Syksystä 2011 asti University College Londonin (UCL) tutkija Melissa Terras on tiedottanut kaikista avoimesti saatavana olevista tutkimuksistaan sosiaalisen median kautta. Hän noudattaa UCL:n progressiivista avoimuuslinjaa ja tallentaa – kuten UCL on tutkijoitaan ohjeistanut – kaikki artikkelinsa avoimesti UCL Discovery-julkaisuarkistoon (vrt. JY:n JYX). Terras ei kuitenkaan tyydy vain tähän. Hän haluaa lisätä tutkimuksensa näkyvyyttä vielä avointa arkistoakin enemmän. Syksystä 2011 alkaen hän on kertonut jokaisesta uudesta tutkimuksestaan blogin ja twitterin kautta.
Bloggaaminen moninkertaistaa latausmäärät
Terras huomasi hyvin nopeasti, että tutkimuksesta bloggaaminen ja/tai twiittaaminen nostaa merkittävästi tutkimuksen saamaa huomiota ja latausmääriä.
Esimerkkitapauksena Terras mainitsee artikkelinsa Digital Curiosities: Resource Creation Via Amateur Digitisation (Literary and Linguistic Computing, 25 (4) 425 – 438). Ko. artikkeli on vuodelta 2009, mutta artikkelin tallentamisen jälkeen sitä oli ladattu Discovery-julkaisuarkistossa vain kaksi kertaa. Näin huolimatta siitä, että artikkeli oli avoimesti saatavana. Mutta kun hän twiittasi ja bloggasi artikkelistaan, sen latausmäärä nousi välittömästi 140:een. Parin viikon päästä latauskertoja oli jo 535 ja kolme viikkoa myöhemmin yli 800. Huhtikuuhun 2012 mennessä ko. artikkelia oli ladattu jo yli tuhat kertaa ja se oli oman laitoksensa kolmanneksi ladatuin artikkeli vuonna 2011.
Avoin versio kerää 3 x enemmän latauksia kuin maksullinen
Terras huomasi hyvin nopeasti, että tutkimuksesta bloggaaminen ja/tai twiittaaminen nostaa merkittävästi tutkimuksen saamaa huomiota ja latausmääriä.
Esimerkkitapauksena Terras mainitsee artikkelinsa Digital Curiosities: Resource Creation Via Amateur Digitisation (Literary and Linguistic Computing, 25 (4) 425 – 438). Ko. artikkeli on vuodelta 2009, mutta artikkelin tallentamisen jälkeen sitä oli ladattu Discovery-julkaisuarkistossa vain kaksi kertaa. Näin huolimatta siitä, että artikkeli oli avoimesti saatavana. Mutta kun hän twiittasi ja bloggasi artikkelistaan, sen latausmäärä nousi välittömästi 140:een. Parin viikon päästä latauskertoja oli jo 535 ja kolme viikkoa myöhemmin yli 800. Huhtikuuhun 2012 mennessä ko. artikkelia oli ladattu jo yli tuhat kertaa ja se oli oman laitoksensa kolmanneksi ladatuin artikkeli vuonna 2011.
 |
| Lähde: Terras, M. (2011). What happens when you tweet on OpenAccess Paper. |
Avoin versio kerää 3 x enemmän latauksia kuin maksullinen
Merkillepantavaa oli, että artikkelista tiedottaminen lisäsi latausmääriä paitsi avoimessa Discovery-arkistossa, myös varsinaisen julkaisufoorumin eli tilausmaksullisen lehden sivuilla. Kuitenkin niin, että julkaisuarkiston kautta saatavana ollut avoin versio keräsi noin kolme kertaa enemmän latauksia kuin tilausmaksullinen versio. Terras sanookin, että artikkelien avoin tallentaminen oman yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon on ehdottoman kannatettava asia:
“There have been almost 3 times that number of downloads from our institutional repository…I think its fair to say: It’s a really good thing to make your work open access. More people will read it than if it is behind a paywall. Even if it is the most downloaded paper from a journal in your field, open access makes it even more accessed.”Mutta oliko kyseessä vain yksittäistapaus vai päteekö havainto kaikkiin artikkeleihin?
Testatakseen ilmiötä laajemmin Terras tallensi Discovery-arkistoon erään tutkimusprojektin papereista neljä, mutta twiittasi niistä vain kolmesta. Tulos: Artikkelit, joita oli mainostettu sosiaalisen median kautta saivat kukin huomattavan määrän latauksia (142; 209; 297), mutta artikkeli, josta Terras ei ollut kertonut Twitterin/blogin kautta sai vain 12 latausta.
Sosiaalisen median kautta tapahtuva tutkimuksesta tiedottaminen tulisikin Terraksen mielestä olla tutkimusprosessin luonnollinen jatkumo.
Kaksi ohjetta: 1) Ajoitus, 2) Sisältö
Terras antaa tutkijoille kaksi ohjetta tulokselliseen artikkelimainontaan. Ensinnäkin ajoitus. Paras aika twiitata on klo 11-15 eli silloin, kun ihmiset pääosin muutenkin ovat koneen ääressä. Ei kannata twiitata yöllä tai viikonloppuisin. *)
Toinen ohje on sitoutuminen. Pelkkä linkin lähettäminen ei tuo toivottua tulosta. Blogissa on hyvä kertoa tutkimuksen taustoista eli siitä, miten tutkimus tehtiin ja miksi, mitä tuloksia saatiin. Sen lisäksi tieto siitä, mistä tutkimuksen full text löytyy. Eli linkki tutkimuksen avoimeen versioon oman yliopiston julkaisuarkistossa.
Lue Melissa Terraksen kirjoitus kokonaisuudessaan:
http://www.oastories.org/2012/10/dr-melissa-terras-open-access-and-the-twitter-effect
Melissa Terras Blog
http://melissaterras.blogspot.co.uk/2011/10/open-access-ucl-and-me.html
Jyväskylän yliopiston avoin arkisto JYX.
Lisätietoa avoimesta tallentamisesta.
Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto, Open Access –neuvonta
*) Aika riippunee myös aikavyöhykkeistä. Paras aika lienee se, milloin ajateltu kohderyhmä on hereillä./MLH
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti