4.12.2014

Löytyisikö etsimäsi Varastokirjastosta?

Mitä tehdä tavaroille, jotka eivät ole jokapäiväisessä käytössä, mutta joiden olettaa vielä joskus tulevan tarpeeseen? Ne siirretään tietenkin varastoon.

Myös Jyväskylän yliopiston kirjasto on siirtänyt runsaasti aineistoaan erääseen varastoon. Tämä varasto sijaitsee Savon sydämessä, Kuopiossa, ja on nimeltään Varastokirjasto.

Varastokirjasto on ottanut vastaan muista kirjastoista karsittua aineistoa – lähinnä kirjoja ja lehtiä – vuodesta 1989 alkaen. Aineistoa löytyy tällä hetkellä rapiat 80 kilometriä yli sadalla kielellä. Kokoelma karttuu tietenkin jatkuvasti, koska muihin kirjastoihin hankitaan uutta aineistoa ja monien kirjastojen tilat vähenevät entisestään.

Tyypillinen Varastokirjastoon lähetettävä aineisto on esimerkiksi vanha painos kirjasta, joka saa väistyä uudemman painoksen tai e-kirjan tieltä. Varastokirjastoon lähetetään myös runsaasti sellaista aineistoa, jota on käytetty ja lainattu vähän.
Poistettu aineisto ei katoa koko maailmasta, tuskin edes Suomesta.
Silloin tällöin kantautuu kirjastolaisen korviin huolia siitä, että kokoelmista poistetaan hyvää ja tarpeellista aineistoa. Hyvä ja tarpeellinen ovat varsinkin tässä tapauksessa suhteellisia käsitteitä ja voin lohduttaa, että ei kirjastosta poistettu aineisto sentään koko maailmasta katoa, tuskin edes Suomesta. Monesti tällainen yhdestä kokoelmasta poistettu teos löytyy toisesta kirjastosta, siitä voi olla saatavana uudempi painos tai siitä voi löytyä e-versio. Todennäköisesti siitä löytyy kappale Varastokirjastosta, josta sen saa käsiinsä nopeasti ja mutkattomasti.

Kokoelmien evaluointi ja siihen liittyvä karsiminen sekä uuden aineiston hankkiminen on kirjastoissa jokaisen hyvän kokoelman ja hyvän kokoelmatyön edellytys. Onkin hyvä, että on Varastokirjaston kaltainen kansallinen kirjastojen kirjasto, joka täydentää Suomen muiden kirjastojen kokoelmia ja samalla tukee näin myös tutkimustyötä.

Varastokirjastosta tilaaminen on yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille ilmaista. Jos siis haluamaasi kirjaa tai lehteä ei meiltä tunnu löytyvän, kannattaa tarkistaa, onko sitä saatavilla Varastokirjastosta. Jos haluamaasi aineistoa ei löydy sieltäkään, kannattaa turvautua kaukopalveluun tai tehdä teoksesta hankintaesitys.

Varastokirjaston kirjat löytyvät JYKDOKista, ja sieltä tapahtuu myös niiden varaaminen. Kun haet teosta, voit rajata haun jo hakuvaiheessa ”Kaikkiin aineistoihin”, jolloin haussa on mukana myös Varastokirjaston aineisto. Toinen keino on rajata haun jälkeen hakutulokset koskemaan vain Varastokirjaston aineistoa oikeasta reunasta. (kuva 1)

Kuva 1

Tee varaus (kuva 2) kuten muuhunkin aineistoon. Kirjaudu sisään yliopiston käyttäjätunnuksilla ja tee yhteislainatilaus. Tämän jälkeen varaus näkyy oman tilisi tiedoissa varaukset/varastotilaukset-välilehden takana. Varastokirjastosta tilatun kirjan saa 2-3 arkipäivän kuluttua ja lainoja voi itse uusia JYKDOKin kautta.


Kuva 2

Arto Ikonen

12.11.2014

Valitusviikkojen palautteet kirjastolle 2014, osa 2

Pari viikkoa sitten julkaistussa blogitekstissä käytiin läpi kirjaston saamaa palautetta JYY:n järjestämiltä Valitusviikoilta. Koska arvokasta palautetta tuli runsaasti, omistamme sille vielä toisen jutun.

Kirjasto 24/7 niinku olis jo!

Tähän opiskelijan toiveeseen on helppo yhtyä. Vaikka kirjastomme on etenkin maanantaista torstaihin pitkään avoinna, tämä ei riitä. Viikonlopun aukioloon on toivottu pidennystä samoin kuin arki-iltoihin. Kysyntää olisi jopa ympäri vuorokauden aukiololle. Pääsyä ei välttämättä tarvittaisi aivan koko taloon vaan osaan siitä. Tämä vaatisi sekä sopivan tilan, johon olisi mahdollista järjestää erillinen kulku että toimivan kulunvalvontasysteemin. Aivan lähiaikoina tämä tuskin toteutuu, mutta toivottavasti tulevan peruskorjauksen yhteydessä. Näillä näkymin peruskorjaus aloitettaisiin vuonna 2017. Suunnittelu käynnistyy ensi vuonna ja siihen haluamme myös opiskelijat mukaan.

Eräs opiskelija ihmettelee ”miksi kirjasto on sunnuntaisin vain osittain auki, jos paikalla kuitenkin on henkilökuntaa”. Kirjastossa ei ole lainkaan työntekijöitä sunnuntaisin. Vain päivystävä vahtimestari pyörähtää paikalla ajoittain ja päivän päätteeksi sulkee talon. Juuri tästä syystä emme tohdi pitää koko kirjastoa valvomatta avoinna.

Yksi opiskelija on kiusaantunut joskus niin raivokkaasta kellon pimputuksesta, jolla ilmoitetaan sulkemisajan lähestyvän. Olemme jo huomioineet tämän palautteen ja toivottavasti äänimerkki annetaan nykyään maltillisemmin. Sinällään kellon soittaminen on tarpeellista. Erityisesti juhlapyhien tienoilla tavallista aikaisempi sulkeminen yllättää monet. Lisäksi kellon kuuluvuus on valitettavan kehno osassa taloa eikä liian vieno äänimerkki tavoittaisi kaikkia asiakkaita. Taas on pakko viitata peruskorjaukseen, jonka toivelistalla on koko talon kattava kuulutusjärjestelmä. Sen kautta voisimme ilmoittaa sulkemisesta ja välittää tarpeen vaatiessa myös muita tiedotteita.

Miksi oi miksi kirjastolla ei ole säilytyslokeroita?

Yhtenä syynä on yksinkertaisesti tilanpuute. Meillä käy runsaasti asiakkaita ja muutama yksittäinen lokero siellä täällä ei paljon auttaisi. Peruskorjauksen yhteydessä selvitämme myös lokeroiden hankkimista: löytyykö niille tarpeeksi tilaa ja millaisia lokeroiden tulisi olla. Muiden kirjastojen kokemusten perusteella parhaimpia olisivat esim. rahapantilla tai aikakatkaisulla toimivat säilytyslokerot. Silloin yksi henkilö ei voisi omia lokeroa liian pitkäksi aikaa vaan ne olisivat aidosti kaikkien käytössä.

Tulostusongelmia ja piuhapulmia

Yhdessä palautteessa moitittiin tulostimien vähäistä määrää ja tulostuksen hitautta. Kirjastossa on monitoimilaitteita kaikilla porrastasanteilla ja lisäksi yksi laite 2. kerroksen sanomalehtitilan läheisyydessä. Yhteensä laitteita on 7, mutta vilkkaimpina aikoina voi silti joutua jonottamaan.

Toivotamme toki kaikki tervetulleiksi kirjastoon, mutta kannattaa myös muistaa muut yliopiston alueella olevat monitoimilaitteet. Ne toimivat verkossa keskitetyssä järjestelmässä, joten printtaus, kopiointi ja skannaus onnistuu missä tahansa. Yliopistopaino, joka vastaa tulostus- ja kopiointijärjestelmästä, on listannut yliopistolta löytyvät laitteet. Yo-paino on myös tietoinen tulostuksen ajoittaisesta hidastelusta ja pyrkii tekemään parhaansa, että tulostus sujuisi ongelmitta.

Erästä opiskelijaa hatuttaa, kun kirjastolta ei löydy pistorasioita työpöytien läheltä. Pistorasioita löytyy jonkin verran lattioilta luukkujen alta, mutta täytyy myöntää, että niiden käytettävyys ei ole parhaimmasta päästä. Avoimiin luukkuihin ja pitkin lattioita kiemurteleviin johtoihin voi helposti kompastella. Jos on huonoa tuuria, esim. latauksessa oleva läppäri voi tippua lattialle ja kärsiä vaurioita. Jos on vielä huonompi tuuri, myös kompastelija voi kärsiä vaurioita. Tämän vuoksi emme voi suosia jatkojohtoja, vaikka eräässä palautteessa niitä toivottiin. Siivouksen kannalta lattiapistorasiat ovat mahdottomia pölynkerääjiä. Rasittavan toiston uhallakin viittaan taas tulevaan peruskorjaukseen, jonka yhteydessä toivomme lisää ja parempia pistorasioita.

Kahvihammasta kolottaa

Kirjaston aina niin suositulle kahvilalle toivottiin pidempää aukioloaikaa. On kuitenkin käynyt päinvastoin: tänä syksynä Cafe Librin aukiolo on lyhentynyt entisestään. Se on avoinna maanantaista torstaihin klo 10-16 ja perjantaisin klo 10-15. Myös kirjaston henkilökunta kuuluu kahvilan innokkaisiin kanta-asiakkaisiin. Nykyään ryystämme aamukahvimme ravintola Tiliassa T-rakennuksessa. Vaikka kaiholla muistelemme Librin kahvihetkiä, myös Tilia on varsin viihtyisä paikka, jossa on tilaa myös ryhmätyöskentelylle. Kannattaa käydä tutustumassa!

Cafe Librin, samoin kuin ravintola Lozzi 2:n aukioloaikojen supistaminen liittyy osittain pyrkimykseen rauhoittaa kirjaston tiloja. Erityisesti ravintolan tulon myötä kirjaston melutaso on noussut, mistä olemme saaneet paljon kritiikkiä. Toivottavasti aukiolon lyhentämisellä on tässä mielessä myönteisiä vaikutuksia.

Ravintoloihin ja kahviloihin liittyvää palautetta kannattaa antaa myös suoraan Sonaatille.

Savuton vai savullinen kampus

Eräässä palautteessa toivottiin tupakoitsijoiden siirtyvän riittävän kauas ulkoportailta ja moitittiin nykyisiä kieltolappuja liian pieniksi. Palautteen antaja ihmetteli eikö kampuksen pitäisi olla savuton. Muutama vuosi sitten asetettiin Savuton kampus -työryhmä, joka loppuraportissaan antoi toimenpidesuosituksia. Koko kampusta ei ehdotettu täysin savuttomaksi vaan tupakointi tulisi keskittää tietyille paikoille. Kirjaston läheisyydessä ei kuitenkaan vielä ole virallisia merkittyjä tupakointialueita. Toivomme asiakkaiden huomioivan tupakointikieltomerkit ja sauhuttelevan muualla kuin sisäänkäyntien välittömässä läheisyydessä.

JYY järjestänee perinteiset Valitusviikot taas ensi vuonna. Mutta jos joku asia kirjaston käytössä jurppii, ei tarvitse pidätellä kiukkua sinne asti. Risuja voi antaa välittömästi vaikkapa netistä löytyvän palautelomakkeen kautta. Ruusujakin otamme mielellämme vastaan.

Annikki Järvinen

29.10.2014

Valitusviikkojen palautteet kirjastolle 2014, osa 1

JYYn vuosittain järjestämä Valitusviikot on mainio perinne. Parin viikon aikana Jyväskylän yliopiston opiskelijat saavat purkaa sydäntään, puuttua epäkohtiin ja toivoa parannusta opiskeluoloihinsa.

Joka vuosi myös kirjasto saa palautetta Valitusviikoilta. Nämä palautteet käsitellään kirjastolla aina johtoryhmää ja johtajaa myöten, joten valittamalla voitte vaikuttaa.

Yksi yleinen valituksen aihe on melu, josta saatuja palautteita olemme käsitelleet blogissamme myös aiemmin. Hälinä nousi esiin myös tämän vuoden Valitusviikoilla. Moni on huomannut, että Lozzi 2:n tuleminen kirjaston entiseen kurssikirjastoon on lisännyt rauhattomuutta.
”Miksi väki ei tajua, että kirjaston keskiaulassa esim. Lozzille mennessä ei kannata kailottaa. Häly kuuluu kolmanteen kerrokseen asti.”
Kun yliopisto alkoi suunnitella ruokalaa kirjastoon, oli selvää, että ruokalan tuleminen lisää myös melua. Opiskelijat ja yliopisto näkivät ruokalan kuitenkin tarpeelliseksi, joten se päätettiin rakentaa silloiseen kurssikirjastoon. Yhteistyö onkin sujunut hyvin ja ruokala on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä B-rakennuksen palveluista kirjaston ohella.

Nälkäisiä jonottajia pyrimme ohjaamaan enemmän ruokalan puolelle, jos ruokajonot meinaavat yltää kirjaston ala-aulaan asti. Näin saamme hälinää rajattua hieman pois kirjaston tiloista. Ala-aulassa pyrimme myös jatkossa muistuttamaan useammin, että kyse on kirjaston tiloista, joissa on hieman mietittävä äänenkäyttöä.

Kyttäysmentaliteetti ei toimi!

Pyrimme kirjastossa siis puuttumaan meluun, mutta Valitusviikkojen palautteessa myös sekin ärsytti. Eräs palautteen antaja ei pitänyt siitä, että hänelle oli huomautettu äänenkäytöstä, vaikka hän oli keskustellut omasta mielestään vaimealla äänellä. Asiakas koki kirjaston henkilökunnan huomautuksen ylimieliseksi eikä hän pitänyt äänensävystä, jolla hänelle huomautettiin.

Muistuttamalla äänenkäytöstä kirjasto ei suinkaan halua ärsyttää, vaan päinvastoin parantaa asiakkaiden työskentelyolosuhteita. On monia eri tapoja ja tyylejä, joilla meluun voi puuttua ja näitäkin on meidän kirjastossa hyvä miettiä.

Musiikin kuuntelu, kännykkään kailottaminen ja muu aiheeton melu ei tietenkään kuulu rauhallisiin opiskelutiloihin ja näihin useampi Valitusviikkojen valittaja halusi meidän puuttuvan. Näin myös teemme – silläkin uhalla, että meitä välillä pidettäisiin kyttääjinä.

Liian vähän kirjoja, liian vähän laina-aikaa

Eräs valitus koski kurssikirjojen vähäisyyttä, erityisesti kasvatustieteen kurssikirjojen vähäistä määrää. Kasvatustieteiden, kuten muidenkin oppiaineiden kurssikirjoja, hankimme maksimissaan kolmasosan siitä, mitä kurssille osallistuu opiskelijoita. Kasvatustieteiden suurimmille kursseille osallistuu yli 400 opiskelijaa, joten jotain tenttikirjaa löytyy jopa 150 kappaletta. Toki jos kirja on hyvin kallis, voi joillekin kursseille joutua hankkimaan kappaleita hieman vähemmän. Pyrimme tietenkin jatkuvasti hankkimaan kurssikirjoja yhä enemmän e-kirjoina, että opiskelijoille olisi enemmän vaihtoehtoja saada kirja luettavaksi.

Yhtä palautteen antajaa häiritsi se, että kasvatustieteiden kirjoilla on vain 2 viikkoa laina-aikaa, mutta esimerkiksi matematiikan kirjoja saa lainata jopa puoli vuotta. Kurssikirjoilla – oppiaineesta riippumatta – on laina-aika 14 vuorokautta. Tämän lisäksi niistä löytyy yleensä lyhytlainakappale (laina-aika 1 vrk tai viikonloppu) ja käsikirjakappale, jota ei lainata ollenkaan. Joistain kurssikirjoista voi löytyä myös kappale tai pari pidemmällä 28 vrk:n laina-ajalla.

Matematiikan kurssikirjoilla ei sentään automaattisesti ole puolen vuoden laina-aikaa. Tutkijoiden ja opettajien on kuitenkin mahdollista lainata matematiikan ja muiden Mattilanniemen kirjastosta löytyvien oppiaineiden kirjoja puoleksi vuodeksi. Kirjasto on mahdollistanut tällaisen käytännön, koska näitä kirjoja käytetään pääasiassa tutkimus- tai opetuskäytössä. Jos tällainen kirja on myös kurssivaatimuksissa ja kirjasto saa siitä tiedon, hankitaan sitä toki useampi kappale, että opiskelijatkin saavat kirjan käyttöönsä.

Istuminen tappaa

Terveysvalistunutta valittajaa häiritsi se, että kirjastossa on niin paljon vain istumapaikkoja. Tähän asiaan olemmekin puuttuneet tämän vuoden aikana. Seisomatyöpisteitä säädettävillä pöydillä on lisätty ja lisäksi on hankittu jumppapalloja istumista varten. Joten jatkossa, kun sivistätte itseänne, voitte aivojenne lisäksi vahvistaa myös rankaanne.

Tietokoneita on vähän ja niitä varataan

Erästä asiakastamme ärsytti se, kun muut asiakkaat varaavat tietokoneita tavaroillaan. Ärsytys on aivan aiheellinen ja kirjastossa olemme yrittäneet kieltää tämän varaamisen. Älkää siis varatko tietokoneita tavaroillanne. Toki pieniä taukoja koneelta on pakko pitää, mutta ottakaa muutkin käyttäjät huomioon.

Toinen asiakas toivoi, että tietokoneluokkaan voisi mennä työskentelemään silloinkin, kun siellä järjestetään opetusta. Yliopistossa on yleisenä käytäntönä, että opetustila on opetuksen aikana varattu vain siihen osallistuville. Koska kirjaston opetustilat ovat ruuhkaisimpina aikoina miltei jatkuvasti käytössä, ja opetusta niissä järjestävät myös muut kuin kirjasto, olemme lisänneet uusia työasemia kirjaston avotiloihin. Luokkien varaustilanteen voi aina tarkistaa oven viikkolukujärjestyksestä.

Interiööri

Eräs valitus koski kirjaston sisätilojen ulkonäköä. Kirjastossa on kuulemma rumaa ja vanhat keltaiset kalusteet. Sisäilmakin kuulemma on homeisen haiseva.

Kirjastolla on jo ikää ja se paikoin näkyykin. Keltainen on ollut kirjaston väri aina nykyisen kirjastorakennuksen perustamisvuodesta 1974 saakka, ja kyllähän se kirkas keltaisuus alkaa jo neljässäkymmenessä vuodessa hieman himmentyä. Hometta sen sijaan kirjastossa ei ole eivätkä viimeiset mittaukset ole siitä viitteitä löytäneet. Tuuletus on kirjastossa päällä aina aukioloaikoina, joten ilma kiertää jatkuvasti. Ilmanlaatua myös tarkkaillaan vähän väliä.

Sisätiloihin ja ajan patinaan on tulossa muutos lähivuosina, kun kirjastossa aloitetaan peruskorjaus. Tätä ennen emme luultavasti suuria muutoksia sisustuksessa toteuta. Onneksi sentään lukuisat opiskelijat piristävät kirjastoa ja kaunistavat sisätilojamme vuodesta toiseen.

E-kirjojen käyttö

Monet opiskelijat käyttävät e-kirjoja jo täysin sujuvasti. Aina ei e-kirjojen lukeminen suju kuitenkaan ilman kiroilua. Erästä asiakasta risoo erityisesti Dawsoneran e-kirjapalvelu, ja hän miettiikin, miksei palvelun kirjoja saa luettavaksi Adoben tuotteilla.

Myös kirjasto on sitä mieltä, että e-kirjojen käyttö tulisi olla mahdollisimman helppoa. Kirjasto haluaa tarjota asiakkaille vaivattoman pääsyn tietoon ja kehitämme jatkuvasti tiedon saatavuuteen liittyviä seikkoja. E-kirjojen kanssa kätemme ovat silti monesti sidotut, koska kustantajilla ja välittäjillä on omat alustansa, joilla heidän e-kirjojaan voi käyttää.

Valitettavasti kirjasto ei voi päättää, millä ohjelmalla tai alustalla e-kirjaa voi lukea. Kustantajat määrittelevät myös kirjojen käyttöoikeudet eli esimerkiksi sen, kuinka monta lukijaa voi samaan aikaan lukea kirjaa. Toiveemme on, että e-kirjojen lukeminen helpottuisi jatkuvasti, muuttuisi käyttäjäystävällisemmäksi eikä olisi sidottu vain tiettyihin ohjelmiin.

Tästäkin asiasta on hyvä saada käyttökokemuksia ja palautteita teiltä asiakkailta. Olemme jatkuvasti suoraan yhteydessä kustantajiin ja välittäjiin, myös Dawsoneraan päin, joten välitämme palautteen heille.

Arto Ikonen

16.10.2014

E-kirjat kiinnostavat

Kirjaston ensimmäistä kertaa järjestämä e-kirjaviikko 6.-10.10. herätti asiakkaissamme paljon kiinnostusta. E-kirjaviikon tapahtumapisteellä vierailtiin innokkaasti hakemassa tietoa e-kirjoista ja niiden monipuolisista käyttömahdollisuuksista. E-kirjojen lataaminen omalle tabletille tai kirjastosta lainattavalle iPadille oli jo monelle tuttu asia, mutta e-kirjojen tulostaminen ja pysyvän tiedoston tallentaminen sekä muistiinpanojen tekeminen lukemisen aikana olivat useimmille hieman tuntemattomiksi jääneitä toimintoja.

E-kirjat kiinnostivat lukuisia opiskelijoita. Kiinnostusta
heräteltiin karkeilla, kustantajien pr-tuotteilla ja arvonnalla.
Myös e-kirjojen valtava määrä herätti pisteellämme vierailleissa ihmetystä. Kirjasto tarjoaa tieteellistä e-kirjallisuutta noin 250 000 kappaleen verran. Kurssikirjoista jo noin 10 % löytyy e-kirjoina. Elektronisessa muodossa olevan kirjallisuuden määrä kokonaisuudessaan hipookin jo puolen miljoonan kappaleen lukemia, jos mukaan lasketaan vanhemman kirjallisuuden kokoelmat. Eräskin asiakas mietti kuinka monta lisäkerrosta kirjastorakennuksemme tarvitsisi, jos kaikki nämä kirjat sijoitettaisiin paperisina hyllyyn.

E-kirjaviikon yhteydessä kirjasto järjesti kaksi koulutuskertaa, joihin molempiin osallistuttiin lähes täysin luentosalein. E-kirjakoulutukset ovat olleet jo pitkään kirjaston koulutuskalenterissa, mutta koskaan aiemmin niihin ei ole ollut vastaavaa yleisöryntäystä. Selvästi teemaviikko toimi tässä asiassa ja moni kävi pisteellämme vierailtuaan ilmoittautumassa myös koulutukseen.

Koulutuksessa perehdyttiin yhdessä harjoitellen e-kirjojen käyttöön ja erityisesti niiden lukemista helpottaviin ominaisuuksiin. Toisin kuin paperikirja, ainakaan kirjaston kirja (!), e-kirja tarjoaa lukijalleen muistiinpanojen ja korostusten tekomahdollisuuden suoraan kirjaan.  Käyttäjä voi lukemisen yhteydessä sutata e-kirjaa värikkäillä korostuskynillä niin paljon kuin tarpeelliselta tuntuu ja kirjoittaa sivukohtaisia muistiinpanoja. Lukemisen päätyttyä kirjan voi klikata omaan kirjahyllypalveluun odottamaan seuraavaa lukukertaa. E-kirjaan voi paperikirjan tavoin jättää myös kirjanmerkin ja jatkaa samasta kohtaa myöhemmin.

E-kirjoissa on paljon myös muita lukemista helpottavia mahdollisuuksia kuten suorat linkit tietosanakirjoihin, karttapalveluihin ja henkilöhakemistoihin. Verkkoyhteisöllisyys on myös osa lukukokemusta, sillä omat muistiinpanot voi jakaa kavereiden kanssa tai linkata kirjasuosituksen sosiaaliseen mediaan.

Koulutukseen osallistujilta tuli positiivista palautetta siitä, että sai mahdollisuuden harjoitella ja kokeilla erilaisia toimintoja opastetusti. Koulutukseen osallistuneet totesivat, että kynnys lukea e-kirjaa madaltui kovasti ja aiemmin tuntemattomat, lukemista tukevat toiminnot tulevat varmasti käyttöön.

E-kirjoihin liittyvät lisäominaisuudet ja latausmahdollisuudet vaihtelevat vielä palveluntarjoajasta riippuen ja tästä johtuen asiakkaat tarvitsevat koulutusta ja hyviä ohjeita. Kirjaston etusivulta löytyy Lue e-kirjoja-linkki, josta löytyvät kuvilla ja videoilla höystetyt ohjeet e-kirjakokoelmiemme käytöstä. E-kirjakokoelmien omilla sivuilla on pääsääntöisesti myös hyviä ohjevideoita. Kirjaston koulutuskalenterissa on jäljellä yksi yleinen e-kirjakoulutus tälle syksylle. Opiskelijat ja henkilökunta voivat myös varata kirjastolta henkilökohtaisen ohjauksen e-kirjojen käytöstä. Lisäksi asiakaspalvelumme auttaa myös e-kirjoihin liittyvissä kysymyksissä.

E-kirjapisteellämme jaetut kustantajien mainostuotteet sekä karkit tekivät e-kirjatietouden lisäksi hyvin kauppansa ja arvontalipukkeen palautti reilut 150. Arpaonni suosi yli 20 osallistujaa ja heille on lähtenyt tieto voitosta sähköpostitse.

2.10.2014

Puuttukaa tähän asiaan!

Yksi viimeisimpiä kirjaston saamia asiakaspalautteita kuului näin:
Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?
Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?
Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!
Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara.
Puuttukaa tähän asiaan!!!!
Siinä tuli kaksi kysymystä, kaksi väitettä ja yksi vaatimus. Käyn läpi ne yksi kerrallaan.

1. "Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?"

Metelin vähentämiseen voimme vaikuttaa jonkin verran ja tähän tietenkin pyrimme. Meteliä olemme pyrkineet rajoittamaan siten, että olemme jaotelleet tilamme sen mukaan, missä saa jutella ja tehdä ryhmätöitä ja missä ei. Jos kaipaa hiljaisia työskentelytiloja, ei kannata jäädä kirjaston avopuolelle, vaan kannattaa mennä lukusaleihin, jossa ryhmätyöskentely on kielletty. Lukusalejakin hiljaisempi opiskelupaikka on 3. kerroksessa oleva huone, joka on ihan erikseen nimetty hiljaiseksi lukutilaksi. Siellä ei siis naputella edes läppäriä ja muutenkin tunnelma on kuin huopatossutehtaassa.

Samoin mikroluokka (B 126A) ja luentosali (B 232) ovat hiljaisia tiloja, joista löytyy tietokoneita ja joissa voi työskennellä silloin, kun niissä ei järjestetä opetusta.

2. "Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?"

Kirjaston henkilökunta puuttuu aika ajoin asiaan, jos melu tuntuu kohoavan liian suureksi. Viime aikoina on jopa tarkasteltu desibelimäärää, ettei se kohoaisi liian kovaksi. Erityisesi lukusaleissa – siis näissä hiljaisissa tiloissa – puututaan ylimääräiseen meluun herkemmin. Jokaiseen häiritsevän melun tuottajaan ei valitettavasti kirjaston henkilökuntakaan ehdi puuttua.

3. "Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!"

On totta, että täällä on laumoittain opiskelijoita – ja hyvä niin. En kuitenkaan sanoisi, että he jatkuvasti täällä huutavat. Kirjaston ala-aulassa on usein hälinää. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se toimii kulkuväylänä Lozzi 2:een, jonka myötä kirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet ja äänimaisema rikastunut.

Kirjasto ei edes halua olla täysin hiljainen paikka. Haluamme, että täällä on elämää ja opiskelijoita sankoin joukoin. Siksi tarjoamme tilojamme myös erilaisten opiskelijatapahtumien markkinointiin. Toki muistutamme järjestäjiä, että tiloissamme ei ihan ainejärjestöjen bakkanaaleja pysty järjestämään.

Ala-aula tuottaa haasteita hiljaisuuden ylläpitämiseksi ja äänet kantautuvatkin hyvin herkästi ylempiin kerroksiin. Aulassa opiskelijat myös törmäävät kavereihinsa ja jäävät siihen vaihtamaan kuulumisia. Tätä emme suinkaan halua estää, mutta jos jälleennäkemisen riemu yltyy liian kovaksi, joudumme tätä hieman hillitsemään. Rakennusta ja tiloja emme pysty muuttamaan, mutta äänimaisema otetaan aivan varmasti huomioon tulevassa peruskorjauksessa.

4. "Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara."

Lastentuontikieltoa kirjastoon emme aio ottaa käyttöön, vaan tänne ovat tervetulleita kaikki kansalaiset vauvasta vanhuksiin.

5. "Puuttukaa tähän asiaan!!!!"

Puutumme kyllä jatkuvasti ja jatkossa puutumme vielä enemmän. Lisäämme tiedotusta ja muistutamme entistä ahkerammin asiakkaitamme siitä, että tiloissamme työskentelee myös hiljaisuutta kaipaavia ihmisiä.

Asiakkaidemme palaute onkin ensiarvoisen tärkeää, että tiedämme, kuinka kirjastossamme viihdytään ja millaiset olot täällä on työskennellä ja opiskella.

Kiitos siis tästäkin asiakaspalautteesta. Toivomme palautteita jatkossa lisää ja otamme mielellämme teiltä vastaan ideoita viihtyvyyden parantamiseksi.

Arto Ikonen

18.9.2014

Kesän luetuimpia

Kaikki eivät vain lomailleet viime kesänä. Jotkut myös opiskelivat tai sitten kesälukemisena oli muuten vain Jyväskylän yliopistossa tehtyjä graduja ja väitöskirjoja.

Graduja kesä-, heinä- ja elokuun aikana ladattiin JYXistä yhteensä reilusti yli 300 000 kertaa. Osa suuresta latausmäärästä selittyy sillä, että kesän alussa JYXiin tallennetaan paljon juuri valmistuneiden graduja. Tästäkin huolimatta määrä on suuri. Onkin positiivista huomata, että graduja tallennetaan JYXiin yhä enemmän ja ne myös löytävät lukijansa yhä paremmin. Suosituimpia graduja klikattiin lähes kaksituhatta kertaa kesän aikana.

Väitöskirjoja luettiin myös ahkerasti. Kesällä väitöskirjoja klikkailtiin reilut 120 000 kertaa. Näistä suosituimmat keräsivät niin ikään parituhatta lukijaa.

Kiinnostavaa on myös tarkastella sitä, mistä nämä lukijat tulevat. Esimerkiksi alla mainittuja Funlayo Vesajoen ja Fredy Wilson Ngimbudzin graduja on luettu useita kertoja muun muassa Nairobista (Kenia), Hyderabadista (Intia) ja Kuala Lumpurista (Malesia) käsin. Paula Ojalan gradua on luettu muun muassa Montevideossa (Uruguay) ja Albuquerquessa (USA). Kyseisten gradujen aiheet ja englanninkielisyys toki edesauttavat ulkomaisten lukijoiden saamisessa. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, että meillä Jyväskylässä tehdyt ja yliopiston julkaisuarkistoon tallennetut opinnäytteet löydetään hyvin ympäri maailmaa.

Luetuimmat gradut kesä-, heinä- ja elokuun aikana:
  1. Funlayo Vesajoki: The effects of globalization on culture : a study of the experiences of globalization among Finnish travellers (kulttuuriantropologia, 2002)
  2. Fredy Wilson Ngimbudzi: Job satisfaction among secondary school teachers in Tanzania : the case of Njombe district (educational leadership, 2009)
  3. Paula Ojala: Aims of education and curriculum planning in special education units and schools in Lusaka, Zambia : a qualitative study of special education teachers' views and classroom practice (erityispedagogiikka, 2004)
  4. Anthony Durity: Mathematical tools in a digital world (digitaalinen kulttuuri, 2012)
  5. Eija Salonen: Yhdistetyn kestävyys- ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn sekä voima- ja nopeusominaisuuksiin kestävyysurheilijoilla (liikuntafysiologia, 2001)
Luetuimmat väitöskirjat kesä-, heinä- ja elokuun aikana:
  1. Elina Westinen: The discursive construction of authenticity : resources, scales and polycentricity in Finnish hip hop culture (englannin kieli, 2014)
  2. Samu Kytölä: Multilingual language use and metapragmatic reflexivity in Finnish internet football forums : a study in the sociolinguistics of globalization (englannin kieli, 2013)
  3. Alexander Semenov: Principles of social media monitoring and analysis software (tietojenkäsittelytiede, 2013)
  4. Emese Mátyás: Sprachlehrenspiele im DaF-Unterricht (saksan kieli ja kulttuuri, 2009)
  5. Mauri Kinnunen: Herätysliike kahden kulttuurin rajalla : lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939 (Suomen historia, 2004)
Arto Ikonen

13.8.2014

Alkuvuoden asiakaspalautetta

Kirjasto saa jatkuvasti asiakkailtaan palautetta, mikä on meille elintärkeää. Meidän tulee tuntea käyttäjien tarpeet, jotta osaamme suunnitella toimintaamme ja tarjota oikeanlaisia palveluja. Mutta mistä kirjasto on saanut alkuvuonna eniten moitteita tai kiitosta tai mitä meiltä on erityisesti toivottu?

Suurin osa palautteesta on liittynyt kirjaston tiloihin, kalusteisiin tai laitteisiin.  Mediassa usein toisteltu varoitus ”istuminen tappaa” näyttää menneen ainakin opiskelijoille hyvin perille. Tietokonepisteitä, joilla voisi työskennellä seisaaltaan, on toivottu paljon.
Opiskelijat istuvat päivittäin huomattavan pitkiä aikoja luennoilla ja luentojen ulkopuolella tietokoneiden ääressä. Seisomapisteet mahdollistaisivat terveemmän työskentelyasennon ja tarjoaisivat helpotusta varsinkin niille opiskelijoille, jotka kärsivät selkäkivuista.
Onneksi seisomapisteitä on jo kevään aikana saatu pääkirjaston 2. kerrokseen kurssikirjojen läheisyyteen.

Erikoistuoleja, nojatuoleja ja sohvia on toivottu lisää.
Kaipaisin lisää nojatuolia kirjastoon, että tenttiin lukeminen olisi kivempaa. Perustuolit eivät ole kovin selkäystävällisiä, jos istuu lukemassa koko päivän. Kirjaston nojatuolit ovat aina varattuja ja kovassa käytössä, joten uskon, että muutkin opiskelijat kaipaisivat lisää niitä.
Tämän kaltaiset toiveet on kirjattu muistiin. Jos vain rahoitus järjestyy ja kalusteille löytyy sopivia paikkoja, niitä tullaan hankkimaan.

Pääkirjaston meluisuudesta on tullut moitteita. Hälinä on varmasti lisääntynyt viime aikoina, johtuen mm. ruokalan avaamisesta ja sitä myötä kävijämäärän kasvusta. Myös kirjastossa järjestettävät tapahtumat aiheuttavat ääntä. Tapahtumien järjestämiseen on jo sovittu uusi käytäntö. Kirjastossa järjestetään vain pienimuotoisia tilaisuuksia, jotta työskentelyrauha säilyy.

Meluhaitat vähenisivät myös, jos muistettaisiin valita itselle tai ryhmälle sopiva työskentelytila. Kuten eräs asiakas kuvailee:
Ryhmätyötilassa eräs nainen vieressämme mulkoili meitä rumasti, kun juttelimme normaalia hiljaisemmalla äänellä työstämme. […] Hiljaisessa tilassa taas ajattelin saavani tehdä rauhassa gradua. Eipä onnistunut, sillä kolmen pojan lauma parkkeerasi viereeni koneelle ja alkoi keskustella siitä, millainen pakettiauto pitäisi ostaa.
Ryhmätyöhön tarkoitetut tilat ja hiljaiset tilat on erotettu toisistaan mm. erivärisin kyltein.

Aiempina vuosina meiltä on usein toivottu lisää tietokoneita. Koneiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut ja nyt pahin pula-aika näyttäisi päättyneen. Kuten eräs opiskelija toteaa:
Tuntuu, että vapaan koneen löytäminen on tänä vuonna ollut helpompaa kuin ennen.
Kirjaston aukioloaikoihin lukukausien aikaan ollaan muuten tyytyväisiä, mutta pääkirjaston osalta loppuviikko hiertää:
Varsinkin perjantain klo 18.00 sulkemisaika tuntuu aika aikaiselta.
Lauantaina vilkku puoli neljältä, holhousta!
Kesäaikaan kirjaston aukioloajat lyhenevät, mutta myös kävijämäärät laskevat selvästi. Kesäisin ongelmia voi tuottaa e-tenttiin pääsy tai vapaakappaleaineiston lukeminen. Kumpikaan ei onnistu viikonloppuisin kirjaston ollessa kiinni.

Näillä näkymin aukioloajat pidetään ennallaan. Tiloja ei voi jättää täysin valvomatta eikä henkilökuntaa ole niin paljon, että nykyistä pidempi aukiolo järjestyisi. Yksi ratkaisu voisi olla kulunvalvonnan kehittäminen siten, että osaan kirjaston tiloista pääsisi henkilökohtaisella kulkuavaimella jopa vuorokauden ympäri. Ihan lähiaikoina tällaista uudistusta ei ole näköpiirissä, mutta viimeistään peruskorjauksen yhteydessä asia otetaan esiin. Suunnitelmien mukaan peruskorjaus alkaa vuoden 2017 alussa.

Alkuvuoden aikana olemme saaneet kiittävää palautetta mm. onnistuneesta asiakaspalvelusta, e-kirjojen saatavuudesta ja hyvästä vapaakappalekokoelmasta. Tiedonhankinnan koulutus sekä kontaktiopetuksena että verkossa on saanut kehuja. Esimerkiksi eräässä laitoksen tilaamassa koulutuksessa yhdyshenkilönä toiminut professori kertoi innostuneena, että nyt hän osaa käyttää muutakin kuin Googlea tiedonhaussa! Koskaan ei siis ole liian myöhäistä opiskella tiedonhakua.

Jos haluat antaa palautetta kirjaston palveluista, tapoja on monia. Voit käyttää esim. nettisivultamme löytyvää lomaketta tai heittää kommentin Facebookiin. Palautetta voi aina kertoa myös suoraan henkilökunnallemme.

Pääasia, että annat äänesi kuulua jotain kautta. Pidetään yhteyttä!

Annikki Järvinen