16.10.2014

E-kirjat kiinnostavat

Kirjaston ensimmäistä kertaa järjestämä e-kirjaviikko 6.-10.10. herätti asiakkaissamme paljon kiinnostusta. E-kirjaviikon tapahtumapisteellä vierailtiin innokkaasti hakemassa tietoa e-kirjoista ja niiden monipuolisista käyttömahdollisuuksista. E-kirjojen lataaminen omalle tabletille tai kirjastosta lainattavalle iPadille oli jo monelle tuttu asia, mutta e-kirjojen tulostaminen ja pysyvän tiedoston tallentaminen sekä muistiinpanojen tekeminen lukemisen aikana olivat useimmille hieman tuntemattomiksi jääneitä toimintoja.

E-kirjat kiinnostivat lukuisia opiskelijoita. Kiinnostusta
heräteltiin karkeilla, kustantajien pr-tuotteilla ja arvonnalla.
Myös e-kirjojen valtava määrä herätti pisteellämme vierailleissa ihmetystä. Kirjasto tarjoaa tieteellistä e-kirjallisuutta noin 250 000 kappaleen verran. Kurssikirjoista jo noin 10 % löytyy e-kirjoina. Elektronisessa muodossa olevan kirjallisuuden määrä kokonaisuudessaan hipookin jo puolen miljoonan kappaleen lukemia, jos mukaan lasketaan vanhemman kirjallisuuden kokoelmat. Eräskin asiakas mietti kuinka monta lisäkerrosta kirjastorakennuksemme tarvitsisi, jos kaikki nämä kirjat sijoitettaisiin paperisina hyllyyn.

E-kirjaviikon yhteydessä kirjasto järjesti kaksi koulutuskertaa, joihin molempiin osallistuttiin lähes täysin luentosalein. E-kirjakoulutukset ovat olleet jo pitkään kirjaston koulutuskalenterissa, mutta koskaan aiemmin niihin ei ole ollut vastaavaa yleisöryntäystä. Selvästi teemaviikko toimi tässä asiassa ja moni kävi pisteellämme vierailtuaan ilmoittautumassa myös koulutukseen.

Koulutuksessa perehdyttiin yhdessä harjoitellen e-kirjojen käyttöön ja erityisesti niiden lukemista helpottaviin ominaisuuksiin. Toisin kuin paperikirja, ainakaan kirjaston kirja (!), e-kirja tarjoaa lukijalleen muistiinpanojen ja korostusten tekomahdollisuuden suoraan kirjaan.  Käyttäjä voi lukemisen yhteydessä sutata e-kirjaa värikkäillä korostuskynillä niin paljon kuin tarpeelliselta tuntuu ja kirjoittaa sivukohtaisia muistiinpanoja. Lukemisen päätyttyä kirjan voi klikata omaan kirjahyllypalveluun odottamaan seuraavaa lukukertaa. E-kirjaan voi paperikirjan tavoin jättää myös kirjanmerkin ja jatkaa samasta kohtaa myöhemmin.

E-kirjoissa on paljon myös muita lukemista helpottavia mahdollisuuksia kuten suorat linkit tietosanakirjoihin, karttapalveluihin ja henkilöhakemistoihin. Verkkoyhteisöllisyys on myös osa lukukokemusta, sillä omat muistiinpanot voi jakaa kavereiden kanssa tai linkata kirjasuosituksen sosiaaliseen mediaan.

Koulutukseen osallistujilta tuli positiivista palautetta siitä, että sai mahdollisuuden harjoitella ja kokeilla erilaisia toimintoja opastetusti. Koulutukseen osallistuneet totesivat, että kynnys lukea e-kirjaa madaltui kovasti ja aiemmin tuntemattomat, lukemista tukevat toiminnot tulevat varmasti käyttöön.

E-kirjoihin liittyvät lisäominaisuudet ja latausmahdollisuudet vaihtelevat vielä palveluntarjoajasta riippuen ja tästä johtuen asiakkaat tarvitsevat koulutusta ja hyviä ohjeita. Kirjaston etusivulta löytyy Lue e-kirjoja-linkki, josta löytyvät kuvilla ja videoilla höystetyt ohjeet e-kirjakokoelmiemme käytöstä. E-kirjakokoelmien omilla sivuilla on pääsääntöisesti myös hyviä ohjevideoita. Kirjaston koulutuskalenterissa on jäljellä yksi yleinen e-kirjakoulutus tälle syksylle. Opiskelijat ja henkilökunta voivat myös varata kirjastolta henkilökohtaisen ohjauksen e-kirjojen käytöstä. Lisäksi asiakaspalvelumme auttaa myös e-kirjoihin liittyvissä kysymyksissä.

E-kirjapisteellämme jaetut kustantajien mainostuotteet sekä karkit tekivät e-kirjatietouden lisäksi hyvin kauppansa ja arvontalipukkeen palautti reilut 150. Arpaonni suosi yli 20 osallistujaa ja heille on lähtenyt tieto voitosta sähköpostitse.

2.10.2014

Puuttukaa tähän asiaan!

Yksi viimeisimpiä kirjaston saamia asiakaspalautteita kuului näin:
Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?
Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?
Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!
Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara.
Puuttukaa tähän asiaan!!!!
Siinä tuli kaksi kysymystä, kaksi väitettä ja yksi vaatimus. Käyn läpi ne yksi kerrallaan.

1. "Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?"

Metelin vähentämiseen voimme vaikuttaa jonkin verran ja tähän tietenkin pyrimme. Meteliä olemme pyrkineet rajoittamaan siten, että olemme jaotelleet tilamme sen mukaan, missä saa jutella ja tehdä ryhmätöitä ja missä ei. Jos kaipaa hiljaisia työskentelytiloja, ei kannata jäädä kirjaston avopuolelle, vaan kannattaa mennä lukusaleihin, jossa ryhmätyöskentely on kielletty. Lukusalejakin hiljaisempi opiskelupaikka on 3. kerroksessa oleva huone, joka on ihan erikseen nimetty hiljaiseksi lukutilaksi. Siellä ei siis naputella edes läppäriä ja muutenkin tunnelma on kuin huopatossutehtaassa.

Samoin mikroluokka (B 126A) ja luentosali (B 232) ovat hiljaisia tiloja, joista löytyy tietokoneita ja joissa voi työskennellä silloin, kun niissä ei järjestetä opetusta.

2. "Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?"

Kirjaston henkilökunta puuttuu aika ajoin asiaan, jos melu tuntuu kohoavan liian suureksi. Viime aikoina on jopa tarkasteltu desibelimäärää, ettei se kohoaisi liian kovaksi. Erityisesi lukusaleissa – siis näissä hiljaisissa tiloissa – puututaan ylimääräiseen meluun herkemmin. Jokaiseen häiritsevän melun tuottajaan ei valitettavasti kirjaston henkilökuntakaan ehdi puuttua.

3. "Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!"

On totta, että täällä on laumoittain opiskelijoita – ja hyvä niin. En kuitenkaan sanoisi, että he jatkuvasti täällä huutavat. Kirjaston ala-aulassa on usein hälinää. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se toimii kulkuväylänä Lozzi 2:een, jonka myötä kirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet ja äänimaisema rikastunut.

Kirjasto ei edes halua olla täysin hiljainen paikka. Haluamme, että täällä on elämää ja opiskelijoita sankoin joukoin. Siksi tarjoamme tilojamme myös erilaisten opiskelijatapahtumien markkinointiin. Toki muistutamme järjestäjiä, että tiloissamme ei ihan ainejärjestöjen bakkanaaleja pysty järjestämään.

Ala-aula tuottaa haasteita hiljaisuuden ylläpitämiseksi ja äänet kantautuvatkin hyvin herkästi ylempiin kerroksiin. Aulassa opiskelijat myös törmäävät kavereihinsa ja jäävät siihen vaihtamaan kuulumisia. Tätä emme suinkaan halua estää, mutta jos jälleennäkemisen riemu yltyy liian kovaksi, joudumme tätä hieman hillitsemään. Rakennusta ja tiloja emme pysty muuttamaan, mutta äänimaisema otetaan aivan varmasti huomioon tulevassa peruskorjauksessa.

4. "Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara."

Lastentuontikieltoa kirjastoon emme aio ottaa käyttöön, vaan tänne ovat tervetulleita kaikki kansalaiset vauvasta vanhuksiin.

5. "Puuttukaa tähän asiaan!!!!"

Puutumme kyllä jatkuvasti ja jatkossa puutumme vielä enemmän. Lisäämme tiedotusta ja muistutamme entistä ahkerammin asiakkaitamme siitä, että tiloissamme työskentelee myös hiljaisuutta kaipaavia ihmisiä.

Asiakkaidemme palaute onkin ensiarvoisen tärkeää, että tiedämme, kuinka kirjastossamme viihdytään ja millaiset olot täällä on työskennellä ja opiskella.

Kiitos siis tästäkin asiakaspalautteesta. Toivomme palautteita jatkossa lisää ja otamme mielellämme teiltä vastaan ideoita viihtyvyyden parantamiseksi.

Arto Ikonen

18.9.2014

Kesän luetuimpia

Kaikki eivät vain lomailleet viime kesänä. Jotkut myös opiskelivat tai sitten kesälukemisena oli muuten vain Jyväskylän yliopistossa tehtyjä graduja ja väitöskirjoja.

Graduja kesä-, heinä- ja elokuun aikana ladattiin JYXistä yhteensä reilusti yli 300 000 kertaa. Osa suuresta latausmäärästä selittyy sillä, että kesän alussa JYXiin tallennetaan paljon juuri valmistuneiden graduja. Tästäkin huolimatta määrä on suuri. Onkin positiivista huomata, että graduja tallennetaan JYXiin yhä enemmän ja ne myös löytävät lukijansa yhä paremmin. Suosituimpia graduja klikattiin lähes kaksituhatta kertaa kesän aikana.

Väitöskirjoja luettiin myös ahkerasti. Kesällä väitöskirjoja klikkailtiin reilut 120 000 kertaa. Näistä suosituimmat keräsivät niin ikään parituhatta lukijaa.

Kiinnostavaa on myös tarkastella sitä, mistä nämä lukijat tulevat. Esimerkiksi alla mainittuja Funlayo Vesajoen ja Fredy Wilson Ngimbudzin graduja on luettu useita kertoja muun muassa Nairobista (Kenia), Hyderabadista (Intia) ja Kuala Lumpurista (Malesia) käsin. Paula Ojalan gradua on luettu muun muassa Montevideossa (Uruguay) ja Albuquerquessa (USA). Kyseisten gradujen aiheet ja englanninkielisyys toki edesauttavat ulkomaisten lukijoiden saamisessa. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, että meillä Jyväskylässä tehdyt ja yliopiston julkaisuarkistoon tallennetut opinnäytteet löydetään hyvin ympäri maailmaa.

Luetuimmat gradut kesä-, heinä- ja elokuun aikana:
  1. Funlayo Vesajoki: The effects of globalization on culture : a study of the experiences of globalization among Finnish travellers (kulttuuriantropologia, 2002)
  2. Fredy Wilson Ngimbudzi: Job satisfaction among secondary school teachers in Tanzania : the case of Njombe district (educational leadership, 2009)
  3. Paula Ojala: Aims of education and curriculum planning in special education units and schools in Lusaka, Zambia : a qualitative study of special education teachers' views and classroom practice (erityispedagogiikka, 2004)
  4. Anthony Durity: Mathematical tools in a digital world (digitaalinen kulttuuri, 2012)
  5. Eija Salonen: Yhdistetyn kestävyys- ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn sekä voima- ja nopeusominaisuuksiin kestävyysurheilijoilla (liikuntafysiologia, 2001)
Luetuimmat väitöskirjat kesä-, heinä- ja elokuun aikana:
  1. Elina Westinen: The discursive construction of authenticity : resources, scales and polycentricity in Finnish hip hop culture (englannin kieli, 2014)
  2. Samu Kytölä: Multilingual language use and metapragmatic reflexivity in Finnish internet football forums : a study in the sociolinguistics of globalization (englannin kieli, 2013)
  3. Alexander Semenov: Principles of social media monitoring and analysis software (tietojenkäsittelytiede, 2013)
  4. Emese Mátyás: Sprachlehrenspiele im DaF-Unterricht (saksan kieli ja kulttuuri, 2009)
  5. Mauri Kinnunen: Herätysliike kahden kulttuurin rajalla : lestadiolaisuus Karjalassa 1870-1939 (Suomen historia, 2004)
Arto Ikonen

13.8.2014

Alkuvuoden asiakaspalautetta

Kirjasto saa jatkuvasti asiakkailtaan palautetta, mikä on meille elintärkeää. Meidän tulee tuntea käyttäjien tarpeet, jotta osaamme suunnitella toimintaamme ja tarjota oikeanlaisia palveluja. Mutta mistä kirjasto on saanut alkuvuonna eniten moitteita tai kiitosta tai mitä meiltä on erityisesti toivottu?

Suurin osa palautteesta on liittynyt kirjaston tiloihin, kalusteisiin tai laitteisiin.  Mediassa usein toisteltu varoitus ”istuminen tappaa” näyttää menneen ainakin opiskelijoille hyvin perille. Tietokonepisteitä, joilla voisi työskennellä seisaaltaan, on toivottu paljon.
Opiskelijat istuvat päivittäin huomattavan pitkiä aikoja luennoilla ja luentojen ulkopuolella tietokoneiden ääressä. Seisomapisteet mahdollistaisivat terveemmän työskentelyasennon ja tarjoaisivat helpotusta varsinkin niille opiskelijoille, jotka kärsivät selkäkivuista.
Onneksi seisomapisteitä on jo kevään aikana saatu pääkirjaston 2. kerrokseen kurssikirjojen läheisyyteen.

Erikoistuoleja, nojatuoleja ja sohvia on toivottu lisää.
Kaipaisin lisää nojatuolia kirjastoon, että tenttiin lukeminen olisi kivempaa. Perustuolit eivät ole kovin selkäystävällisiä, jos istuu lukemassa koko päivän. Kirjaston nojatuolit ovat aina varattuja ja kovassa käytössä, joten uskon, että muutkin opiskelijat kaipaisivat lisää niitä.
Tämän kaltaiset toiveet on kirjattu muistiin. Jos vain rahoitus järjestyy ja kalusteille löytyy sopivia paikkoja, niitä tullaan hankkimaan.

Pääkirjaston meluisuudesta on tullut moitteita. Hälinä on varmasti lisääntynyt viime aikoina, johtuen mm. ruokalan avaamisesta ja sitä myötä kävijämäärän kasvusta. Myös kirjastossa järjestettävät tapahtumat aiheuttavat ääntä. Tapahtumien järjestämiseen on jo sovittu uusi käytäntö. Kirjastossa järjestetään vain pienimuotoisia tilaisuuksia, jotta työskentelyrauha säilyy.

Meluhaitat vähenisivät myös, jos muistettaisiin valita itselle tai ryhmälle sopiva työskentelytila. Kuten eräs asiakas kuvailee:
Ryhmätyötilassa eräs nainen vieressämme mulkoili meitä rumasti, kun juttelimme normaalia hiljaisemmalla äänellä työstämme. […] Hiljaisessa tilassa taas ajattelin saavani tehdä rauhassa gradua. Eipä onnistunut, sillä kolmen pojan lauma parkkeerasi viereeni koneelle ja alkoi keskustella siitä, millainen pakettiauto pitäisi ostaa.
Ryhmätyöhön tarkoitetut tilat ja hiljaiset tilat on erotettu toisistaan mm. erivärisin kyltein.

Aiempina vuosina meiltä on usein toivottu lisää tietokoneita. Koneiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut ja nyt pahin pula-aika näyttäisi päättyneen. Kuten eräs opiskelija toteaa:
Tuntuu, että vapaan koneen löytäminen on tänä vuonna ollut helpompaa kuin ennen.
Kirjaston aukioloaikoihin lukukausien aikaan ollaan muuten tyytyväisiä, mutta pääkirjaston osalta loppuviikko hiertää:
Varsinkin perjantain klo 18.00 sulkemisaika tuntuu aika aikaiselta.
Lauantaina vilkku puoli neljältä, holhousta!
Kesäaikaan kirjaston aukioloajat lyhenevät, mutta myös kävijämäärät laskevat selvästi. Kesäisin ongelmia voi tuottaa e-tenttiin pääsy tai vapaakappaleaineiston lukeminen. Kumpikaan ei onnistu viikonloppuisin kirjaston ollessa kiinni.

Näillä näkymin aukioloajat pidetään ennallaan. Tiloja ei voi jättää täysin valvomatta eikä henkilökuntaa ole niin paljon, että nykyistä pidempi aukiolo järjestyisi. Yksi ratkaisu voisi olla kulunvalvonnan kehittäminen siten, että osaan kirjaston tiloista pääsisi henkilökohtaisella kulkuavaimella jopa vuorokauden ympäri. Ihan lähiaikoina tällaista uudistusta ei ole näköpiirissä, mutta viimeistään peruskorjauksen yhteydessä asia otetaan esiin. Suunnitelmien mukaan peruskorjaus alkaa vuoden 2017 alussa.

Alkuvuoden aikana olemme saaneet kiittävää palautetta mm. onnistuneesta asiakaspalvelusta, e-kirjojen saatavuudesta ja hyvästä vapaakappalekokoelmasta. Tiedonhankinnan koulutus sekä kontaktiopetuksena että verkossa on saanut kehuja. Esimerkiksi eräässä laitoksen tilaamassa koulutuksessa yhdyshenkilönä toiminut professori kertoi innostuneena, että nyt hän osaa käyttää muutakin kuin Googlea tiedonhaussa! Koskaan ei siis ole liian myöhäistä opiskella tiedonhakua.

Jos haluat antaa palautetta kirjaston palveluista, tapoja on monia. Voit käyttää esim. nettisivultamme löytyvää lomaketta tai heittää kommentin Facebookiin. Palautetta voi aina kertoa myös suoraan henkilökunnallemme.

Pääasia, että annat äänesi kuulua jotain kautta. Pidetään yhteyttä!

Annikki Järvinen

8.7.2014

Avointa kulttuuria netissä

Googlettajat turhautuvat aika ajoin siihen, ettei johonkin e-kirjaan pääsekään käsiksi, vaikka se on niin näppärästi hakukoneen kautta löytynyt. Moni on huomannut pettymyksekseen kuinka esimerkiksi Google Booksista avautuukin vain parikymmentä ensimmäistä kirjan sivua ja loput jäävät piiloon, jos kirjaa ei osta.

Kannattaakin muistaa, että Jyväskylän yliopiston verkkotunnuksilla on mahdollisuus päästä käsiksi moniin sellaisiin kirjaston hankkimiin aineistoihin, joihin muualta netistä ei pääse. JYKDOKin kautta pääsee tällä hetkellä käsiksi n. 370 000 e-kirjaan. Tähän määrään mahtuu muun muassa historiallisia arkistoja, kurssikirjoja, kaunokirjallisuutta ja uusimpia tietokirjoja.

Netistä löytyy myös useita eri sivustoja, joilta saa ilmaiseksi ja laillisesti luettavaksi ja ladattavaksi lukuisia e-kirjoja ilman erityistä kirjautumista. Kiitos näistä kuuluu myös niille tahoille, jotka laajemminkin edesauttavat tiedon ja kulttuurin avointa saatavuutta. Suomessa toimii muun muassa Avoin GLAM, jonka yhtenä tavoitteena on avata kulttuuriorganisaatioiden sisältöjä yleisölle.

James Joycen Finnegans Wake iPadilla.
Yhtä käsittämätöntä  tekstiä e-kirjana
kuin painettunakin.
Project Gutenberg on ensimmäinen ilmaisten e-kirjojen tarjoaja netissä. Sivut eivät ole kovin visuaaliset, mutta ne pitävät sisällään tällä hetkellä yli 45 000 e-kirjaa. Suurin osa kirjoista on vanhempaa aineistoa, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Mukana on useita teoksia Suomen kirjallisuuden merkkihenkilöiltä ja lukuisia klassikoita myös suomennoksina. Suomenkielisiä kirjoja löydät täältä. (Twitterin käyttäjille sellainen vinkki, että @Nummisuutatwit jakaa näitä Gutenbergista löytyviä suomalaisia klassikkoja, tietenkin 140 merkkiä kerrallaan. Uusi tapa lukea tämäkin.) Myös jotkut kaupalliset tahot, kuten esimerkiksi Elisa Kirja, jakavat ilmaisia klassikkoja kirjojen myynnin ohella.

Open Culture on mielenkiintoinen sivusto, josta löytyy tällä hetkellä kenen tahansa hyödynnettäväksi lähes tuhat ilmaista online-luentoa huippuyliopistoista ympäri maailmaa. Lisäksi löytyy ilmaisia elokuvia melkein 700 sekä ääni- ja e-kirjoja kuutisensataa kappaletta kumpiakin. Kirjoista löytyy monia filosofian ja kaunokirjallisuuden klassikoita. Osan kirjoista saa ladattua Kindlelle ja iPadille/iPhonelle, osa kirjoista toimii vain verkkosivuilla. Filosofian klassikoita löytyy muuten runsaasti myös suomalaisen Filosofia.fi-portaalin kautta. Klassikkokirjastosta löytyy linkit useisiin satoihin filosofian suurten nimien kirjoihin ja artikkeleihin.

Lisää e-kirjoja löytyy myös muun muassa Manybooks.netistä ja Feedbooks.comista. Kätevä keino päästä näihin kirjoihin käsiksi on asentaa tabletilleen esimerkiksi MegaReader (maksullinen, 2e) tai Kybook Reader (ilmainen). Näiden ohjelmien avulla voi selata suoraan useita eri e-kirjastoja. Monet e-kirjoja tarjoavat sivut tarjoavat myös maksullisia kirjoja, mutta ne voi halutessaan rajata hausta pois.

Arto Ikonen

28.5.2014

Julkaisuiltapäivän antia

Kirjasto järjesti to 15.5. julkaisuihin keskittyvän iltapäivän aiheinaan uudistunut julkaisukirjauskäytäntö (TUTKA), julkaisujen strateginen merkitys, open access ja mittaristot. Ilmoittautuneita osallistujia oli 75. Paikalle Agoraan ei saapunut yhtä paljon, mutta toivottavasti tilaisuuden anti oli osallistuneiden mielestä sitäkin vaikuttavampi.

Uudistunut kirjaamiskäytäntö helpottamaan tutkijoiden arkea

Tilaisuuden aluksi allekirjoittanut Harjuniemi kertoi uudistuneesta julkaisutietojen kirjaamisesta. Aiemmin hajautetusti toiminut julkaisutietojen kirjaaminen keskitettiin 1.4. alkaen kirjastoon niin, että tutkijat itse eivät kirjaa julkaisujaan TUTKAan enää ollenkaan, vaan ilmoittavat niistä kirjastoon, joka sitten hoitaa tietojen etsimisen ja varsinaisen kirjaamisen.

Uudistuksen tavoitteena on se, että ilmoittaminen olisi tutkijalle mahdollisimman helppo. Ilmoittamiseen käytetyssä lomakkeessa ei paljon tutkijalta kysytä. Kirjaston roolina on täydentää tiedot ja hoitaa varsinainen kirjaaminen.

Jyväskylän tapa on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Useimmissa yliopistoissa kirjasto toki hoitaa tarkistamisen jo nyt, mutta pääosin kuitenkin tutkijoilta saatujen melko täydellisten tietojen pohjalta. Jyväskylän tutkijoiden sen sijaan ei tarvitse käyttää aikaansa ISSN-numeroiden tai Open Access - tietojen, yms. kustantajan nimimuotojen tarkistamiseen. Pääsääntöisesti riittää, että lähettää PDF-version omasta julkaisustaan ja lisää julkaisun teon aikaiset laitos- ja oppiainetiedot, joita niitä kirjasto ei välttämättä muualta saa.

Marja-Leena Harjuniemi: Keskitetty julkaisutietojen tallentaminen video ja pdf

Alkanut hyvin, liian aikaista hurrata

Vaikka uudistus on alkanut hyvin, on vielä on liian aikaista sanoa, millä arvosanalla hankkeessa kokonaisuudessaan tullaan onnistumaan. Puheenvuoroissa pohdittiinkin sitä, voiko kirjasto taata, että kaikki WoS ja Scopus -viitteet on ensi tammikuun loppuun mennessä haravoitu ja TUTKAan kirjattu.

Kirjasto toki pyrkii ennakoimaan julkaisuvirtoja ulkoisia tietokantoja seuraamalla, mutta tulee korostaa, että vastuu julkaisujen ilmoittamisesta säilyy aina tutkijalla itsellään. Kaiken kaikkiaan julkaisuja ilmestyy vuodessa noin 3000 ja kattava tallennus saavutetaan vain, jos jokainen hoitaa osuutensa eli ilmoittaa omat julkaisunsa kirjastoon. Tämän lisäksi kirjasto tekee tarkistavia haravointeja.

Vain tällä tavalla toimien voidaan parhaiten varmistaa, että kaikki julkaisut tulevat varmasti kirjatuiksi TUTKAan.

Artikkelista kymppitonni

Julkaisujen ilmoittamisella nimittäin todellakin on väliä. Se kävi selväksi suunnittelupäällikkö Sakari Liimataisen puheenvuorosta, jossa kerrottiin, että yliopisto ansaitsee 9 857k€ jokaisesta kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista ja muistakin julkaisuista 6 473 k€. Eikä raha jää vain yliopiston isoon kassaan, vaan hyödyttää suorassa suhteessa sisäisen rahoitusmallin mukaan myös laitoksia itseään.

Liimatainen esitteli myös yliopiston strategian painopistealueet ja tulevien vuosien tavoitteet. Viittausten lukumäärän kehitys, JUFOn 2. ja 3. tason lehtien määrä sekä kärkialojen julkaisujen osuus Pohjoismaisessa tuotetuista julkaisuista ovat kaikki olleet takavuosina nousujohteisia, joten mikä ettei yliopisto asettaisi näihin vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita.

Sakari Liimatainen: Julkaisujen strateginen merkitys video ja pdf

Raha  ja viittausmäärät vievät, mutta minne?

Rahoitusmalli ja viittausmäärät siis ohjaavat toimintaa, mutta onko ohjausvaikutus aina oikeansuuntainen? Kannattaako vain toimia tavalla, josta tietää tulevan rahaa vai huomioida tieteenalan julkaisuperinteet?

Historian ja etnologian laitoksen professori Jari Ojala toi strategisen puheenvuoron vastapainoksi esimerkin siitä, miten rahoitusmallin muutokset vaikuttavat julkaisemisen fokukseen. Esimerkiksi historian alalla artikkeleita on perinteisesti julkaistu paljon kokoomateoksissa. Koska rahoitusmalli kuitenkin suosii journaali-valtaista julkaisemista, on tilanne humanisteille huono. Epäreilua on muun muassa se, että kovin työllistävää kokoomateoksen toimittamista ei arvosteta tavalla, joka sille kuuluisi.

Ojala nosti esiin myös perinteisten viittauslaskureiden vinoumia. Perinteiset laskurit, Web of Science ja Scopus, suosivat luonnontieteitä. Ne myös jättävät kirjojen tieteen pois, mikä niin ikään epäoikeudenmukaistaa monografiavaltaisten alojen seurantaa. Viittausmääriin voidaan myös vaikuttaa ja on vaikutettukin. Ojala peräänkuuluttikin kriittisyyttä niin rahoitusmallia kuin viittausindeksejäkin kohtaan, ja ymmärrystä siitä, mitä vinoumia ne voivat aiheuttaa.

Jari Ojala: Tutka ja julkaisufoorumien murros : mitä tapahtui historialle? video ja pdf

Kohti kansallista Open Access -linjausta

Kun julkaisu on tehty ja kirjattu TUTKAan, työ ei suinkaan lopu. Julkaisulle tulee saada näkyvyyttä. Vain sillä tavalla sillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla paremmin viitatuksi. Yksi mahdollisuus tähän on Open Access eli artikkelin (rinnakkais)julkaiseminen avoimesti.

Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo kertoi esityksessään, miten tutkimuksen avoimuus vaikuttaa julkaisujen saamiin viittauksiin ja sitä kautta yliopistojen sijoittumiseen kansallisissa ranking-listoissa.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen näkyvyyden ja ranking-sijoittumisen parantamiseen olisi hyvät mahdollisuudet. SherpaRomeo-tietokannasta tehdyn tarkistuksen perusteella JY:n vuoden 2013 A1-artikkeleista (kansainväliset referee-artikkelit) 70 % voisi heti ja helposti (kustantajaluvat OK) laittaa avoimesti saataville – jos tutkijat vain lähettäisivät niistä final drafteja tulemaan.

Uusien artikkelien osalta tosin voidaan jo nyt sanoa, että tulos tulee olemaan aiempia vuosia parempi. Keskitetyn tallentamisen yksi tavoite, rinnakkaistallentamisen aktivoiminen, nimittäin näyttää toteutuvan. Final drafteja on saatu ilahduttavan paljon. Toivottavasti sama tendenssi jatkuu läpi vuoden.

Pekka Olsbo: Tieteen avoimuus JY, Suomi, Ruotsi, Norja video ja pdf
Marja-Leena Harjuniemi: Näin helpolla näkyvyyttä saisi video ja pdf

Menetettyä rahaa?

Julkaisuista saatava rahamäärä on siis merkittävä. Mutta kelpaisiko reilusti yli miljoona euroa lisää? Sillä näin paljon Jyväskylän yliopistolta jää saamatta puuttuvien julkaisutietojen takia.

Informaatikko Matti Rajahonka oli verrannut Web of Science ja Scopus -tietokantojen JY-affiliaatiolla merkittyjä vuoden 2013 tutkimuksia TUTKA-kirjauksiin ja löytänyt TUTKAsta lukuisia puuttuvia julkaisuja. Osa näistä tosin kuittautuu alkuvuoden vielä hyväksymättöminä olevista julkaisuista, mutta osa todellakin puuttuu. Tämä kaikki on potentiaalista menetettyä rahaa.

Rajahonka oli tutkinut myös syitä siihen, onko jokin selittävä tekijä sille, miksi tai keiden tutkijoiden julkaisut systemaattisesti puuttuvat. Tähän löytyy ainakin kaksi selitystä. Ensinnäkin moni-afiiliaatioiset tutkijat, joille Jyväskylän yliopisto ei ole ensisijainen organsiaatio. Toisekseen työsuhteensa jo lopettaneet tutkijat, joilla ei ehkä ole enää motivaatiota ilmoittaa julkaisujaan Jyväskylän yliopiston rekisteriin.

Matti Rajahonka: Web of Science, Scopus ja TUTKA video ja pdf.

Miten tutkimus näkyy sosiaalisessa mediassa?

Perinteisten mittaristojen lisäksi huomiota on syytä kiinnittää yhä enemmän verkkonäkyvyyteen ja tässä erityisesti sosiaaliseen mediaan.

Informaatikko Matti Lassila esittelikin kuuntelijoille suhteellisen tuoretta analyysimenetelmää, jonka avulla tarkastellaan tutkimuksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: altmetriikkaa.

Bibliometriikalla on jo vuosikymmenien perinteet, mutta altmetriikka on viime aikoina nostanut päätään ja alkanut tarkastella julkaisujen näkyvyyttä monimuotoisessa (sosiaalisessa) verkossa. Näkyvyyden kannalta on tietysti keskeistä se, miten paljon artikkelia jaetaan ja miten paljon siitä keskustellaan. Kyse ei ole siis vain artikkelin latausten, klikkausten tai verkkosivulla käymisten määristä vaan julkaisun leviämisestä verkossa myös mm. linkitysten ja keskustelujen osalta.

Lassila korostikin, että altmetriikka on hyvin tuore tutkimusala ja siihen on suhtauduttava vielä varovasti. Pelkkä verkkonäkyvyys ei sinänsä kerro itse tutkimuksesta tai julkaisun laadusta vielä mitään. Raflaavilla otsikoilla ja mediaseksikkäillä tutkimusaiheilla voidaan saada näkyvyyttä ja julkisuutta helposti, mutta haastavampaa onkin saada näkyviin tutkimuksen laatu ja merkittävyys. Altmetriikka on silti julkaisujen näkyvyyden, open accessin ja tiedeviestinnän kannalta kiinnostava ja jatkuvasti kehittyvä menetelmä. Lopuksi Lassila esitteli kahta altmetriikkapalvelua, Altmetricsia ja Impactstorya.

Matti Lassila: Altmetriikka video ja lähdeaineisto.

Marja-Leena Harjuniemi
Arto Ikonen

15.5.2014

JYKDOKin ohjeet osa 2: sisäänkirjautuminen, etäkäyttö ja varausten tekeminen

Aiemmin JYKe-blogissa käsiteltiin uudistuneen JYKDOKin hakuohjeita. Tällä kertaa ohjevideoista näet muun muassa sen, kuinka paikantaa aineistoa, uusia lainoja ja tehdä varauksia eri kokoelmistamme.

Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan kannattaa kirjautua JYKDOKiin samoilla käyttäjätunnuksilla, joilla he kirjautuvat yliopiston verkkoon. Näin he pääsevät uusimaan lainojaan ja tekemään varauksia. Samalla heille avautuu käyttöön kaikki kirjaston hankkimat e-aineistot. Sisäänkirjautuminen mahdollistaa samalla myös etäkäytön.


Kirjaston laajoista kokoelmista teoksia voi löytyä monesta eri paikasta. Kirjastokartasta löydät kirjan sijaintitiedot kätevimmin.

Kun lainattavaa kirjaa ei ole saatavilla, kannattaa tehdä kirjaan varaus.

Iso osa kirjaston painetusta aineistosta, kuten esimerkiksi koko vapaakappalekokoelma, sijaitsee varastossa. Täältäkin kirjan tai lehden voi varata tekemällä varastotilauksen.
Arto Ikonen