Kokoelmat vaihtavat paikkaa

KUVA: Tytti Korkiakoski

Pääkirjaston kokoelmat ovat kuluvan kevään ajan liikkeessä, kun aineistoa tiivistetään ja siirretään. Muutokset liittyvät toukokuun lopussa alkavaan 1. kerroksen ruokalaremonttiin, jonka alta nykyisen kurssikirjasalin on oltava tyhjä.

Kurssikirjaston kaikki kirjat siirtyvät 2. kerrokseen, minkä vuoksi niitä tiivistetään parhaillaan. Hyllypäädyissä olevat aakkoset eivät tiivistyksen vuoksi pidä täysin paikkaansa, mutta kirjat löytyvät kuitenkin merkityn paikan välittömästä läheisyydestä.

Myös 2. ja 3. kerroksessa sijaitsevia kirjoja ja lehtiä sijoitetaan uuteen paikkaan. Jos tietyn alan aineisto ei löydy tutusta hyllystä, kannattaa tarkistaa hyllypääty, jossa kerrotaan kokoelman uusi paikka. Lisäksi Jykdokissa on kirjojen sijainneista ajantasaiset tiedot. Lainauksesta ja 2. kerroksen neuvonnasta kannattaa aina kysyä apua, jos jotain kirjaa ei löydy.

Kirjojen ohella jotkin kalusteet ovat jo muuttaneet paikkaa, kuten 2. kerroksen tietokone- ja ryhmätyöalueelle siirtynyt vapaakappaleiden kortisto ja sen tieltä toiseen paikkaan siirtynyt näyttelyvitriini. Suuremmista kalustesiirroista tiedotamme niiden lähestyessä erikseen.

Tytti Korkiakoski

Ymmärrettävyyttä ja avoimuutta tieteeseen

Tiedeviestintää 1400-luvulla.
KUVA: Wikimedia

Tieteen avoimuutta korostetaan mm. suosimalla avointa julkaisemista ja tallentamista. Tieteen tuleekin kuulua kaikille eikä sitä pidä tunkea muurien taakse piiloon vain harvojen ja valittujen saataville, sillä useinhan tutkimukset käsittelevät hyvin arkipäiväisiä ihmiselämän ilmiöitä. Tutkimuksen sanoma ja sen sisältämä tieto voi silti jäädä joskus hämärän peittoon, vaikka avoimuus muuten toteutuisikin.

Tieteen kieli voi olla haasteellista, mutta ei pelkästään vaikeiden sanojen takia. Tieteen kielen käyttö tapahtuu usein tiedeyhteisön sisällä, jossa jo asiasta tietoiset ihmiset kommunikoivat keskenään.

Lähiaikoina on ilmestynyt parikin suomenkielistä julkaisua, joissa käsitellään tieteen kieltä ja tieteestä kirjoittamista. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta julkisti kansallisen tiedeviestinnän toimenpideohjelman, jossa painotetaan, miten "yhteiskunta tarvitsee asiantuntijatietoa myös tiedeinstituutioiden ulkopuolella". Hiljattain ilmestynyt Tieteen yleistajuistaminen (Gaudeamus, 2013) keskittyy myös tieteen yhteiskunnalliseen asemaan ja antaa myös konkreettisia työkaluja tieteen popularisoimiseen.

Tiedeviestintää voi opiskella aineopintoihin asti useammassa Suomen yliopistossa. Oulun yliopistossa aineesta on myös maisteriohjelma. Helsingin yliopistoon perustettiin vastikään tietokirjallisuuden ja –kirjoittamisen professuuri, joka on kiinnostava lisä suomalaisen tiedeviestinnän kehittämisessä.

Tiedettä blogeihin

Blogit eivät ole enää uusi ilmiö, mutta on kiinnostavaa miettiä niiden roolia tieteen julkisuuden ja avoimuuden toteutumisessa.

Blogiin kirjoittavaa tieteentekijää ja -tuntijaa ei kontrolloida ja hän voi irrotella mielensä mukaan. Hänen ei tarvitse käyttää tieteen kieltä eikä noudattaa kaikkia tuttuja tieteen käytänteitä. Tieteen tekemisen ja siitä kirjoittamisen eettiset periaatteet ovat hyvällä tutkijalla sen verran selkärangassa, ettei niiden noudattamista tarvitse edes erikseen miettiä, kirjoitti mihin tahansa.

Laajemmalle yleisölle laajemman yleisön kielellä suunnattu tieteellinen blogi tukee open accessin periaatteita, kuten avoimuutta, saatavuutta ja löydettävyyttä. Samalla se popularisoi tiedettä tehden sen laajemmalle joukolle ymmärrettäväksi. Tiedettä ja uusimpia tutkimustuloksia seuraavat ihmiset voivat jakaa tietonsa meille muille, jotka eivät ole asiaan niin paneutuneet, mutta ovat kuitenkin kiinnostuneita.

Blogissa juttunsa voi ja saa julkaista milloin vain hyväksyttämättä sitä kenelläkään. Tällaisessa julkaisemisessa saa pitää langat omissa käsissään ja vapautua opetus-, tutkimus- tai asiantuntemustyön rajoitteista. Luulisi tällaisen houkuttelevan kirjoittajia. Mutta salliiko tiedeyhteisö tämän? Tarvitseeko tutkijan pelätä, että hän ei enää ole yhtä vakavastiotettava tiedeyhteisön edustaja, jos ei noudata perinteisiä tiedeviestinnän tapoja?

Joutavia sellaiset ajatukset. Luulen, että suuri määrä älykästä potentiaalia jää käyttämättä ja jakamisen kautta lisäarvoa saavaa tutkimusta jää löytämättä, koska se on puettu perinteiseen tieteelliseen ilmiasuun ja se julkaistaan perinteisten tieteellisten kanavien kautta.

Popularisoinnissa on sekin hyöty, että ihan oikeaa ja tutkittua tietoa päätyy laajemman yleisön tietoisuuteen. Toivottavasti tämä vähentäisi pseudotieteellisten elämäntapaoppaiden ja fiilispohjalta tehtyjen ”tietokirjojen” sekä internetissä (myös blogeissa) esiintyvien vouhottajien uskottavuutta.

Tämä kirjoitus ei ole tieteellinen, mutta sai myös alkunsa blogista. Tiina Raevaara suosittelee myös tutkijoille blogin pitämistä. Raevaara on hyvä esimerkki tiedeblogaamisesta. Hän kirjoittaa kiinnostavasti ja selkeästi, eikä sorru liialliseen tai kuivaan tieteen kielen käyttöön. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään huuhaata, vaan kiinnostavasti ja sujuvasti kirjoitettua asiaa.

Toinen hyvä esimerkki on Marko Hamilo, joka Skeptikon päiväkirja -blogissaan käsittelee monia eri ilmiöitä tieteellisellä mielenkiinnolla, mutta onnistuu tekemään hankaliakin asioita ymmärrettäväksi.

Ja onhan meillä Jyväskylän yliopistolaisillakin hyviä blogeja. Kirjoittamisen tutkijatohtorin Risto Niemi-Pynttärin mainioita kirjoituksia voi lukea sekä täällä että täällä. Liikuntabiologian laitoksen Wikiliikkuja puolestaan kertoo kiinnostavia asioita ihmiskehosta ja liikunnasta.

Tällä JYKe-blogilla kirjasto pyrkii omasta puolestaan tavoittamaan laajempaa yleisöä, kuten opiskelijoita ja tutkijoita. Tarkoitus on lisätä näkyvyyttä ja kertoa nykyaikaisen tieteellisen kirjaston toiminnasta, joka ei aina ole niin näkyvää tai tunnettua.

Tieteen suomi

Kaikissa Suomen korkeakouluissa ei arvosteta lainkaan suomen kieltä tieteen kielenä. Aalto-yliopisto ilmoitti aloittavansa ensi syksynä maisteriopinnot, jossa kielenä on vain englanti. Suomen kieli ei siis kelpaa tieteen kieleksi ja englanninkielisellä opetuksella pyritään saamaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita.

Tämä on sen verran häiritsevä ajatus suomen kielen arvostuksen puutteesta, että toivon sen herättävän keskustelua enemmänkin, myös tutkijoiden ja korkeakoulujen piirissä.

Meillä Jyväskylässä sentään arvostetaan suomen kieltä hieman enemmän. Rehtori Matti Manninen rohkaiseekin suomen kielen käyttöön nimenomaan tieteen popularisoinnissa, vaikka englannin dominoivaa asemaa tieteen ykköskielenä ei voikaan kiistää. Toistaiseksi.

Arto Ikonen

Taidepolku ei mene kirjastonkaan ohi

Jyväskylän yliopiston juhlavuoden yksi kiinnostavista tempauksista on Taidepolku-näyttely, jossa esitellään yliopiston uusimpia taidehankintoja.

Näyttely on levittäytynyt ympäri kampuksia ja mukana on parikymmentä hienoa teosta yliopiston yli tuhannen taideteoksen kokoelmasta.

Kirjastoon saimme tunnelmaa luomaan Nanna Suden öljymaalauksen Jumala säästää mustettaan. On hienoa saada kirjaston tiloihin lisää taidetta herättämään ajatuksia ja tunteita lukuisten kirjojen lisäksi.

Nanna Susi: Jumala säästää mustettaan. Öljymaalaus kankaalle, 2011.
KUVA: Jussi Tiainen

Jo ennestään kirjastossa on useita maalauksia ja veistoksia muun muassa sellaisilta taiteilijoilta kuin Carolus Enckell, Kaarina Heikinheimo ja Leena Turpeinen-Kitula.

Nanna Suden maalaus on nähtävissä kirjaston 2. ja 3. kerroksen välisellä porraskäytävällä.

Lisää tietoa taiteilijasta löytyy näistä kirjoista.

Arto Ikonen

Kurssikirjat tekevät tilaa ruokalalle

Pääkirjaston kurssikirjastosta on poistettu vanhentuneissa opintovaatimuksissa olleita kirjoja muutaman viikon ajan urakalla. Poistoja on tehty normaalia tiiviimmässä tahdissa, koska kurssikirjastoa aletaan muuttaa opiskelijaruokala Lozzin väistötilaksi keväällä. Tätä ennen tilan on oltava tyhjä ja kurssikirjojen sijoitettuna kirjaston muihin tiloihin.

Poistovuorossa ovat kurssikirjat, jotka ovat olleet vaatimuksissa viimeksi vuonna 2010 tai aikaisemmin. Prosessi alkaa olla loppusuoralla: enää ovat käsittelemättä poistuvat lukusalikappaleet.

Opintovaatimuksista poistuneita kurssikirjoja matkalla kohti energiatuotantoa... 

Poistoja tehdään vuosittain

Kirjoja poistuu nyt noin 18 000 nidettä ja hyllyihin jää 36 000 nidettä. Poistojen määrä ei ole poikkeuksellinen: keskimäärin niitä on tehty vuosittain lähes 6000 niteen verran ja vuonna 2011 poistoja ahkeroitiin 14 000 kappaletta. Kurssikirjastoon saapuu vuosittain puolestaan noin 3000 uutta nidettä. Painettujen kirjojen määrää on voitu vähentää, sillä yhä enemmän aineistoa on saatavana myös sähköisenä.

Kurssikirjakokoelmasta poistuvista kirjoista otetaan tarpeen mukaan kappale kirjaston muihin kokoelmiin. Relevantiksi katsottua aineistoa on myös tarjolla ilmaiseksi kirjaston suositussa dyykkauspäivässä huhtikuussa. Huonokuntoiset ja vanhentuneiksi katsotut on toimitettu suoraan energiajätteeksi.

... ja iso osa poistokirjoista menee tietysti kirjadyykkaukseen.

Opetussuunnitelma määrittää kurssikirjallisuuden

Kurssikirjakokoelman ajan tasalla pitämisen tärkein työkalu on opetussuunnitelma. Niiden uudistuessa tarkistetaan vaadittu kirjallisuus, hankitaan uutta sekä päivitetään tiedot JYKDOK-tietokantaan. OPS:n onkin aina syytä olla mahdollisimman tarkkaan täydennetty kurssikirjallisuuden osalta. Muussa tapauksessa kurssien opettajien kannattaa olla yhteydessä allekirjoittaneeseen.

Tytti Korkiakoski

Kurssikirjojen selkätarrat muuttuvat

Kurssikirjoissa aikaisemmin nähdyt selkänauhat saavat rinnalleen uudentyyppiset tarrat. Uudet tarrat nopeuttavat mm. kirjojen hyllyttämistä ja tätä kautta kiertoa asiakkaalta seuraavalle.

Vanhat tutut keltaiset, siniset ja sini-keltaiset tarrat säilyvät vanhemmissa kurssikirjoissa, mutta uusiin tulee seuraavanlaiset selkätarrat:

Uusissa tarroissa toisella rivillä olevat kolme kirjainta muodostuvat sanasta, jonka mukaan kirja aakkostetaan hyllyyn.

Lyhytlainoissa säilyy jatkossakin kannessa myös erillinen tarra, joka muistuttaa niiden laina-ajasta.

Tytti Korkiakoski

Kurssikirjaston tiloihin opiskelijaruokala

Jyväskylän yliopiston tilapalvelut on vahvistanut 24.1.2013 pitämässään tiedotustilaisuudessa, että remonttiin menevän opiskelijaruokala Lozzin väistötilana toimii pääkirjaston 1. kerroksen kurssikirjasto sekä sen yhteydessä olevat varastotilat.

Opiskelijaravintolan myötä kirjaston päivittäinen kävijämäärä moninkertaistuu, minkä vuoksi kirjastolle rakennetaan uusia wc- ja naulakkotiloja. Myös ilmastoinnin tehostamisen sekä ruokalan toimintaan liittyvän logistiikan, kuten jätehuollon, suunnittelu on aloitettu. Uuden ruokalan seiniin asennetaan äänieristys, jotta kirjastossa säilyisi mahdollisuus työskennellä rauhassa.

Tilapalveluiden tavoitteena on, että uusi opiskelijaruokala aloittaa toimintansa uuden lukuvuoden kynnyksellä, elokuussa 2013. Tämä tarkoittaa, että kurssikirjaston tulee olla tyhjä huhti-toukokuussa 2013. Tilapalveluiden mukaan kyseessä on väliaikainen ratkaisu, mutta ruokalatoiminnan kokonaiskestoa ei vielä tiedetä.

Painettuja kokoelmia karsitaan

Karsittua aineistoa löytyy mm. kirjaston
suosituista kirjadyykkauksista.
Kuvassa dyykkausta vuodelta 2012. 

Ruokalan tulo aiheuttaa mittavia muutoksia kurssikirjastoon.
Kurssikirjastolle suunnitellaan uutta sijoituspaikkaa parhaillaan. Kirjasto hankkii edelleenkin kaikki mahdolliset kurssivaatimuksissa olevat kirjat e-versiona, jos sellainen on saatavilla. Tulevaa remonttia ajatellen on kokoelmia myös karsittava. Ensimmäiseksi poistetaan ne kurssikirjat, jotka eivät ole enää kurssivaatimuksissa. 

Kokoelmien siirrot aiheuttavat muutoksia ja kokoelmien supistamista myös kirjaston toisen ja kolmannen kerroksen sekä varastokokoelmien osalta.

Ruokalan rakentaminen kirjastoon edellyttää myös Fennica-vapaakappalekokoelman siirtämistä joko kokonaan tai osittain nykyisestä paikastaan. Vapaakappaleaineiston uutta sijoituspaikkaa ei vielä tiedetä.

Kohti peruskorjausta

Kokoelmien uudelleenjärjestely tukee kirjastorakennuksen lähivuosina käynnistyvää peruskorjausta, joka edellyttää kirjaston toimintojen siirtymistä muualle. Peruskorjauksen tarkkaa aloitusajankohtaa ei vielä tiedetä.

Kirjaston johtaja Kimmo Tuominen korostaa, että tilamuutoksista huolimatta kirjaston ensisijaisena tavoitteena on huolehtia siitä, että kirjaston tasokkaat palvelut säilyvät ja että sekä opiskelijoilla ja henkilökunnalla on jatkossakin käytössään työnsä kannalta tarkoituksenmukainen aineisto.

Kirjasto tiedottaa kevään mittaan muutostöiden etenemisestä ja vaikutuksista kirjaston palveluihin. Otamme mielellämme vastaan asiakkaidemme kysymyksiä ja kommentteja.

Sini Tuikka ja Arto Ikonen

Tutkimussuunnitelmasta väitöskirjaksi: kirjaston koulutukset tukevat jatko-opiskelijaa

Kolmesta pienestä porsaasta kertovassa laulussa kerrotaan, kuinka pahaa sutta pelänneistä possuista ”kolmas, ketterä, teki mökin kivestä. Eipäs kukaan ollut niin järkevä kuin tää kolmas tekijä.” Heinistä ja lehvistä mökkinsä rakentaneiden possujen kohtalo oli toisenlainen.

Myös väitöskirjan tekeminen on rakennusprojekti. Tukevaan kivijalkaan, kuten systemaattiseen tiedonhankintaan, kannattaa panostaa. Jyväskylän yliopiston kirjaston koulutukset ovat jatko-opiskelijan tukena, kun tämä pohtii, mikä olisi hyvä tutkimusaihe, mitä siitä jo tiedetään ja millaisilla menetelmillä siihen liittyvää tietoa voi saada.

Tutkijankammiosta on astuttava rohkeasti ulos. Tutkimustyö ei ole yksinäistä puurtamista.

Niille, joiden maisteriopinnoista on jo vierähtänyt aikaa, soveltuu Tauon jälkeen tutkijaksi -koulutus, jossa tiedonhankintataitoja voi päivittää.

Väitöskirjastarteissa voi jatkaa eri alojen tiedonlähteisiin, tietokantoihin ja tiedelehtien verkkokäyttöön perehtymistä. Koulutusta täydentävät uudistuneet tiedonhankinnan verkkosivut. Kirjaston tietoasiantuntijoilta voi myös varata henkilökohtaisia ohjausaikoja.

Väitöskirjan käsikirjoitusta kannattaa alkaa kirjoittaa heti, vaikka teksti ehtiikin muuttua montaa kertaa. 

Kirjallisuusviitteiden sekamelskaa voi hallita RefWorks-viitteidenhallintaohjelmalla. Jos suunnittelet väitöskirjan julkaisemista yliopiston omissa julkaisusarjoissa, on suositeltavaa ottaa käyttöön valmis Word-mallipohja, jossa kaikki tarvittavat asettelut ovat valmiina. Kirjasto ja IT-palvelut ovat yhdistäneet voimansa yhteisissä Väitöskirja kuosiin -koulutuksissa.

Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen

Artikkeleitaan työstäessään jatko-opiskelijan kannattaa osallistua Tutkimus näkyviin - viittaukset nousuun -koulutukseen. Koulutuksessa perehdytään tieteen avoimuuteen tähtäävään Open Access -ajatteluun ja kerrotaan, miten julkaisun näkyvyyttä  –  ja todennäköisyyttä tulla viitatuksi – voi parantaa artikkeleiden rinnakkaistallennuksella.

Rinnakkaistallentaminen on useimmiten luvallista ja Jyväskylän yliopistossa myös erityisen vaivatonta. 

Oman julkaisutoiminnan vaikuttavuuteen perehtymistä ja vaikuttavuuden arvioinnin työkaluihin tutustumista voi jatkaa Tunnista tutkimusansiosi –koulutuksessa.

Suurin osa Jyväskylän yliopistossa väittelevistä julkaisee väitöskirjansa yliopistosarjoissa, joiden tuotannosta vastaa kirjaston julkaisuyksikkö. Väitöskirjan julkaiseminen JY:n sarjoissa -koulutuksessa kerrotaan, miten julkaisuprosessi sujuu vaivatta ja miten väitöskirjan ulkoasun saa helposti julkaisusarjan vaatimusten mukaiseksi.

Kirjaston koulutukset ovat maksuttomia. Kirjasto järjestää tilauksesta myös räätälöityjä koulutuksia esimerkiksi tutkimusryhmille ja laitoksille. Kirjaston koulutukset ovat osa Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun jatko-opinto-ohjelmaa. 

Tutustu ja ilmoittaudu koulutuksiin!

Sini Tuikka
Kirjoittaja on jatko-opiskelija ja työskentelee julkaisuamanuenssina kirjaston julkaisuyksikössä