17.5.2016

Refworks-kurssin etäosallistumisen pilotti onnistui

Refworks-koulutukset ovat olleet viime vuodet kirjaston suosituimpia koulutuksia. Suuri syy tähän on varmasti Refworks-viitteidenhallintaohjelma itse eli sen hyödyllisyys tutkimuksen teon apuvälineenä.

Refworksin avulla tekstinsisäiset viittaukset ja lähdeluettelo valmistuvat kuin itsestään, lähes automaattisesti. Eräs opiskelija totesi osuvasti, että Refworksiin tutustumisen jälkeen paluuta entiseen ei ole. Ja harva kai nauttiikaan viitteiden siirtelystä käsin, lähdeaineistojen tallentamisesta ja niiden uudelleen hakemisesta, puhumattakaan lähdeluettelon yksityiskohtaisen tarkasta asettelusta. Tänä päivänä yhä useampi antaakin automatiikan hoitaa homman.

Täysin Refworksin erinomaisuuden varaan kirjasto ei suinkaan jättänyt koulutuksen suosiota, vaan olemme kehittäneet sen sisältöä ja pedagogisia ratkaisuja koulutuspalautteen pohjalta.


”Matkarahat säästyivät!” - Etäyhteydellä Refworks-kurssille

Vuosi sitten toukokuussa kokeilimme ensimmäistä kertaa työpajamaisia koulutuksia. Rajasimme osallistujamäärän 15 henkeen ja lisäsimme tunneille toisen opettajan. Tunnin sisältöä muokkasimme käsittämään vain keskeiset asiat, vähensimme opettajajohtoista pedagogiikkaa, ja annoimme osallistujien tehdä itse. Kahden opettajan myötä henkilökohtainen ohjaus lisääntyi, ja osallistujien erilaisten tarpeiden huomioiminen helpottui.

Myöhemmin jaoimme Refworks-koulutukset vielä kahteen tasoryhmään: Refworksin perusteet- ja Refworks edistyneemmille -kursseiksi. Tähänkin saimme idean annetusta palautteesta.

Tuorein uudistus kurssilla on mahdollisuus etäosallistumiseen, jota kokeilimme ensimmäisen kerran toukokuun Refworks-koulutuksen yhteydessä yliopiston tarjoaman Connect Pro -järjestelmän avulla. Pilotissa Refworks-koulutus pidettiin tuttuun tapaan luokassa, mutta nyt siihen pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä.

Markkinoimme tätä Korppi-ilmoittautumisen yhteydessä, jossa ilmoittautuja sai valita itselleen parhaiten sopivan osallistumistavan. Vaikka lukukausi on lopuillaan ja ulkona kevät houkutuksineen, saimme heti ensimmäisellä kerralla huikeat 13 etäosallistujaa sekä luokkatilaan 8 henkilöä.

Varautumista ja pedagogista hienosäätöä

Kuivaharjoittelimme etukäteen Connect Pron toimivuutta luokkatilanteessa ja tarkensimme opettajien rooleja. Tyypillinen kahden kouluttajan joukko kasvoikin vielä yhdellä, sillä myös etäyhteyden päässä oleville piti saada tukihenkilö. Halusimme varmistaa näin, ettei paikan päällä toteutuva työpajamaisuus kärsi ohjauksen puutteesta, jos etäyhteys vaatii paljon huomiota.

Mietimme etukäteen myös mahdollisia etäohjauksessa vastaan tulevia haasteita:
  • Tuleeko kysymyksiä niin paljon, ettei kaikkiin ehditä vastata?
  • Uskaltaako kukaan kysyä mitään?
  • Voimmeko antaa tarpeeksi kattavia ohjeita chatissa näkemättä opiskelijan työskentelyä, kun kyseessä on ohjelman käytön opettelu? 
  • Häiritseekö etäohjaus luokkahuonetyöskentelyä?
  • Toimiiko tekniikka? 
Päätimme rohkeasti kokeilla, mitä tuleman pitää. Iloksemme saimme huomata, että etäosallistujat olivat alusta saakka mukana aktiivisesti ja innostuneesti. Connect-huoneen käyttö sujui kaikilta mallikkaasti, ja kaikki kysymykset ehdittiin ratkaista.

Vaivaton osallistuminen = työllistetty opettaja

Työpajamaisessa koulutuksessamme Refworksin eri toiminnot on jaettu kolmea osa-aluetta käsittäviin tehtäviin. Opiskelijat saavat ensin ohjatusti tehdä harjoitukset itse, ja osioiden välissä opettaja esittää ratkaisut tehtäviin luokan edessä. Tehtävien teon aikana osallistujat ovat voineet kysyä vinkkejä opettajilta, jotka kiertelevät luokassa. Etäosallistujille lähetimme tehtävät etukäteen tulostamista varten. Lisäksi jaoimme tehtäviä vielä tunnin alussa Connectin kautta.

Etäosallistujat seurasivat luokan edessä tapahtuvia osuuksia Connectissa opettajan jakaman ruudun, puheen ja nettikameran kuvan kautta. Etäosallistujat saivat kirjoittaa kysymyksiä ja kommentteja chattiin. Tehtävien aikana luokkaan oli mahdollista ottaa myös puheyhteys mikrofonilla, mutta tätä eivät osallistujat tällä kertaa käyttäneet. Opettaja vastasi kysymyksiin joko välittömästi chatin tai mikrofonin kautta, tai viimeistään tehtäviä yhteisesti purettaessa.

”Ehkä AC- ja live-opetuksen järjestäminen erillään tekisi tilaisuudesta selkeämmän. Mutta erittäin hienoa, että etäyhteysmahdollisuus oli olemassa, toimi myös näinkin.”

Päänvaivaa aiheuttivat etäosallistujien Refworksin apuohjelmaan liittyvät tekniset kysymykset. Osalla oli vaikeuksia asentaa Refworksin Word-apuohjelmaa (Write-N-Cite) omalle koneelleen. Teknisiä haasteita voi olla vaikea ratkaista Connectin kautta opetuksen aikana. Connect mahdollistaa osallistujan koneen ohjaamisen etäyhteydellä, mutta ryhmäopetustilannetta paremmin tämä soveltuu tilanteisiin, joissa neuvotaan yksittäistä käyttäjää.

”Hieno juttu, että osallistuminen onnistui näin AC:n välityksellä!”

Kokonaisuutena etäohjauksen ottaminen mukaan Refworks-koulutukseen oli myönteinen kokemus. Kokeilu vei myös eteenpäin työtämme, joka tähtää monimuotoisen opetuksen ja ohjauksen tarjoamiseen paikasta riippumatta.

Pilottikoulutuksen pohjalta etäopetuksen suunnittelu ja kehittäminen jatkuvat. Seuraavaksi kirjastolla onkin suunnitteilla lisätä etäyhteysmahdollisuuksia myös muihin koulutuksiin ja tiedonhaun ohjauksiin. Ja jutun alussa mainittua Refworksiin ihastuneen opiskelijan toteamusta mukaillen meidänkin on vaikea kuvitella palaavamme entiseen eli koulutuksiin ilman etäyhteyttä.

Johanna Kinnunen, Nina Kivinen, Matti Rajahonka
Lainaukset kurssin opiskelijapalautteista.

28.4.2016

Avoimiin julkaisumalleihin siirryttävä ripeästi

Avoimen julkaisemisen eli open accessin yleistyminen tuo tutkijoille ja tiedeyhteisölle mahdollisuuksia jakaa ja saavuttaa tieteellistä tietoa entistä nopeammin ja joustavammin.


Opetusministeriö on linjannut tavoitteeksi, että Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa vuoteen 2017 mennessä.

Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset käyvät parhaillaan neuvotteluita tiedekustantajien kanssa tehokkaamman avoimen julkaisemisen puolesta.

Päällekkäiset kustannukset minimoitava

Tällä hetkellä korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksavat tieteellisistä julkaisuista lehtien tilausmaksuina. Avoimessa julkaisemisessa kirjoittaja tai kirjoittajan organisaatio maksaa artikkelin julkaisumaksun.

Kokonaiskustannusten tarkastelu on tärkeää, sillä etenkin suuret kustantajat suosivat tällä hetkellä ns. hybrid-julkaisemista. Tämän julkaisumallin mukaan tutkija voi ostaa artikkelinsa avoimeksi sellaisesta lehdestä, josta on maksettu jo tilausmaksu.

Tutkijoille on tärkeää julkaista lehdissä, jotka ovat tiedeyhteisön arvostamia julkaisukanavia, vaikka julkaisun avoimuus niissä edellyttäisi erillistä artikkelin käsittelymaksua. Artikkelien käsittelymaksujen malli tuottaa kuitenkin päällekkäisiä kustannuksia, ellei kustantaja samalla alenna kyseisten lehtien tilausmaksuja.

Kansalliskirjaston FinELib-konsortio edustaa neuvotteluissa korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia ja pitää tärkeänä, että sekä tilausmaksuja että käsittelymaksuja edellyttävä malli on vain siirtymävaihe kohti täysin avointa julkaisemista. Siirtymävaiheen aikana on olennaista, että uuden avoimen julkaisumallin ja vanhan tilausmaksuihin perustuvan julkaisumallin päällekkäiset kustannukset minimoidaan.

Tieteellisten lehtien tilausmaksuista kertyy korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille vuositasolla kuluja noin 23 miljoonaa euroa.

Tieteen avoin julkaiseminen -hankkeessa on arvioitu, että vuonna 2014 suomalaiset yliopistot maksoivat open access -artikkeleiden julkaisemisesta yhteensä vähintään miljoona euroa ja että nämä kustannukset ovat kasvussa.

Jyväskylän yliopiston kirjasto tukee tukijoita open access -julkaisemisessa monin eri tavoin.

Lisätietoja: Jyväskylän yliopiston kirjaston open access -sivut

Juttu perustuu FinELibin 26.4.2016 julkaisemaan mm. korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoille lähetettyyn tiedotteeseen. FinELib on suomalaisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen muodostama konsortio, jonka tehtävä on turvata ja parantaa elektronisten aineistojen saatavuutta.

A rapid transition to open access publishing is essential

The proliferation of open access publishing models in academic publication provides researchers and the academic community with opportunities to share and access academic information faster and more flexibly than before.


Finnish institutions of higher education and research institutes are currently negotiating with academic publishers to enable the efficient use of open publication methods.

The Ministry of Education and Culture has stated as its goal that Finland will become one of the leading countries in the openness of science and research by 2017.

Overlapping expenses must be minimised

Currently, institutions of higher education and research institutes pay for academic publications through subscription fees. In an open access model, the author or the author’s organisation pays for the publication of an article. The overall expenses of publication must be examined, as particularly large publishers currently favour hybrid publication, in which a researcher whose article has been accepted for publication in a subscription-based journal can pay a separate publication fee to make his or her article open access. It is important for researchers to publish in journals which are esteemed by the academic community, even if making the article open access requires a separate fee. This model of article fees, however, generates overlapping expenses, unless the publisher correspondingly lowers the subscription fees for the journals in question.

The National Library’s FinELib consortium, which represents institutions of higher education and research institutes in the negotiations, has insisted that the hybrid model, which involves both subscriptions and article fees, be considered an interim solution on the way to full open access publishing. During this transition period it is essential that overlapping expenses from the new open access model and the old subscription model are minimised.

The subscription fees for academic journals represent an annual expense of about €23 million for institutions of higher education and research institutes. The exact costs of open access publishing are unknown as they are not monitored in Finland on a national level. However, according to estimates from the project Tieteen avoin julkaiseminen (Open Publication of Science in Finland), in 2014 Finnish universities paid at least €1 million to publish open access articles, and these expenses are on the rise.

Jyväskylä University Library supports open access in many ways

More information: http://openaccess.jyu.fi/en

14.4.2016

"Minä, käytäntö ja tasa-arvo kiittävät!" - Katsaus asiakaspalautteeseen

Näin kevään korvalla on hyvä hetki summata, millaista palautetta kirjastomme on saanut asiakkailta talven mittaan. Palautetta on taas tullut runsaasti, mikä on aina positiivista. Meidän olisi vaikea suunnitella toimintaamme ja palveluitamme tietämättä, missä olemme onnistuneet tai mitä asiakkaat meiltä kaipaavat.

Satsaus ergonomiaan on huomattu


Kirjaston tiloista olemme saaneet sekä kiitosta että moitetta. Erityisesti työpisteiden ergonomiaan olemme viime vuosina onnistuneesti satsanneet, mutta toki edelleen löytyy parannettavaa.
    ”Olisi ihan mahtavaa, jos kaikkiin kirjaston tietokonetyöpisteisiin saataisiin säädettävät tuolit. […] Ei näillä koko päivää pysty töitä tekemään, paitsi jos on varaa käydä hierojalla joka ilta.”
Osassa työpisteistä on jo hyvät työtuolit, mutta valitettavasti ei kaikissa. Ongelma on tiedossa, ja pyrimme hankkimaan lisää säädettäviä työtuoleja.

Uudet seisomatyöpisteet ovat olleet erityisen suosittuja.
    "Isot kiitokset seisomatyöpisteistä! Erinomaisia, vaikkakin varsin varattuja - niitä voisi olla lisääkin. Pieni kehitysehdotus: voisiko pari seisomapöytää olla myös ilman talon tietokonetta? Auttaisi kovasti meitä oman läppärin kanssa työskenteleviä.”
Seisomatasot ovat hankintalistalla. Muutama taso löytyy jo tällä hetkellä pääkirjaston 2. kerroksesta hiljaisen lukusalin puolelta (vasemmalla reunustalla ikkunan edessä) ja 3. kerroksesta Seminaarinkadun puoleisesta päädystä (olkkarin yläpuolella).

Monet asiakkaat ovat ilahtuneet löytäessään pääkirjaston 2. kerroksesta sukupuolettomat vessat.
    "Minä, käytäntö ja tasa-arvo kiittävät kun 2. krs vessat on muutettu unisex-vessoiksi."
Talven pimeimpinä hetkinä saimme palautetta sälekaihtimista:
    ”Saisiko 2. kerroksen Seminaarinkadun puoleisen lukualueen kaihtimet auki myös ikkunoiden yläosasta? Alue on varsinkin talvisin tosi pimeä.”
Välitimme palautteen eteenpäin ja huoltomies kävi tarkistamassa kaihtimet. Harmittavasti hän totesi niiden olevan hyvin huonokuntoiset. Kaihtimien narutkin ovat suurelta osin poikki ja kääntövivut sijaitsevat korkealla. Sälekaihtimien uusimista onkin esitetty kampusmanagerille.

Joskus asiakkaiden mielipiteet pääkirjaston tiloista menevät iloisesti ristiin:
    ”One of the ugliest studying environment is found at the university of Jyväskylä.” “Nice building for studying and for doing computer stuff.”
Kiva, että ainakin osa porukasta on tyytyväistä!

Palautekeskustelun kirjaston kanssa voi käydä näinkin. Kuva kirjaston 2. kerroksen olkkarin ideointitaululta.

Onnistuneita kohtaamisia palvelutiskillä ja koulutuksissa


Asiakaspalvelusta olemme saaneet enimmäkseen hyvää palautetta.
    ”Olen uusi opiskelija Avoimen yliopiston puolella ja olen vieraillut nyt kirjastossanne kolme kertaa. Joka kerta apua tarvitessani olen saanut suorastaan käsittämättömän hyvää palvelua palvelutiskillä käydessäni!”
Kivaa, että olemme onnistuneet palvelemaan asiakasta hyvin!

Pääkirjaston aukioloaikoihin on toivottu pidennystä. Opiskelijoita kiinnostaisi myös 24/7 -tila. Tähän kirjasto onkin hiljattain ottanut kantaa toisessa blogijutussa.

RefWorks-koulutukset ovat kirjaston suosituimpia kursseja. RefWorks onkin erittäin hyödyllinen työkalu viitteidenhallintajärjestelmäksi, kuten eräs osallistuja huomasi:
    ”Se on todella kätevä ja helpottaa huomattavasti työskentelyä. Lisäksi se parantaa tutkielmien, kirjallisuuskatsausten ja raporttien luettavuutta ja laatua.”
Palautteen antaja kehuu erityisesti myös kurssin opettajan panosta.
    ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, että yksi henkilö voi työpanoksellaan ja keskittymisellään helpottaa todella monen ihmisen opiskelu- ja tutkimustyötä sekä myös parantaa yliopistosta ulospäin näkyvien asioiden laatua.”

Aineistot käytössä 24/7


Ehkä joku vielä muistaa, miten vuosia sitten kamppailimme huonosti toimivien etäyhteyksien kanssa. Nykyään kirjaston tarjoamia e-aineistoja on helppo käyttää myös kotikoneelta. Tämäkin näkyy palautteessa.
    ”Käytännössä kaikkiin Jyväskylän yliopiston kirjaston tilaamiin tietokantoihin pääsee nykyään käsiksi etäyhteyden avulla omalta koneelta ja suurin osa artikkeleista on myös saatavilla kokotekstinä tietokantojen kautta.” 
E-aineistojen laaja tarjonta saa muutenkin kiitosta.
    ”Yliopiston kirjasto on viime vuosina selvästi skarpannut e-materiaalien kanssa. Ai että hivelee, valmistun ehkä sittenkin!”
Yliopistoihin kohdistuvat säästöt eivät ole jääneet huomiotta asiakkailtammekaan.
    ”Ainakin Jyväskylän yliopiston kirjaston valikoimat ovat aivan mahtavat, palvelu ystävällistä ja asiantuntevaa ja tuntuu, että mikä tahansa hoituu ja että henkilökunta löytää ratkaisun kaikkiin ongelmiin. Mutta tuleeko näin olemaan vielä jatkossakin, tuntuu hieman epävarmalta. Olen melko huolissani siitä, kuinka yliopistoille väläytellyt säästötoimenpiteet vaikuttavat kirjastopalveluihin. […] Kattavat tietokannat, kirjaston asiantuntemus sekä erilaiset palvelut ovat tutkijoille aivan äärimmäisen tärkeitä ja varmistavat sen, että tutkimusta voidaan tehdä laadukkaasti ja tehokkaasti. Tiedejulkaiseminen on myös yksi yliopiston tärkeimmistä tulosmittareista, joten tuntuu hyvin oudolta, että sitä samaan aikaan hankaloitettaisiin lopettamalla tietokantojen tilauksia. Todellakin toivon, että Jyväskylän yliopiston kirjasto ei joudu tekemään vastaavia säästöjä.”
Lainaus on jatko-opiskelijan blogista. Kirjastomme on toistaiseksi välttynyt suuremmilta aineistojen lakkautuksilta. Tulevina vuosina saatamme kuitenkin joutua säästämään aineistohankinnasta entistä enemmän.

Kuten kirjaston blogissa helmikuussa kerrottiin, tämän vuoden aikana toteutamme kyselyn, jolla kartoitamme tutkimus- ja opetushenkilökunnan aineistotarpeita.  Kyselyn avulla selvitämme, mitä e-aineistoja laitoksilla käytetään eniten ja halutaan säilyttää, mikäli pakollisia karsintoja joudutaan tekemään. Kysely järjestetään huhti-toukokuun aikana ja toivomme siihen aktiivista osallistumista.

Otamme mielellämme vastaan palautetta aineistoista, tiloista, palveluista tai mistä tahansa toimintaamme liittyvästä. Palautetta voi jättää esim. palautelomakkeella, Facebookin ja Twitterin (@Jyk_tiedotus) kautta, kirjaston 2. kerron olkkarin tussitaululle tai reippaasti suoraan kirjaston henkilökunnalle.

Annikki Järvinen

4.4.2016

Enemmän kuin sanakirja

Verkkosanakirjapalvelut ovat paljon muutakin kuin vain sanakirjoja. Palveluista löytyy useiden kielten käännössanakirjojen lisäksi monia erilaisia kielten opiskelua helpottavia toimintoja.

MOT-sanakirjapalvelu on monille tuttu ja se onkin palvellut Jyväskylän yliopiston opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita jo vuosikausia. Uutena MOT-palveluun on tullut MOT+, jossa voi opetella vieraiden kielten sanoja erilaisten pelin avulla. Opeteltavat sanastot voi valita joko muiden käyttäjien tekemistä listoista tai niitä voi luoda itse. Sitten vain harjoittelemaan muistipelin (MOT pairs), Tetristä muistuttavan reagointipelin (Mt MOT), selitysten (MOT Riddles  ja MOT Flips) tai hirsipuun (MOT Letters) avulla. Valmiita sanastoja MOT+:ssa on eniten suomi-englanti-vaihtoehtona. Englanti on pelien pääkieli ja sen kautta voi opetella pelaamisen ohessa kymmeniä muita vieraita kieliä.


Tänä vuonna kirjasto hankki MOTin rinnalle RedFox Master -palvelun. Käännössanakirjojen lisäksi RedFoxissa on myös tekstinkäännös- ja kielentarkistuspalvelut sekä kielten opetukseen ja kielioppiin liittyvää aineistoa.

Muutamia sanakirjoja löytyy nykyisin verkosta myös ilmaiseksi. Näitäkin olemme linkittäneet JYKDOKin kautta löydettäväksi helpottaaksemme tiedonhakijaa.

Myös sellaiset sellaiset klassikot kuin Oxford English Dictionary sekä tietosanakirja Encyclopedia Britannica Online löytyvät meiltä e-versioina. Niitä pääsee käyttämään Jyväskylän yliopiston verkkotunnuksilla.

Arto Ikonen
Tytti Leppänen

14.3.2016

Yötöiksi meni!

Tentti on huomenna ja seminaariesitelmäkin saatava valmiiksi. Mutta mistä ja millä järjestelyillä löytyisi paikka niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat yliopistolta työskentelytilaa öisinkin? Opiskelijoiden katse kääntyy helposti tässä tilanteessa kirjaston suuntaan.

Klaara Tapper toteaa mielipidekirjoituksessaan ”Vähemmän kaljaa, enemmän hyvinvointia” (Keskisuomalainen 4.3.2016), että yliopiston pääkirjaston nykyiset aukioloajat koetaan joustamattomiksi. Kirjoittaja viittaa tässä todennäköisesti kirjoitukseen Jyväskylän yliopiston kirjaston aukioloajoista (Jylkkäri 2/2016).

Jyväskylän yliopistossa ei toistaiseksi ole samanlaista kulkukortteihin perustuvaa kattavaa kulunvalvontajärjestelmää kuin esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa. Myös Tampereen yliopiston kirjaston rajattuihin tiloihin pääsee kulkukortilla. 

Helpoin ja nopein, joskaan ei kovin joustava vaihtoehto on järjestää johonkin yliopiston rakennukseen tila, johon haetaan erikseen kulkuoikeus. Näin on yliopistossamme tehtykin A-rakennuksen 24/7 -kokeilussa. Muita vaihtoehtoja on pidentää tiloja valvovien vahtimestareiden työaikaa yöhön ja viikonloppuiltoihin tai investoida uuteen kulunvalvontajärjestelmään.

Rajoitteet juuri kirjastorakennuksen avaamiselle ympärivuorokautiseen käyttöön johtuvat kirjastomme nykyisistä ja yökäyttöön sopimattomista tiloista. Itse ajatukseen 24/7 -tilasta suhtaudumme myönteisesti ja olemme sitä myös valmiita kokeilemaan, kunhan saamme tämän ajan vaatimusten kannalta jo hieman vanhanaikaisen mutta rakkaan rakennuksemme tilat päivitetyksi.
 
Uudistuksilla vastataan asiakaspalautteeseen

Kirjasto on pyrkinyt joustavuuteen palveluissaan ja aukioloaikoja onkin asiakkaiden toiveesta jo vuosia pidetty mahdollisimman pitkinä. Olemme tarjonneet kirjaston tilat asiakkaiden omatoimiseen käyttöön aamuisin, iltaisin, viikonloppuisin, jopa sunnuntaisin.

Yliopiston kirjasto on avoinna lukukausien aikana

•    maanantaista torstaihin klo 8–20,
•    perjantaisin klo 8–18 sekä
•    lauantaisin ja sunnuntaisin klo 9–16.

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kirjaston aukioloaikoihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä.

Asiakaspalautteen lisäksi kirjastomme seuraa säännöllisesti kävijämääriä. Kuluvan vuoden helmikuussa arki-iltaisin puoli kahdeksan aikaan kirjaston kolmessa eri kerroksessa työskenteli tai vietti aikaa 50–80 henkilöä. Viikonlopun kävijämäärä on säilynyt vuosien ajan väistöruokala-aikaa lukuun ottamatta vakiona. Lauantaisin asiakkaita on noin 500 ja sunnuntaina siitä puolet.

Sitä emme tiedä, kuinka moni asiakas haluaisi tulla ja todellisuudessa myös tulisi kirjastoon yöllä.

Touko- ja joulukuussa aukioloaikamme lyhenevät lomien ajaksi, mutta ilta-aikojen lyhentämistä on venytetty alkamaan vasta lähempänä kesäkuuta. Joulunakin aukiolo lyhenee vasta vuoden viimeisten isojen tenttipäivien jälkeen.

Palveluaikoja olemme lyhentäneet kysynnän vähennyttyä, mutta asiakaspalvelusta vapautuneet resurssit on käytetty kirjaston muiden opiskelijoita hyödyttävien palvelujen kehittämiseen, kuten aineistojen ja palveluiden etäkäyttömahdollisuuksien lisäämiseen.

Marjut Virkkunen

2.3.2016

Somistusta seinälle


Yli 40 vuotta vanhan, lähes alkuperäisessä kunnossa olevan kirjastorakennuksemme somistaminen ei ole tehtävänä aina kaikkein helpoimmasta päästä, mutta aina voi tehdä jotain pientä. Viimeksi tämä tuli ajankohtaiseksi, kun 3. kerrokseen hankitut seisomatyöpisteet alkoivat näyttää vitivalkoista seinää vasten hieman kalseilta.

Seinän piristyksesi suunniteltiin ja tilattiin canvas-tauluja. Tauluihin painetun tarinan toivomme innostavan seisomatyöskentelyyn, sillä uudet pöydät on hankittu ensisijaisesti sitä varten.



Peruskorjausta odotellessa pyrimme lisäämään kirjaston viihtyisyyttä myös muilla vastaavilla pienillä toimenpiteillä. Jos sinulla on idea siitä, mitä voisimme tehdä, kerro se meille. Palaute kulkee montaa kautta: tätä kirjoitusta kommentoimalla, sähköpostitse (jyk@library.jyu.fi), palvelupisteessä käymällä tai vaikka Facebookin ja Twitterin (@Jyk_tiedotus) kautta.

Ensisijaisesti toivomme kehitysehdotuksia, sillä esimerkiksi se on jo tiedossa, että kirjaston keltaista väritystä sekä vihataan että rakastetaan. Instgramissa saimme ei-niin-mairittelevaa palautetta aiheesta viimeksi alkuvuodesta:

One of the ugliest studying environment is found at the university of jyväskylä. #yellow #room #torture #studying at the #university #jyu.

Keltainen on niin keskeinen osa ilmettämme, että kokonaan väristä tuskin luovutaan missään vaiheessa. Kuluneisiin pintoihin toivotaan toki päivitystä myös kirjaston henkilökunnan keskuudessa. Keltaista tai ei; näyttää meillä moni myös viihtyvän, kuten oheinen Instagramista koottu kuvakollaasi kertoo.



Tytti Leppänen

PS. Tauluista kerrottakoon vielä, että niiden tilaaminen ei mennyt ihan niin kuin siinä suomenruotsalaisessa nikkarointisarjassa (ks. päivitys Facebookissa). Ensimmäisellä kerralla kiilakehyksessä käytetty, ilmeisesti kiinalaista alkuperää oleva puu oli päättänyt vääntyä sen verran, että taulut olivat kuin surrealisesta taidenäyttelystä – eli näytti siltä, että ne valuvat alas seinältä. Kehystämö korjasi asian ja kiitos kotimaisen puun, nyt meillä on suorat kuvat seinällä.