Sanakirjasto

I was reading the dictionary. I thought it was a poem about everything.

   Steven Wright

Jokainen opiskelija tarvitsee opinnoissaan sanakirjoja. Tässä auttaakin MOT, joka on yksi käytetyimmistä e-aineistopaketeistamme. Viime lokakuussa sieltä etsittiin vastausta 411248 kertaa. Tämä tarkoittaa yli 13 000 hakua päivässä.

Vuosittain meidän MOT Sanakirjastosta hakuja tehdään yli 4 miljoonaa, mikä kertoo sen käytettävyydestä ja suosiosta. Suuria käyttömääriä selittää myös se, että sanakirjoja tarvitsevat melkein kaikki yliopistossa opiskelevat ja työskentelevät.

MOTin sanakirjosta selviää myös oikeat taivutusmuodot.

MOTista löytyy meiltä nelisenkymmentä sanakirjaa samasta paketista. Mukana on käännössanakirjoja, tesauruksia ja ammattikielen sanastoja. Johtavien kustantajien ja kieliasiantuntijoiden yhteistyön tuloksia kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.

Epäilemättä yksi hyödyllisin opintotehtävien, esseiden, opinnäytteiden ja väitöskirjojen kirjoittajille on Kielitoimiston sanakirja. Turha pähkäillä oikeinkirjoituksen kanssa, kun voi tarkastaa oikean sanamuodon parissa sekunnissa. Onhan Kielitoimisto suomen kielen käytön suhteen vieläkin suurempi auktoriteetti kuin Lindin Arvi.

Arto Ikonen

Ikkuna itään kirjaston sanomalehtiarkistoista

Pravdan kuvitusta v. 1949. KUVA: Lehden arkisto

Jyväskylän yliopiston tutkijoilla on jo vuoden päivät ollut käytössään laaja arkisto neuvostoliittolaisia ja venäläisiä sanomalehtiä. Lehdet ovat digitoituja näköispainoksia Neuvostoliiton tärkeimmistä lehdistä, joukossa mm. Pravda, Izvestija ja Literaturnaya Gazeta. Arkistot hyödyttävät tutkijoita ja opiskelijoita sekä päälähteinä että täydentävinä aikalaislähteinä.

Neuvostoliiton aikana Izvestijan tarkoitus oli toimia ison levikin sanomalehtenä Pravdan toimiessa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen virallisena äänitorvena. Näiden kahden lehden avulla saa hyvän kokonaiskuvan virallisen Neuvostoliiton kehityksestä ja kehittämisestä vallankumouksesta aina Neuvostoliiton romahdukseen saakka.

Lehtien joukossa on myös pari 1950-luvulla perustettua julkaisua. Englanninkielinen International Affairs avaa ainutlaatuisen näkökulman maailman tapahtumiin Kremlin silmin. Lehti on käännetty Venäjän ulkoministeriön julkaisemasta Mezhdunarodnaia zhizn –lehdestä.

Stalin ja Gorki. KUVA: Literaturnaja gazetan arkisto

Valtalehdistön lisäksi käytössämme on myös kulttuurilehtiä. Maksim Gorkin tuella vuonna 1929 perustettu Literaturnaia gazeta oli kirjallisuuslehti, joka taitavan kielenkäytön ja huumorin turvin pyrki venyttämään sensuurin rajoja. Lehti toimi samalla yleisenä kulttuurilehtenä, joka käsitteli laajasti taiteen ja kulttuurin asioita myös kirjallisuuden ulkopuolelta.

Käytännölliset arkistot

Lehtien digitoinnin ja käyttöön saattamisen takana on amerikkalainen East View, jonka alustalla lehdet ovat käytössä. Digitointi lisää lehtien käytettävyyttä huomattavasti painettuihin arkistoihin verrattuna mahdollistaen mm. kokotekstihaun, ristiinhaun eri lehdistä, kopioinnin, tallennuksen ja tulostamisen.  Haku lehdistä onnistuu sekä kyrillisissä aakkosilla että translitteroituna. Näköispainokset antavat mahdollisuuden myös valokuvien ja mainosten tutkimiseen.

KUVA: Izvestijan arkisto

East View’n aineistot on digitoitu mikrofilmeiltä, joten paikoin PDF:t saattavat olla hieman tummia. Vielä toistaiseksi palvelusta puuttuu joidenkin lehtien yksittäisiä numeroita, mutta arkistoa täydennetään sitä mukaa, kun numeroita saadaan digitoitavaksi.

Näiden arvokkaiden arkistojen hankintaa harkittiin yhdessä historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden kanssa, ja ne ovatkin jo löytäneet hyvin tiensä tutkimuksen lähteiksi ja tueksi.

Käytössämme olevat arkistojen aarteet:

• Pravda 1912-2011
• Izvestiya 1917-2011
• International Affairs 1954-2011
• Literaturnaya Gazeta 1929-2011
• Voprosy Istorii 1926-2011
• Voprosy Literatury 1957-2011

Literaturnaja Gazetan etusivu 30.3.1939: KUVA: Lehden arkisto

Löydät lehdet Nelli-portaalin tietokantahausta, ja ne ovat käytössä yliopiston verkossa sekä etäkäyttönä yliopiston käyttäjätunnuksilla.

Lisätietoja:
Ulla Pesola, kirjasto
Simo Mikkonen, historian ja etnologian laitos

Naimisen normeja ja biokaasua - syyskuun luetuimpia e-kirjoja

Kesän jälkeen alkoi tuttu syksyinen opiskelurumba. Kampuksille rynni noin 1500 uutta opiskelijaa samalla kun vanhemmat opiskelijat jatkoivat opiskelijaelämää jo tutuksi tulleiden ilojen ja surujen kanssa.

Harmitusta opiskeluarkeen lisäävät iänikuiset tentit. Niitä on vähän väliä ja liikaa, tenttikirjat ovat tylsiä, eivätkä tärpitkään osu kohdalle. Tenttikirjoja metsästetään hermostuneena, varausjonoissa odottelu hiertää ja sitten kun kirjan saa käsiinsä, pitää se kohta palauttaa seuraavalle halukkaalle tai kirjastolaiset intoutuvat sakottamaan.

Onneksi e-kirjat lisääntyvät jatkuvasti kurssikirjatarjonnassa. Tähän vaikuttaa tietysti se, että yhä useampi kustantaja tarjoaa nyt myös e-kirjoja, mutta kiitos kuuluu myös opintovaatimuksia määritteleville tahoille. Oppiaineista ehdotetaan yhä enemmän e-kirjoja kurssivaatimuksiin, mikä on opiskelijan etu. 

Opiskelijat ovatkin löytäneet e-kirjojen hyödyt hyvin. Lokakuun alusta asti kirjasto on lainannut asiakkailleen myös iPadeja, joilla moni jo lukeekin tenttikirjansa.

Syyskuun luetuimpien kirjojen listalla kärkipäätä pitävät kasvatus- ja taloustieteiden opukset. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston JYXin luetuimmista väitöskirjoista löytyy niin naimista kuin biokaasujakin. Syyskuun luetuimmat gradut käsittelevät mm. globalisaatiota ja hiphopin artistinimiä.

Alla lista muutamien käytetyimpien e-aineistojen luetuimmista kirjoista syyskuussa 2013:

Syyskuun luetuimmat e-kirjat (Dawsonera): Read, Stuart [et al.]: Effectual Entrepreneurship Catherine Clark, Alan Dyson and Alan Millward (ed.): Theorising special education Spencer-Oatey, Helen: Intercultural interaction Loux, Michael J.: Metaphysics Kristjana Kristiansen, Simo Vehmas and Tom Shakespeare (ed.): Arguing about disability

Syyskuun luetuimmat e-kirjat (Ellibs): Mäntynen, Anne; Pietikäinen, Sari: Kurssi kohti diskurssia Lehtinen, Erno; Kivirauma, Joel; Rinne, Risto: Johdatus kasvatustieteisiin Jarvis, Peter: Adult Education and Lifelong Learning Jokinen, Eeva: Aikuisten arki              Saariluoma, Pertti: Moderni kognitiotiede

Syyskuun luetuimmat väitöskirjat (JYX): Saarimäki, Pasi: Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit : esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla (2010) Rasi, Saija: Biogas composition and upgrading to biomethane (2009) Mátyás, Emese: Sprachlehrenspiele im DaF-Unterricht : Einblick in die Spielpraxis des finnischen und ungarischen Deutsch-als-Fremdsprache-Unterrichts in der gymnasialen Oberstufe sowie in die subjektiven Theorien der Lehrenden über den Einsatz von Sprachlernspielen (2009) Rantala, Anja: Perhekeskeisyys - puhetta vai todellisuutta? : työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa (2002) Dsupin, Borbála Tamásiné: A népi játékok és a mozgás relációja, és funkciója a 3-7 éves gyermekek személyiségfejlődésében (2010)

Syyskuun luetuimmat gradut (JYX): Vesajoki, Funlayo: The effects of globalization on culture : a study of the experiences of globalization among Finnish travelers (2002) Räsänen, Kerttu: Suomalaisten hiphopmuusikoiden artistinimien muoto ja merkitys (2013) Klemi, Anna: Henkinen väkivalta parisuhteessa : kokemuksia henkisen väkivallan luonteesta ja satuttavuudesta (2006) Ylikoski, Heino: Väinö Linnan 'Tuntemattoman sotilaan' puhutun kielen funktioita (2008) Arolaakso-Ahola, Sari; Rutanen, Maaret: Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen palvelutalossa : pilottitutkimus (2007)

Arto Ikonen

Kokoelmatyön kokonaisuus unohtui

On hyvä, että kirjastoasiat kiinnostavat. Se osoittaa, että palvelujamme tarvitaan.

Yhteen asiaan tarkentuva käsittely häivyttää monesti taustalta kokonaisuuden, jossa toimitaan.  Näin tapahtui mielestäni KSML:ssa 20.9. ilmestyneessä jutussa ”Osa arkistolehdistä tuhotaan”, joka käsitteli  kirjastomme sanomalehtikokoelman karsintaa.

Artikkelissa jäi varjoon kokoelmien hoidon kokonaisuus. Aineiston karsinta on normaalia kokoelmien hoitoa aineiston hankinnan ohella. Jyväskylän yliopiston kirjaston tavoitteena on erilaisten asiakasryhmien tasapuolinen palvelu niillä henkilöstö- ja tilaresursseilla sekä hankintamäärärahoilla, jotka yliopisto sen käyttöön myöntää. Monitieteisen yliopiston palveleminen on kiehtova haaste.

Kokoelmatyö koskee asiakastiloissa olevan ja elektronisen aineiston lisäksi myös varastokokoelmia. Kokoelmatyössä otetaan huomioon käytettävissä olevat tilat, aineiston kunto ja käyttömäärät, ja onko aineistoa esimerkiksi mikrofilmeinä, digitaalisessa muodossa tai onko se saatavissa toisesta kirjastosta. Jutun kohteena olevissa sanomalehdissä voimme tehdä tilapaineiden vuoksi karsintaa juuri siksi, että ne ovat saatavissa  vaihtoehtoista reittiä ja osa on asiakaskäyttöön jo liian huonokuntoista.

Laki ohjaa toimintaamme. Kulttuuriaineistolain arkistointivelvoite ei koske Jyväskylän yliopiston kirjaston osalta sanomalehtiä. Kaikki Suomessa painetut kirjat ja aikakauslehdet sen sijaan arkistoimme lain mukaan nykyisille ja tuleville asiakkaille.

Kirjasto toimii yliopiston palvelulaitoksena julkisella rahoituksella osana tieteellisten ja yleisten kirjastojen muodostamaa kirjastoverkkoa. Tarkoituksenmukaisuuden vaatimus ohjaa koko kirjastoverkon toimintaa. Jotteivät verorahat menisi hukkaan, kirjastot tekevät aineistojen säilytyksessä työnjakoa. Kaikkien ei tarvitse säilyttää kaikkea, ja aineiston käyttö voidaan hoitaa digitoinnin avulla.

Tiedonhakijan matka aineiston ääreen voi olla pidempi ja vaatia kääntymistä toisen kirjaston puoleen. Se voi olla myös yllättävän lyhyt ja hoitua tietokoneen näytöllä parilla hiiren klikkauksella. Matkasta riippumatta kirjasto auttaa aina.

Risto Heikkinen, kehittämispäällikkö, varajohtaja

QR-koodilla entistä etevämmin e-kirjaan

Mainoksistakin tuttuja mustavalkoisia ”pikselilaatikoita” eli QR-koodeja on voinut nähdä kesästä alkaen myös kirjastomme kurssikirjojen joukossa. Hyllyjen reunoihin kiinnitetyt koodit ovat suoria linkkejä e-kirjoihin, ja ne on lisätty niiden kurssikirjojen yhteyteen, joista on saatavilla e-versio.

QR-koodien hyödyntämiseen tarvitaan älypuhelin, tabletti tai muun vastaavaa laite, jossa on käytössä internet-yhteys. Kun vielä lataat laitteeseesi QR-koodien skannausohjelman sovellustarjoalta (esim. Applen App Store, Nokian Ovi), pääset lukemaan koodeja. Skannausohjelmia on sekä ilmaisia että maksullisia.

Skannausohjelma hyödyntää älypuhelimen tms. kameran linssiä koodin lukemiseen. Yleensä linssi viedään koodin eteen ja odotetaan, että ohjelma lukee sen ja avaa nettiselaimessa e-kirjan. Osa e-kirjoista vaatii avautuakseen sisäänkirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.


QR-koodit on sijoitettu painetun kirjan läheisyyteen.

Kirjan äärelle pääsee myöhemminkin

Palataksesi e-kirjaan myöhemmin voit tallentaa sen www-osoitteen älylaitteellesi. Osa skannausohjelmista tallentaa ladattujen koodien verkko-osoitteet myös ohjelman historia-osioon.

E-kirjat voi lähes aina ladata omaan laitteeseen (ks. ohjeet täältä), jolloin niitä pääsee lukemaan rajoitetun ajan (1–14 vrk) ilman internet-yhteyttäkin. Joillakin skannausohjelmilla on tässä vielä kehitettävää: kaikissa lataaminen ei onnistu suoraan, vaan e-kirjan linkki on kopioitava ja avattava erikseen nettiselaimessa. Tämän jälkeen lataaminen onnistuu. Ipadissa olemme todenneet toimivimmaksi i-nigma-ohjelman, jossa lataaminenkin toimii suoraan.

Jos sinulla on ongelmia tai kysyttävää koodien käytöstä, nykäise virkailijoitamme rohkeasti hihasta tai kerro asiasi palautelomakkeella.

Kokeile koodeja rohkeasti. E-kirja on toimiva vaihtoehto.

Tytti Leppänen



 

 

Skannaamalla tämän pääset e-kirjojen käyttöoppaaseen. Skannausohjelmat pystyvät lukemaan koodin yleensä myös tietokoneen ruudulta.

Tervetuloa kirjastoon, uusi opiskelija!

Kirjastosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti heti opintojen alusta lähtien. Yliopiston kampusalueella sinua palvelee kolme kirjastoa. Pääkirjaston löydät Seminaarinmäeltä, kampuskirjastot Mattilanniemestä ja Ylistönrinteeltä. Jotta pääset alkuun kirjaston käytössä, sinun kannattaa hankkia kirjastokortti. Saat sen maksutta mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.

KUVA: Petteri Kivimäki

Kun kaipaat käsiisi vaikkapa kurssikirjaa, klikkaa itsesi JYKDOK-tietokantaan. Sen kautta näet, mitä kirjoja meiltä löytyy ja mistä ne löytyvät. Voit tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin ja uusia lainojasi. JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.

E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla. Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä. Uusille opiskelijoille on tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.

Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Omaa läppäriä voit myös käyttää. Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä. Kirjastosta löydät erilaisia työskentelytiloja, esim. pääkirjastosta ryhmätyöhuoneita. Valitettavasti opiskelurauha pääkirjastolla saattaa hieman häiriintyä remontin vuoksi. Kirjaston 1. kerrokseen rakennetaan parhaillaan opiskelijaruokalaa, joka avataan tammikuussa. Rauhallista opiskelutilaa löytyy mm. lukusalien puolelta.

Kirjasto tiedottaa opiskelijoita koskevista asioista JYKe-blogin lisäksi myös mm. verkkosivuilla, Facebookissa ja Twitterissä.

Parhainta menestystä opinnoissasi ja tervetuloa kirjastoon. Olemme täällä sinua varten!

Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto

EU-komissio : Läpimurto lähellä – tieteestä 50 % avoimesti saatavana

Euroopan komission selvityksen mukaan tutkimusjulkaisujen vapaassa saatavuudessa ollaan saavuttamassa läpimurto. Vuoden 2011 tiedejulkaisuista jo noin 50 prosenttia on avoimesti saatavissa. Selvitys osoittaa, että vapaa saatavuus on tullut jäädäkseen.

Eniten avoimesti julkaisevia/tallentavia aloja ovat yleinen tiede ja teknologia, biolääketiede, biologia, matematiikka ja tilastotiede. Vähiten julkaisuja on avoimesti saatavana yhteiskuntatieteiden humanististen tieteiden, soveltavien tieteiden, tekniikan ja teknologian aloilta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin EU:ta ja eräitä sen naapurivaltioita sekä Brasiliaa, Kanadaa, Japania ja Yhdysvaltoja.

Tieteen tulosten avoin saatavuus on Komission mukaan yksi keskeisimmistä keinoista, joilla tieteen tasoa, osaamisen liikkuvuutta ja innovointia voidaan Euroopassa parantaa. Vapaa saatavuus onkin oletusarvo EU:n omissa tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmissa.

Lue Euroopan komission lehdistötiedote (Bryssel 21.8.2013) kokonaisuudessaan.

Myös Jyväskylän yliopisto kehottaa tutkijoitaan tutkimusjulkaisujen avoimeen tallentamiseen. Avointa tallentamista edellytetään, aina kun se kustantajalupien puitteissa on mahdollista. (Ks. Strateginen toimenpideohjelma 2013-2014, PDF; vain yliopiston verkosta).

Lisätietoa Open Access -sivuilta.

Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto / JYX-julkaisuarkisto, Open Access -neuvonta