14.4.2014

JYKDOKin ohjeita osa 1: tiedonhaku on helppoa

Uudistunut JYKDOK tarjoaa aiempaa helpomman välineen tiedonhakuun. Kirjojen, lehtien ja artikkelien hakemista helpottamaan on nyt tehty myös ohjevideoita. Näissä neuvotaan muun muassa miten löydät elektronisten lehtien artikkeleita tai miten on kätevintä hakea graduja. JYKDOK kehittyy jatkuvasti, joten päivitämme myös ohjeita aina tarpeen mukaan. Lisää videoita löydät yliopiston Moniviestimestä.

Perushaku on vaivatonta ja erään käyttäjän mukaan "yhtä simppeliä kuin googlettaminen".

Voit kohdistaa hakusi koskemaan vain kirjoja, lehtiä, opinnäytteitä tai tietokantoja. Hakutuloksia kannattaa rajata myös oikeasta palkista.

E-kirjat löytyvät samasta paikasta kuin muukin aineisto.

 
Kun haluat etsiä artikkeleita e-lehdistä, on PCI-haku hyvä tapa aloittaa tiedonhaku.

Opinnäytetöitä ja väitöskirjoja käytetään paljon oman tutkimustyön tukena. Näin löydät ne helpoiten.


Arto Ikonen

8.4.2014

Vanhaa ja uutta suomea e-aineistoina

Kielikello-lehti 

Kielikello-lehti on kielenhuollon tiedotuslehti, jossa kirjoitetaan kielestä ja kielenkäytön kysymyksistä. Sähköinen arkisto avautuu kaikille kiinnostuneille vapaasti luettavaksi Mikael Agricolan ja suomen kielen päivänä 9.4.2014.

Tähän asti arkiston käyttö on ollut maksullista, mutta nyt se muuttuu maksuttomaksi. Kielikellon arkisto sisältää suurimman osan lehdessä julkaistuista teksteistä vuodesta 1968 lähtien. Siitä kuitenkin puuttuvat kuluvan vuoden lehdet, joita voivat lukea verkossa vain lehden tilaajat.

Arkistosta voi hakea tietoa eri tavoin: aihepiirin, hakusanan, otsikon, kirjoittajan nimen ja lehden numeron mukaan. Lisäksi käytössä on vapaa tekstihaku. Kielikello-lehden arkistot löydät vapaasti verkosta hakemalla tai JYKDOKin kautta.

Kuluvan vuoden numerot, jotka ovat verkossa vain lehden tilaajalle, voit käydä heti tuoreeltaan lukemassa kirjastomme toisen kerroksen suomen kielen aikakausilehtiosastolta.

Suomen kieltä verkossa

Suomen kielen päivänä on syytä muistuttaa myös kirjaston muista erityisesti suomen kieleen ja kielenhuoltoon liittyvistä verkkoaineistoistamme. Moni teistä asiakkaistamme on varmasti kääntynyt kiperissä sanankäännöskysymyksissä kirjaston tarjoaman MOT-sanakirjaston puoleen, mutta kuinka moni on huomannut, että MOT on paljon muutakin kuin vieraan kielen kääntämisen apu?

Paljon on vettä virrannut siitä, kun Agricola julkaisi ensimmäisen suomenkielisen Raamatun käännöksensä. Tänä päivänä lähes me kaikki kirjoitamme ja julkaisemme päivittäin tekstiä omalla äidinkielellämme.

Kirjoitamme vähemmän virallisesti sosiaalisessa mediassa, mutta toisaalta opinnot ja työelämä vaativat tekstiä, jossa soisi pisteen ja pilkun menevän paikoilleen, ja yhdyssanavirhe saattaa jopa tuoda lievää häpeän punaa poskille.

Kukapa meistä ei tunnustaisi välillä miettineensä sanojen taivutusta, kuten mikä on tee-juoman monikon genetiivi tai sitä asuuko henkilö Akaalla vai Akaassa. Näissä pohdinnoissa ei kannata kauaa aikaa kuluttaa tai luottaa Googleen osumiin, sillä apuun löytyy kirjaston tarjoamia luotettavia lähteitä, jotka ovat osana MOT-sanakirjaa:
  • Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja
  • Kielitoimiston sanakirja
  • Synonyymisanakirja
  • Asutushakemisto
MOT-sanakirjan löydät kirjaston etusivulta tai hakemalla sen nimellä JYKDOKin tietokanta-haulla.

Suomen kielen kiehtovista vaiheista kiinnostuneiden kannattaa tutustua Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivustoon, joka on kaikille avoin ja maksuton oppimateriaali.

Viimeisenä, vaan ei varmasti vähäisimpänä vinkkinä henkilölle, joka kurssikirjoista metsästää tenttiaikaan niin kovin suosittua Iso suomen kielioppi-kirjaa, verkosta etsien olisit jo kirjaa lukemassa. Löydät teoksen e-version hakemalla nimiketiedoilla JYKDOKissa.

27.3.2014

Keskitetty julkaisutietojen kirjaaminen (TUTKA)

Huhtikuusta alkaen kirjasto syöttää julkaisutiedot keskitetysti TUTKA-tutkimusrekisteriin. Tutkijat itse eivät enää vie julkaisujaan TUTKAan. Myös laitosten julkaisujen vastuuhenkilöiden tehtävät lakkaavat. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa tutkijoiden arkea ja edistää julkaisujen avointa rinnakkaistallennusta.

Uudet julkaisut ilmoitetaan kirjastoon e-lomakkeella

Uusista julkaisuista ilmoitetaan kirjastoon e-lomakkeella. Yksinkertaisimmillaan riittää, että tutkija lähettää kirjastoon julkaisusta vain PDF-tiedoston (Publisher’s PDF). Näin, mikäli liitteen PDF sisältää julkaisun tarkat tiedot sekä JY-tekijöitä koskevat laitos- ja yhteistyötiedot

Vaihtoehtoisesti tutkija voi kirjoittaa lomakkeelle julkaisun tarkat tiedot.

Mikäli elektronista kustantajan versiota julkaisusta ei ole saatavissa, voi julkaisun skannata tarpeellisin osin ja lähettää kirjastoon skannatut sivut. Esim. kirja-/kokoomateosartikkeleista tarvitaan vähintään nimiösivu, nimiösivun takasivu ja sisällysluettelo.
 
Julkaisuja ja julkaisuja koskevia kysymyksiä voi lähettää myös osoitteeseen:


Minimitiedot, jotka kirjasto tarvitsee

Tutkijoita pyydetään kiinnittämän huomiota siihen, että liitteen PDF sisältää tarpeeksi tietoja. Kyetäkseen kirjaamaan julkaisut TUTKAan, kirjasto tarvitsee minimissään seuraavat tiedot:
  • Julkaisun tarkat lähdeviitetiedot
  • Jyväskylän yliopiston palveluksessa olevien tekijöiden laitos-, oppiaine- ja tutkimuslaitostiedot (Huom. julkaisun aikainen laitos ja oppiaine).
  • JY-tekijöiden yhteistyötiedot eli kansalliset ja/tai kansainväliset yhteistyökumppanit
Myös erityistä huolellisuutta toivotaan etenkin konferenssijulkaisujen ilmoittamisen suhteen. 

Muista myös final draft -versio

Kustantajan PDF-version lisäksi mukaan tulisi liittää myös julkaisun ns. final draft -versio. Eli viimeinen tekijältä kustantajalle lähtenyt vertaisarvioinnin jo läpikäynyt ja korjattu versio, jossa täysin lopullinen taittotyö ei kuitenkaan vielä näy. Tämä tarvitaan avointa rinnakkaistallentamista varten.

Paitsi helpottaa tutkijoiden arkea, keskitetyn kirjaamisen tavoitteena on lisätä yliopiston avoimen rinnakkaistallentamisen aktiivisuutta. Toisin sanoen parantaa tutkimuksen näkyvyyttä.

Tutkimustiedon avoin saatavuus on yliopiston strategiaan kirjattu tavoite. Avointa rinnakkaistallentamista edellytetään aina, kun se kustantajalupien puitteissa on mahdollista. (Kirjasto tarkastaa kustantajaluvat, tutkijoiden itsensä ei tarvitse.)

Artikkelien avoin rinnakkaistallentaminen JYX-julkaisuarkistoon on helpoin tapa toteuttaa avointa julkaisemista. Se on myös maksutonta ja lisää tutkitusti todennäköisyyttä tulla viitatuksi. 
Muista siis liittää julkaisujen ilmoitusvaiheessa mukaan myös tämä tiedosto.

Ota tavaksi ilmoittaa heti

Tutkijoiden toivotaan ilmoittavan julkaisuistaan heti niiden ilmestyttyä tai jo ns. submittaus-vaiheessa. Tämä on olennaista loppuvuoden ruuhkan estämiseksi. Kirjasto pyrkii hyödyntämään tallentamisessa erilaisten tietokantojan (esim. Web of Science ja Scopus) uutuusseurantaa ja kirjaamaan tietoja jo ennalta. Tutkija on kuitenkin edelleen itse vastuussa siitä, että kaikki hänen Jyväskylän yliopiston nimissä tehdyt julkaisunsa tulevat kirjatuiksi TUTKAan.

Julkaisutietojen kirjauksen keskittäminen ei vaikuta muihin TUTKAn osioihin. Laitosten TUTKA-pääkäyttäjien tehtävät (esim. laitoksen käyttäjätietojen hallinta, yhdyshenkilönä toimiminen) säilyvät ennallaan.

Informaatikko / TUTKA-kirjaukset

Lomakkeet: 


 
 


JYU Library starts centralized recording of publications to TUTKA research database

Starting in April 2014 JyU Library will record all publications to TUTKA. The goal of the centralized recording is to ease researchers' activities and to promote parallel publishing to JYX Digital Archive.

With the centralized publication recording the role of people in charge of publications in the departments will end. The researcher is still responsible for notifying JyU Library of their publications on time. The new process does not affect recording other information in TUTKA, or the tasks of the departmental main users.

Please notify the Library about new publications using the Plone form:
https://kirjasto.jyu.fi/publish-and-buy/publishing-forms/submit-your-publication
or alternatively, by sending e-mail to tutka-publications@jyu.fi.

Please report in minimium:
  1. The details of the publication
  2. The names of JY affiliated authors
  3. The Department Information of JY-publishers
  4. Co-operation Information (national and international partners)
  5. In addition: Please attach also  the final draft version of the article. This is for parallel publishing. 
Additional information:
http://tutka.jyu.fi/tutka/?newsitem=138
http://openaccess.jyu.fi/en

Contact information:
Marja-Leena Harjuniemi / Library
Miika Nurminen / IT Services

21.3.2014

Jyväskylän digitoitua kulttuuriperintöä

Näin Jyväskylän syntymäpäivän aikoihin voi mainiosti kurkistaa kaupunkimme menneisyyteen tutustumalla digitoituun kulttuuriperintöön.

Kansalliskirjaston digitoimasta pienpainatekokoelmasta yli sadan vuoden ajalta, 1800-luvun alkupuoliskolta vuoteen 1944, löytyy muun muassa matkailumainoksia Jyväskylästä.

Voit selata vaikka Jyväskylän matkailuopasta vuodelta 1939, joka esittelee myös maakunnan nähtävyyksiä. Tiesitkö, että Päijänne oli tuohon aikaan maan suosituin sisäveden matkailureitti?

Kansalliskirjasto palvelee myös yksityisiä henkilöitä digitoimalla heidän pienpainatekokoelmia yleiseen käyttöön.

Lisätietoa löytyy Kansallikirjaston sivuilta.

Mirja Laitinen

27.2.2014

Elävät kuvat laboratoriossa

Tiesitkö, että kirjaston kokoelmiin kuuluu myös tieteellisiä videoita? Kirjasto tarttui laitokselta saadun hankintaesityksen perusteella uuden tyyppiseen tieteelliseen julkaisuun Journal of Visualized Experiments. Kyseessä on tieteellinen lehti, joka tarjoaa uudenlaisen lukukokemuksen.

Nimensä mukaisesti JoVE on julkaisu, josta löytyy visualisoituja kokeita. Laboratorio-olosuhteissa tehtyjä kokeita on kuvattu ja editoitu sivustolla julkaistavaksi ja tutkimuksen avuksi. Perinteisen artikkelin tukena on aina videoitu kuvamateriaali, josta näkee käytännössä, miten artikkelissa kuvatut kokeet on toteutettu.
”JoVE on ollut suuri apu tutkimuksessani ja mahdollistanut jopa uusien tutkimusmenetelmien käyttöä. Olen saanut JoVEn kautta seikkaperäiset ohjeet muutaman uuden protokollan toteuttamiseen ja nähnyt videon avulla, miten menetelmiä käytännössä toteutetaan. Videoista saa hyviä vinkkejä!”
Kirjastolla käytössä oleva JoVEn General-osio kattaa ison osan solu- ja molekyylibiologian perusmenetelmistä. Kuvallinen aineisto tuo näiden alojen tutkijoille apua metodiperusteisiin ongelmiin. General –osion lisäksi sivustolta löytyy myös mm. immunologiaa, kemiaa sekä neurotieteitä. Kaikista osioista kahta vuotta vanhemmat artikkelit ovat vapaasti käytössä, uudemmat ovat maksullisia. General –osion uudemmatkin artikkelit ovat siis käytössä yliopiston verkossa ja etänä yliopiston käyttäjätunnuksilla.

”Tieteen tarkoitus on tuottaa järjestelmällisesti ja järkiperäisesti uutta tietoa ja soveltaa tässä vanhaa tietoa. Ilmiöiden tutkimisen lisäksi tieteen tarkoitus on selittää ne ihmisille ja siirtää tietämystä eteenpäin. Tiedeyhteisössä tämä koskee myös menetelmiä. Mielestäni tämä julkaisumuoto on askel eteenpäin myös metodien opettamisessa, tuo uuden ulottuvuuden materiaalit ja menetelmät -osioon luetun tueksi, ja avaa ikkunan kaikille kiinnostuneille tämän päivän laboratoriomaailmaan.” 
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijoille julkaisu tarjoaa monipuolisen aineiston tutkimuksen avuksi. Meille humanistisemmille julkaisu tarjoaa paitsi ainutkertaisen mahdollisuuden kurkistaa laboratoriotyöskentelyn ihmeelliseen maailmaan, myös esimerkin siitä, millaiseksi tieteellinen julkaiseminen voi tulevaisuudessa muotoutua. Vai mitä sanotte tästä ”artikkelista”?

"Toivon, että yhä useammat kuvaisivat protokollansa ja toisivat ne nähtäville kyseiseen julkaisuun! Tämä jos mikä, on vuorovaikutuksen kanava. Tuloksellisia luku- ja katseluhetkiä!"
Minkähänlainen voisi olla yhtä innovatiivinen aineisto vaikkapa liikuntatieteilijöille, taloustieteilijöille tai historioitsijoille? Jos tiedät jo sellaisista, vinkkaa!

Ulla Pesola

Kommentit:
Elina Mäntylä
PhD Student
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto

19.2.2014

Vapaata tietokonetta etsimässä

Jylkkärin 2/2014 mielipidepalstalla kerrotaan, miten hankala opiskelijoiden on löytää vapaita tietokoneita yliopistolta ja erityisesti pääkirjastolta. Ongelma on valitettavan tuttu vuosien varrelta.

Aikoinaan pääkirjaston ulkopuolella saattoi olla jonoja jo aamulla ennen ovien avaamista, kun opiskelijat pyrkivät varmistamaan koneille pääsyn. Tilanne on onneksi tähän verrattuna parantunut huomattavasti. Tietokoneiden määrää on lisätty reippaasti viime vuosien aikana ja koneita on nyt enemmän kuin koskaan. Opiskelijoiden omat läppärit ja tabletit ovat myös helpottaneet tilannetta.

Nykyään erityisesti iltapäivän tunnit ovat ruuhkaisimpia ja silloin kysyntä voi valitettavasti ylittää tarjonnan. Olemme lähiaikoina saamassa uusia tietokoneita asiakaskäyttöön, jotka toivottavasti osaltaan purkavat ruuhkia. Todennäköisesti osa koneista sijoitetaan lukusalien puolelle, jolloin pystytään samalla tarjoamaan lisää tietokoneita hiljaiseen työskentelyyn. Pyrimme myös lisäämään seisomatyöskentelypisteitä, joita on paljon toivottu.

Kirjoittaja nostaa esiin pääkirjaston tietokoneluokkien opetukset. On aivan totta, että opetusten määrä on viime vuosina kasvanut johtuen mm. yliopiston tilaongelmista. Kirjastossa pidetään usein myös muita kuin kirjaston järjestämiä opetuksia. Yleisenä käytäntönä on, että opetuksen aikana luokassa ei voi olla ulkopuolisia. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi ihmetystä ja harmitusta erityisesti silloin, jos opetusryhmät ovat pieniä. Olisi kuitenkin hyvin vaikea määritellä, missä tilanteessa ulkopuolisten annettaisiin jäädä luokkaan ja kuinka monta heitä voisi jäädä.

Vaikka ulkopuoliset yrittäisivät olla hissukseen, häiriöitä opetukselle olisi hankala välttää. Joku saattaisi lähteä välillä tulostamaan, toinen kahville ja kolmannella alkaisi kännykkä piristä. Porukkaa voisi myös rampata sisään kesken opetuksen, mikäli ulkopuolisten sallittaisiin olla luokassa. Opetukseen osallistuvien ei pidä joutua kärsimään keskeytyksistä tai hälystä vaan heillä on oikeus keskittyä oppimiseen - sitä varten he paikalle tulevat.

Haluan myös korjata kirjoittajan käsityksen siitä, että ”opetus on monesti yksisuuntaista luennointia”. Nykyään vuorovaikutteisen opetuksen määrä on huimasti lisääntynyt. Tätä on osaltaan edistänyt interaktiivisen opetuksen hanke, jossa myös kirjasto on ollut aktiivisesti mukana.

Olemme tyytyväisiä siihen, että opiskelijat käyttävät ahkerasti palvelujamme ja työskentelevät kirjaston tiloissa emmekä tietenkään halua käännyttää asiakkaita pois. Ruuhkaisimpina aikoina on kuitenkin hyvä muistaa myös muut tietokonetilat yliopiston alueella. Mikroluokkia löytyy useista rakennuksista Seminaarinmäeltä sekä Mattilanniemestä, Agorasta, Ylistöltä ja Ylistönmäeltä. Lista luokista kartan kera löytyy IT-palvelujen nettisivulta.

Annikki Järvinen