mittarien lukemista, jos sille on tarve. Kustantajan julkaisupolitiikka, erityisesti suhtautuminen open accessiin, on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi vaikuttajaksi hankintapäätösten tekemisessä.

Laadun luokittelua

Käytön ja vaikuttavuuden lisäksi tieteellisestä julkaisusta voi tarkastella sen laatua. Kotimaisten tiedeyhteisöjen Julkaisufoorumi pitää yllä tasoluokitusta, jonka tarkoituksena on arvioida tieteellisten julkaisujen laatua. Julkaisufoorumi-luokituksen (0-3) voi saada tieteellinen julkaisukanava, kuten lehti, julkaisusarja tai konferenssi.


Laadultaan korkeimman eli JUFO 3-luokituksen saaneista lehdistä 96 % kuuluu  Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmiin.

Toukokuussa 2016 JUFO 3-luokituksen saaneita lehtiä oli 660 kappaletta. Näistä Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista löytyi 96 %. Kokoelmista puuttui siis vain 27 korkeimman luokituksen saanutta lehteä. Näistä puuttuvista lehdistä useampi olikin sellaisilta tieteenaloilta, joita Jyväskylän yliopistossa ei pääasiassa opiskella tai tutkita.

Kaikista JYKin kokoelmien JUFO 3-lehdistä ei kuitenkaan löydy uusimpia vuosikertoja. Suurin osa lehdistä ostetaan osana isoja lehtipaketteja, jolloin kustantaja on saattanut rajata pääsyn lehdestä vaikka vain muutamaan vanhempaan vuosikertaan. Tämä ei tietenkään palvele sellaista asiakasta, joka tarvitsee lehden uusimpia artikkeleita. Näissä tapauksissa, jos asiakas niin haluaa, voimme tilata lehden erillisenä tilauksena, jolloin saamme pääsyn myös uusimpiin vuosikertoihin.

Julkaisufoorumin luokitusjärjestelmä ei silti ole jumalan sana, vaikka sitä käytetäänkin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin laatuindikaattorina. JUFO-taso ei myöskään ole ainoa perustelu kirjastolle hankkia lehtiä kokoelmiinsa, ja luokitusjärjestelmää on myös kritisoitu.

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitoksen tutkijat analysoivat hiljattain JUFO-luokitusjärjestelmää tiedonlouhinnan ja koneoppimisen avulla. Tutkijat näkivät kotimaisilla julkaisuilla olevan niin suuri painotus, että he epäilevät luokitusjärjestelmän olevan vinoutumassa.

Tutkijat toivovatkin jatkossa enemmän muun muassa tiedonlouhinnan menetelmien hyödyntämistä tutkimustoiminnan ja tutkimuksen laadun arvioinnissa. Näin voitaisiin sujuvoittaa esimerkiksi tasoluokittelua sen sijaan, että sitä pyöritettäisiin edelleen paljon resursseja vievien asiantuntijapaneeleiden voimin.

Arto Ikonen

Puuttuuko kirjaston kokoelmista joku mielestäsi oleellinen lehti tai kirja? Tee siitä hankintaesitys!

20.6.2016

JYXissä 3000 artikkelin raja rikki

Jyväskylän yliopiston avoimeen julkaisuarkisto JYX:iin on tallennettu nyt jo 3000 artikkelia. Lukuun sisältyvät sekä lehti- että kokoomateosartikkelit.


- Näyttää siltä, että yliopistomme tutkijat ovat huomanneet rinnakkaistallentamisen vaivattomuuden ja edut, sillä viimeiset tuhat artikkelia on rinnakkaistallennettu varsin lyhyen ajan sisällä. Kannustamme jatkamaan tätä hyvään vauhtiin päässyttä työtä tieteen avoimuuden lisäämiseksi yliopistossamme, toteaa avoimesta julkaisemisesta vastaava informaatikko Irene Ylönen kirjaston julkaisuyksiköstä.

3000. artikkeli on varhaiskasvatuksen tohtorikoulutettava Sanna Moilasen ja kollegoiden artikkeli Mothers’ non-standard working and childcare-related challenges: A comparison between lone and coupled mothers, joka ilmestyi Emeraldin kustantamassa International Journal of Sociology and Social Policy -lehdessä.

Artikkeli on rinnakkaistallennettu ns. green open access -mallin mukaisesti tallentamalla artikkelin lopullinen käsikirjoitus (post print, final draft) JYX-julkaisuarkistoon. Kustantaja ei ollut määritellyt  viiverajoitusta (embargo), joten artikkelin sai rinnakkaistallentaa avoimeen verkkokäyttöön heti lehden ilmestymisestä alkaen.

"Artikkelimme rinnakkaistallennus sujui omalta kohdaltani vaivattomasti ja helposti, koska tallennuksen voi tehdä Jyväskylän yliopiston kirjastoon verkkolomakkeella. Lomakkeen yksinkertaisuus ja hyvät ohjeet tekivät tallennuksesta nopeaa", Sanna Moilanen kuvailee.

Äidin epätyypillinen työaika haastaa hoitojärjestelmää


Sanna Moilanen
Sanna Moilanen tekee väitöskirjaansa Suomen Akatemian rahoittamassa ja jo nyt päättyneessä Perheet 24/7 -tutkimusprojektissa. Projektin tutkimustuloksia on esitelty avoimissa seminaareissa ja julkaistu projektin verkkosivuilla.

"Jyväskylän yliopistossa tutkimusta tekevänä minulla on loistava mahdollisuus edistää avointa tiedettä ja tutkimusta tallentamalla tutkimukseni yliopistomme julkaisuarkistoon, joka on maksuton ja avoin kaikille", Moilanen tiivistää.

Moilasen väitöskirja käsittelee yksinhuoltajaäitien epätyypillisinä aikoina tehtävän työn (esim. ilta-, yö- ja viikonlopputyö) ja perhe-elämän yhteensovittamista Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Työtä ohjaavat professori Marja-Leena Laakso ja tutkijatohtori Eija Sevón Jyväskylän yliopistosta sekä lehtori Vanessa May Manchesterin yliopistosta.

Tutkimus tuo esiin lastenhoidolliset ongelmat sekä työhön liittyvien aikapaineiden ja kuormittavuuden mutta myös työn myönteisten merkitysten heijastumisen perheen arkeen ja lasten hyvinvointiin.

JYXiin nyt rinnakkaistallennetussa artikkelissa vertaillaan työssäkäyvien yksinhuoltajaäitien ja kaksivanhempaisten perheiden äitien kokemuksia lastenhoitoon liittyvistä ongelmista em. kolmessa tutkimusmaassa. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa maissa: yksinhuoltajaäidit kokivat kaksivanhempaisten perheiden äitejä useammin lastenhoito-ongelmia. Lisäksi tutkimus osoitti, että epätyypillistä työaikaa tekevät äidit, olipa kyse yksinhuoltaja- tai kaksivanhempaisesta perheestä, kokivat lastenhoidon järjestämisen ongelmallisemmaksi.


Yliopiston open access -sivusto uudistuu syksyllä 2016

Tulevan syksyn aikana uudistuva yliopiston open access -sivusto tarjoaa jatkossakin ajantasaisen tietopaketin kaikesta tarvittavasta avoimeen tieteeseen ja rinnakkaistallentamiseen liittyvästä.

Yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon JYXiin (rinnakkais)tallentaminen on ilmaista ja helppoa. Kirjoittajamaksuja ei ole ja kustantajalupien tarkastamisesta huolehtii Jyväskylän yliopistossa kirjasto.


Sanna Moilasen ja kollegoiden artikkeli on maksuttomasti luettavissa avoimessa JYX-julkaisuarkistossa.

Viittaaminen artikkeliin:

Moilanen, S., May, V., Räikkönen, E., Sevón, E., & Laakso, M.-L. (2016). Mothers’ non-standard working and childcare-related challenge: A comparison between lone and coupled mothers. International Journal of Sociology and Social Policy, 36 (1/2), 36-52. doi:10.1108/IJSSP-11-2014-0094

Sini Tuikka