20.2.2012

Tunnetko Tuomaksen?

Viime kesänä työporukkamme sai uuden, isokokoisen vahvistuksen. Tuomas, lajitteleva palautusautomaatti, hoitaa rivakasti kirjojen palautukset aamusta iltaan.

Tuomakselle voi palauttaa kaikki lainat paitsi vapaakappaleet eli varastosta tilatut arkistokappaleet. Yleensä se nielee kirjat mukisematta, kunhan kirja on laitettu hihnalle oikein päin. Joskus se saattaa kuitenkin heittäytyä hankalaksi eikä huoli palautuksia. Saattaa jopa väittää kirjaa liian isoksi, vaikka kyseessä on normaalikokoinen opus. Syynä voi olla, että kirjaa on pidetty kädessä. Tuomas mittailee kokoa ja laskee yhteen käden ja kirjan paksuuden. Jos tämä ylittää kriittiset seitsemän senttiä, Tuomas luulee kirjaa liian paksuksi. Palautus onnistuu yleensä, jos kirjan vain jättää hihnalle eikä työnnä kättä luukkuun.


Kuva: Juba Tuomola

Tuomas ei myöskään tunnista kirjoja, jotka ovat erittäin ohkaisia tai joiden viivakooditarra on kulunut. Silloin kirjan voi palauttaa virkailijalle. Jos henkilökuntaa ei ole paikalla, kirjan voi pudottaa palautuslaatikkoon.

Työntekijöiden kannalta Tuomas on parantanut erityisesti työn ergonomiaa. Se lajittelee kirjat 11 eri ergo-vaunuun. Kirjoja ei enää tarvitse nostella palautuslaatikoista, palauttaa erikseen koneella ja laittaa uudestaan kirjavaunuihin. Esimerkiksi kurssikirjat Tuomas lajittelee neljään vaunuun, aakkosten mukaan jaoteltuna. Vaunut voi kuskata kurssikirjastoon ja vaikka hyllyttää kirjat saman tien. Työnkulku on nopeutunut, kun turhia välivaiheita on jäänyt pois.

Iältään Tuomas on vielä kovin nuori ja kärsinyt lastentaudeista. Onneksi apua on saatavissa. Tuomas on ATP Automationin rakentama ja he käyvät tarvittaessa fiksaamassa sitä. Aivan samanlaista automaattia ei ole muualla käytössä ja siinä mielessä toimimme pilottikirjastona.

Mutta miksi nimi Tuomas? Nimi juontaa Seitsemästä veljeksestä. Tuomaksen lisäksi ATP:n valikoimaan kuuluvat mm. automaatit Lauri ja Eero.

6.2.2012

Kirjasto keskellä kampusta 1912-2012

Yliopiston kirjaston 2012 juhlavuoden aloittaa 10.2. 2012 Vanhan kirjan talven –kulttuuritapahtumaan ajoittuva avoimien ovien päivä. Odotamme tuolloin kiinnostuneita vaeltajia opastetuille kirjastokierroksille, joilla esittelemme kokoelmiamme ja arkistojamme, joita kirjaston käyttäjä ei tavallisesti pääse näkemään. Vain tämän yhden päivän ajaksi on myös koottu näyttely arvokkaimmista aineistoistamme.

Kierrokset alkavat 2. krs:n näyttelytilasta, jonne on koottu kappale kirjaston historiaa pysyväksi näyttelyksi. Väistämättä huomaa massiivisen seminaarinaikaisen lainauspöydän, joka oli tieteellisellä kirjastolla käytössä Opinkivessä 1948-1957. Pöydälle on koottu käytössä olleita tarvikkeita vanhimmilta ajoilta. Toisella kauniilla pöydällä on kirjaston historiasta kertova aikajana. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä sadan vuoden tapahtumat kuvin ja lyhyin kuvauksin.

Kirjastokierroksen alussa tutustutaan ensin uusimpiin Digi-arkistoihin: Radio- ja TV-arkistoon, digitoituihin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä omaan julkaisuarkistoomme JYXiin. Seuraavaksi kurkistetaan itsenäisesti tenttiä suorittavia opiskelijoita e-tenttitilassa ja lopuksi käväistään mikrofilmattujen sanomalehtien kammiossa, jonne on hankittu uusi itsepalvelulla toimiva mikrofilmien kopiointilaite. Sitten suunnataan kellareissa oleviin arkistokerroksiin, jotka normaalisti ovat yleisöltä suljettuina.

Arkisto on varsinainen aarreaitta, jonne on sijoitettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus vuodesta 1919 lähtien ja jossa on huomattava määrä myös vanhempaa aineistoa. Kierroksilla nähdään mm. arkkiveisuja, Turun akatemian väitöskirjoja, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, 1600-luvun tieteellisiä aikakausjulkaisuja, pienpainatteita sekä vanhoja julisteita ja karttoja. Kierroksen aikana myös selviää, millaista oli piirilääkäri Schildtin venykekirjallisuus.


Kokoelmanäyttely ’Kirjaston aarteita ja kalleuksia’ – esillä vain 10.2.2012

Avoimien ovien päivinä haluamme esitellä aineistonäyttelyssä todellisia ’aarreita ja kallisuuksia’, kuten sanoisi Astrid Lindgrenin Kompa Kamppinen.


Eittämättä kirjaston arvokkain teos on ensimmäinen, vuonna 1488 Suomea varten painettu kirja Missale Aboense. Näyttelyssä on esillä myös ulkomaisia keskiaikaisia inkunaabeleita eli ennen vuotta 1501 painettuja kehtopainatteita, pergamentteja ja karttoja.

1900-luvun aineistosta mainittakoon arvokas, 1970-luvulla jyväskyläläiseltä liikemieheltä lahjoituksena saatu Picassoa käsittelevä taidekirja arvokkaine etsauksineen, Helsingin olympialaisten 1952 julisteet sekä viehättävä exlibris-kokoelmamme, johon kuuluu noin tuhat vapaakappaleina saatua yksityisten ja yhteisöjen exlibristä.

Lisätietoja: