Taas siitä hiljaisuudesta

Vaikeneminen on kultaa / puhuminen hopeaa / hiljaisuutta tahdon julistaa.

Näin laulaa Mokoman Marko Annala. Sopisiko Annalan julistus kirjaston sloganiksi?

On positiivista, että kirjasto koetaan nykyisin eloisana paikkana, jossa halutaan viihtyä. Opiskelijat ja muut asiakkaat voivat hoitaa tiedon- ja kahvinjanonsa, sekä viettää sosiaalista elämää joko netissä tai kasvotusten. Karikatyyrimäinen kuva hiljaisuutta metsästävästä hyssyttelevästä kirjastontädistä lienee sekin nykyisin jo hävinnyt.

Mutta tiesittekö, että usein asiakkaamme toivovat meidän hyssyttelevän? Kirjaston työntekijöitä pyydetään tämän tästä puuttumaan liian kovaäänisiksi koettuihin asiakkaisiin.

Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely toteutettiin maalis-huhtikuun aikana. Jyväskylän yliopiston kirjaston osalta vastaajia oli melkein 700. Yksi keskeinen palautteen aihe oli tänä(kin) vuonna hiljaisuuden puuttuminen. Samasta asiasta on annettu palautetta myös JYYn Valitusviikoilla.

Opiskelijoille tuntuu olevan epämiellyttävää huomauttaa toisille opiskelijoille heidän liiallisesta äänenkäytöstään. Useampi kyselyyn vastannut toivoikin, että kirjastotyöntekijät puuttuisivat älämölöön.

Joten jos meistä kirjastolaisista joku tulee joskus pyytämään volyymin pienentämistä, niin älkää ampuko sanansaattajaa. Pieni puheensorina ei haittaa meidän työntekoamme, mutta pyrimme vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.

Kirjastotyöntekijät ovat tottuneet hälyyn, onhan kirjastomme monelle keskeinen kohtauspaikka kampuksella ja päivittäin asiakkaita käy tuhansia. Asiakkaamme puurtavat kuitenkin keskittymistä vaativien tehtävien ja kirjojen parissa, joten on täysin ymmärrettävää, että he kaipaavat rauhaa.

Tiloja, tiloja...

Kirjastolta toivotaan vähän väliä lisää niin hiljaisia työskentelytiloja kuin ryhmätyötilojakin, joissa saisi pitää ääntä. Niitä toivomme mekin.

Tarjoaisimme mielellämme asiakkaillemme erilaisia tiloja. Olisi hienoa, jos olisi useita täysin hiljaisia työskentelytiloja ja vaihtoehtoisesti vaikkapa opiskeluaggressioiden purkamiseen soveltuvia tiloja äänieristyksineen.

Valitettavasti meillä ei ole enempää tilaa ja entisiäkin joudumme jatkuvasti tiivistämään. Jos itse olisin opiskelija, painostaisin yliopiston ylempiä tahoja ja laitoksia järjestämään enemmän ja parempia opiskelutiloja eri puolille kampusta.

Kirjastomme 1. kerrokseen tulevan ruokalan on näillä näkymin tarkoitus toimia myös opiskelutilana. Kokemus kirjaston Cafe Libristä ruuhkaisimpana aikana antaa kuitenkin viitteitä siitä, että tuskin uusi ruokalakaan tulee kovin hiljainen työskentelytila olemaan.

Arto Ikonen

Open Access ja Twitter-efekti

Twiittaatko tai bloggaatko omista avoimesti saatavana olevista artikkeleistasi? UCL:n tutkijan tohtori Melissa Terraksen mukaan niin kannattaisi tehdä. Sosiaalisen median käyttö tutkimuspromotoinnissa edistää huomattavasti tutkimuksen saamaa huomiota. 

Syksystä 2011 asti University College Londonin (UCL) tutkija Melissa Terras on tiedottanut kaikista avoimesti saatavana olevista tutkimuksistaan sosiaalisen median kautta. Hän noudattaa UCL:n progressiivista avoimuuslinjaa ja tallentaa – kuten UCL on tutkijoitaan ohjeistanut – kaikki artikkelinsa avoimesti UCL Discovery-julkaisuarkistoon (vrt. JY:n JYX). Terras ei kuitenkaan tyydy vain tähän. Hän haluaa lisätä tutkimuksensa näkyvyyttä vielä avointa arkistoakin enemmän. Syksystä 2011 alkaen hän on kertonut jokaisesta uudesta tutkimuksestaan blogin ja twitterin kautta.

Bloggaaminen moninkertaistaa latausmäärät

Terras huomasi hyvin nopeasti, että tutkimuksesta bloggaaminen ja/tai twiittaaminen nostaa merkittävästi tutkimuksen saamaa huomiota ja latausmääriä.

Esimerkkitapauksena Terras mainitsee artikkelinsa Digital Curiosities: Resource Creation Via Amateur Digitisation (Literary and Linguistic Computing, 25 (4) 425 – 438). Ko. artikkeli on vuodelta 2009, mutta artikkelin tallentamisen jälkeen sitä oli ladattu Discovery-julkaisuarkistossa vain kaksi kertaa. Näin huolimatta siitä, että artikkeli oli avoimesti saatavana. Mutta kun hän twiittasi ja bloggasi artikkelistaan, sen latausmäärä nousi välittömästi 140:een. Parin viikon päästä latauskertoja oli jo 535 ja kolme viikkoa myöhemmin yli 800. Huhtikuuhun 2012 mennessä ko. artikkelia oli ladattu jo yli tuhat kertaa ja se oli oman laitoksensa kolmanneksi ladatuin artikkeli vuonna 2011.

Lähde: Terras, M. (2011). What happens when you tweet on OpenAccess Paper.

Avoin versio kerää 3 x enemmän latauksia kuin maksullinen

Merkillepantavaa oli, että artikkelista tiedottaminen lisäsi latausmääriä paitsi avoimessa Discovery-arkistossa, myös varsinaisen julkaisufoorumin eli tilausmaksullisen lehden sivuilla. Kuitenkin niin, että julkaisuarkiston kautta saatavana ollut avoin versio keräsi noin kolme kertaa enemmän latauksia kuin tilausmaksullinen versio. Terras sanookin, että artikkelien avoin tallentaminen oman yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon on ehdottoman kannatettava asia:

“There have been almost 3 times that number of downloads from our institutional repository…I think its fair to say: It’s a really good thing to make your work open access. More people will read it than if it is behind a paywall. Even if it is the most downloaded paper from a journal in your field, open access makes it even more accessed.”

Mutta oliko kyseessä vain yksittäistapaus vai päteekö havainto kaikkiin artikkeleihin?

Testatakseen ilmiötä laajemmin Terras tallensi Discovery-arkistoon erään tutkimusprojektin papereista neljä, mutta twiittasi niistä vain kolmesta. Tulos: Artikkelit, joita oli mainostettu sosiaalisen median kautta saivat kukin huomattavan määrän latauksia (142; 209; 297), mutta artikkeli, josta Terras ei ollut kertonut Twitterin/blogin kautta sai vain 12 latausta.

Sosiaalisen median kautta tapahtuva tutkimuksesta tiedottaminen tulisikin Terraksen mielestä olla tutkimusprosessin luonnollinen jatkumo. 

Kaksi ohjetta: 1) Ajoitus, 2) Sisältö 

Terras antaa tutkijoille kaksi ohjetta tulokselliseen artikkelimainontaan. Ensinnäkin ajoitus. Paras aika twiitata on klo 11-15 eli silloin, kun ihmiset pääosin muutenkin ovat koneen ääressä. Ei kannata twiitata yöllä tai viikonloppuisin. *)

Toinen ohje on sitoutuminen. Pelkkä linkin lähettäminen ei tuo toivottua tulosta. Blogissa on hyvä kertoa tutkimuksen taustoista eli siitä, miten tutkimus tehtiin ja miksi, mitä tuloksia saatiin. Sen lisäksi tieto siitä, mistä tutkimuksen full text löytyy. Eli linkki tutkimuksen avoimeen versioon oman yliopiston julkaisuarkistossa.

Lue Melissa Terraksen kirjoitus kokonaisuudessaan:
http://www.oastories.org/2012/10/dr-melissa-terras-open-access-and-the-twitter-effect

Melissa Terras Blog
http://melissaterras.blogspot.co.uk/2011/10/open-access-ucl-and-me.html

Jyväskylän yliopiston avoin arkisto JYX.

Lisätietoa avoimesta tallentamisesta.

Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto, Open Access –neuvonta


*) Aika riippunee myös aikavyöhykkeistä. Paras aika lienee se, milloin ajateltu kohderyhmä on hereillä./MLH

Muista hoitaa kirjastoasiat myös kesällä

Kesäistä opiskelua.
KUVA: Petteri Kivimäki

Kirjasto elää ja hengittää, vaikka lomakausi pian alkaakin. Palvelut pelaavat koko kesän aukioloaikoihin ja tiloihin tulevista muutoksista ja ruokalaremontin aiheuttamasta melusta ja epämukavuudesta huolimatta.

”Miten te ootte kesällä auki?”

Pääkirjaston aukiolo- ja palveluajat vaihtelevat tänä kesänä poikkeuksellisen paljon remontin vuoksi. Tarkista siis aukioloaikamme viikoittain ja varaudu nopeisiinkin muutoksiin.

Kesän aukiolo- ja palveluajat löydät kirjaston verkkosivuilta ja voit tiedustella niitä myös puhelimitse numerosta 040 805 3803.

Kesäkuun alkuun asti voit asioida kirjaston 1. kerroksessa myös lauantaisin klo 11 - 15 itsepalveluna. Kesäkuun alusta alkaen koko kirjasto pidetään viikonloppuisin kiinni aina syyskuun alkuun saakka.

Kaukopalvelu on suljettuna koko heinäkuun, joten tee tilauksesi jo kesäkuussa. Tilaamiasi kauko- ja yhteislainoja voit noutaa lainauksesta koko kesän. Kampuskirjastot sulkevat ovensa heti juhannuksen jälkeen ja avaavat ne jälleen elokuun puolessavälissä. Myös Kirjavitriini sulkee ovensa sydänkesällä kolmeksi viikoksi.

”Meniskö vaikka eTenttiin?”

Kesällä voit suorittaa tenttejä vain arkisin - kirjaston aukioloaikoina tietenkin. Kun varaat aikaa eTenttiin, tarkista aukioloajat ja nouda eTentin avain ajoissa Kirjavitriinistä tai sen ollessa suljettuna pääkirjaston lainauksesta (1. krs).

”Ai niin, se uusinta!”

Muista uusia tai palauttaa lainasi ajoissa myös kesällä, niin vältät harmilliset myöhästymismaksut ja lainakiellon. Siis ennakoi ja hoida kirjastoasiasi kuntoon ajoissa ennen matkalle lähtöä sekä myös lomailun aikana.

Tässä kirjastonkäyttäjän muistilista:

• Uusi lainasi viimeistään, kun saat ennakkoilmoituksen lainojen erääntymisestä.
• Jos et saa lainojasi uusituksi verkossa, ota yhteyttä kirjastoon, email: lainaus@library.jyu.fi tai puh. 040 805 3803.
• Kun kirjasto on suljettu, voit palauttaa lainasi pääoven palautusluukkuun. Voit palauttaa kirjat myös postitse osoitteella: Jyväskylän yliopiston kirjasto/Lainaus, PL 35 (B), 40014  JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. 
• Jos maksusi ovat kertyneet yli lainakieltorajan (10 €) etkä pääse hoitamaan niitä paikan päälle, pyydä kirjastosta tilinumero verkkomaksamista varten.
• VIETÄ LOMAA!

Lämmintä ja aurinkoista kesää!

Raila Salminen

Uusi JYKDOK - helppoa tiedonhakua

Kirjaston tietokanta JYKDOK kokee kasvojen kohotuksen ja muodonmuutoksen, kun se liittyy kansalliseen verkkopalveluun Finnaan. Uusi JYKDOK ei ainoastaan näytä hyvältä, vaan se osaa myös uusia temppuja.

https://jyu.finna.fi/

Uusi JYKDOK on nykyaikainen ja asiakasystävällinen palvelu, joka helpottaa tiedon löytämistä. Palveluun voi kirjastokortin ohella kirjautua myös yliopiston verkon tunnuksilla. Tutut toiminnot, kuten varausten tekeminen ja lainojen uusiminen ovat entistäkin helpompia. Niiden lisäksi palveluun on lisätty paljon käteviä toimintoja. Voit muun muassa tallentaa tekemiäsi hakuja omalle käyttäjätilillesi, kommentoida lukemiasi kirjoja tai vaikka jakaa hakutuloksesi sosiaalisessa mediassa.

Kaikki aineisto samalla haulla

Uuden JYKDOKin käyttäjän ei tarvitse hakea e-aineistojaan eri hakukoneilla, eikä kikkailla Nellissä. Jyväskylän yliopiston suositun julkaisuarkiston JYXinkin aineistot löytyvät uudesta JYKDOKista. Etsimäsi aineisto voi olla artikkeli, lehti, kirja, kuva, painettu tai elektroninen. 

Tiedonhakua yli kirjastorajojen

Uutta JYKDOKissa on myös, että samalla haulla voit hakea jatkossa monien muidenkin maamme kirjastojen ja museoiden aineistoja. Rajaus on helppo tehdä vaikka vain Jyväskylän alueen kirjastoihin.

Kirjaston kotisivulla on linkki uuteen JYKDOKiin. Kyseessä on vielä beta-versio, jota kehitetään koko ajan. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi, koska JYKDOK on tehty käyttäjiä varten. Toivomme suoraa palautetta siitä, mikä toimii tai mättää ja mitä kirjastot voisivat tehdä paremmin helpottaakseen tiedonhakuasi.

Klikkaa ja kokeile uutta JYKDOKia! Kerro käyttökokemuksistasi täällä tai vaikka kommentoimalla tätä kirjoitusta.

Kirjasto järjestää myös koulutusta uuden JYKDOKin käyttöön. Ilmoittaudu "Kun JYKDOK söi Nellin" -koulutukseen!

Sini Tuikka ja Arto Ikonen