Tiesitkö tämän Googlesta?

Oletko koskaan ajatellut, kuinka Google osaa tarjota sinulle mainoksia juuri sellaisista asioista, joita juuri edellisenä päivänä hait tai joista kirjoitit kaverillesi sähköpostiviestissä? Google on Suomen ja maailman suosituin hakukone. Harva kuitenkaan tietää, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, mitä hakutuloksia Googlesta saa. Sama haku harvoin, tuskin koskaan, tuo samaa tulosta eri koneilla tai eri hakijoille.

Google tehokäyttö

View more presentations from mharjuni

Googlen hakualgoritmi on liikesalaisuus, mutta on useita tekijöitä, joista käyttäjän on hyvä tietää. Hakutuloksiin vaikuttavat esim. lokalisaatio eli paikka, missä olet, käyttämäsi selain (maakohtaiset selaimet antavat maakohtaiset tulokset), käyttämäsi selaimen kieli ja ennen kaikkea hakuhistoria. Sekä konekohtainen hakuhistoria että henkilökohtaisen Google-tilisi käyttöhistoria. Niin ikään GMailin sähköpostisi luetaan… ”joku” (= robotti) lukee ne aina. Puhumattakaan siitä, jos sinulla on Android-älypuhelin, joka se myös pitää Googlen ajan tasalla siitä, mitä kulloinkin teet.

Googlen tavoitteena on pyrkiä aiempia hakuja ja muita em. tekijöitä analysoimalla pyrkiä aavistamaan, mitä käyttäjä haluaa. Pyrkimyksenä on pystyä tarjoamaan käyttäjälle asioita, joita käyttäjä tarvitsee, mutta joita ei vielä tiennyt tarvitsevansa tai osannut etsiä. Mitä enemmän Googlea käytetään ja mitä enemmän esim. analysoitavia RSS-feed -tilauksia tai sähköposteja käyttäjätileillä on, sitä paremmin Google meidät tuntee (luulee tuntevansa) ja sitä kohdennetumpia hakutuloksia se pyrkii tarjoamaan. Miten hyvin se tässä ”aavistustoiminnassaan” onnistuu on toinen asia. Monen mielestä Google aavistaa jo yli, mikä lisääntyneenä kritiikkinä havaittakoon.

Toinen Googlen käytön puute on se, että harva käyttää (tai osaa käyttää) Googlen hakua tarkentavia työkaluja. Niitä kannattaa käyttää, vaikka Google itse sanookin, että niitä tarvitaan harvoin. Tarkennetun haun kenttä on jopa hiljattain tiputettu näytön alareunaan harmillisen huonosti löytyväksi. Mukana on kuitenkin monia hyödyllisiä toimintoja, joiden avulla hauista saa rajattua huomattavasti mielekkäämpiä kuin mitä tulos muuten toisi. Mitä tieteelliseen tiedonhakuun tulee, niin sen osalta syytä on edelleen – ainakin näin tiedeyhteisössä - korostaa ja muistaa, että edelleen valtaosa tieteellisestä materiaalista jää Google-hakujen (kaikkien hakukonehakujen) ulkopuolelle. Google ei siis edelleenkään ole sopiva akateemisen opiskelijan tieteellisen tiedonhaun ensisijaiseksi välineeksi. Avuksi kyllä, mutta ei tieteellisten tietokantojen (Nelli) korvikkeeksi.

Joka tapauksessa on hyvä olla tietoinen siitä, mitä kaikkea Google meistä seuraa. Ja muistaa se, että Google on ennen kaikkea markkinointiyritys, ei tiedonhakuun keskittynyt palvelu. Se on monessa hyvä, erinomainen, ja juuri siksi, kun sitä käytetään niin paljon, on hyvä olla tietoinen siitä, miten se toimii. Mielenkiintoista on myös miettiä niitä yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, mitä niinkin viaton asia kuin ”haku” voi saada aikaan. Eli kuten John Battelle (2006) on kirjassaan ”The Search” sanonut ”sillä, miten hakukoneet organisoivat ja esittävät informaatiota ja etenkin sillä, mitä käyttäjä hakee, todellakin ON väliä.

Marja-Leena Harjuniemi

RITVA

Jäikö lempisarjasi viimeinen osa katsomatta? Onneksi sen voi aina katsoa YLEn Areenassa tai Maikkarin Katsomossa. Mutta katselunautintosi tyssääkin maagisiin sanoihin: tekijänoikeudet rajoittavat …

Saattaisiko uskoa, että arkistoivien vapaakappalekirjastojen oikeudet ja velvollisuudet tallentaa kaikki suomalaiset hengen tuotteet vievät sinut telkkariohjelmienkin äärelle? Mars Jyväskylän yliopiston kirjaston Digi-arkistoon B228, luurit korville, katse mukavan laajaan näyttöön ja tarina saa arvoisensa päätöksen.

Mutta hetkinen: nyt huomaat, että arkiston näyttö ja muutkin toiminnot tuovat mieleen melkeinpä ammattimaisen oloisen ohjauspaneelin. – ”Saisinkohan täältä graduuni kaivattua lisäaineistoa? Haastattelun katsekontaktitkin selviävät sekunti sekunnilta. Ei kai tuo pressaehdokas valehtele?! Ruumiinkieli kertoo toista kuin sanat!”. Tai kaverisi voi kuunnella suomenruotsalaisia murteita matkustamatta mihinkään. Mitäpä vielä? Keksi lisää ja kerro vinkkisi muillekin!

Aivan oikein: tutkimuskäyttöön Suomalainen radio- ja TV-arkisto RITVA on tarkoitettukin. Ohjelmien tallentaminen on aloitettu 2009, mutta niiden uusinnat venyttävät aikajanaa huomattavasti.

Digitaalisen aineiston käyttö tosin rajoittuu kirjastomme tiloihin – kopioita ja tallenteita et saa koti-iltojesi ratoksi. Perinteisen kirjastoaineiston tekijänoikeudet on otettu huomioon ns. kirjailijoiden kirjastokorvauksilla. Lisäksi viittauskäytännöt toisen tekstiin ovat vakiintuneet ja niitä jopa lasketaan ja arvotetaan viittausten määrillä. Digitaalisten aineistojen imuroinnin ja kopioimisen revettyä heti alkutekijöissään aivan valloilleen, rakennettiin niille erittäin rajoittava tekijänoikeuslaki, jotta tekijät saisivat töistään palkan - reilua. Voimme kylläkin perustaa tutkimustasi varten sinulle RITVAan oman työtilan, jotta saat ajatuksesi talteen, mutta muistiinpanosi voit vain tulostaa. Ota reippaasti yhteyttä, että tutkimustyösi pääsee alkuun.

Muut Digi-arkistot B228

Digi-arkisto B228:ssa voit myös hakea ja selailla vaikkapa yhdistyksesi ensimmäisiä alkeellisia nettisivuja. Mutta mikä mahtavinta: tallessa ovat suomalaiset sanomalehdet alusta asti 1771- suunnilleen itsenäistymisen aikoihin sekä aikakauslehdet sotien jälkeiseen aikaan asti. Hyvästi niiskutus ja pärskintä pölyävien lehtivuosikertojen äärellä!

Muista: Digi-arkistot B228. Be there …

Marjut Kataja

Ebraryn kirjojen lataaminen omalle laitteelle

Vasemmalla Ebraryn kirja iPadissa,
oikealla e-kirja kännykässä

Ebraryn e-kirjoja on viimein mahdollista ladata omalle tietokoneelle. Jo aikaisemmin kirjaston e-kirjoja voinut ladata omalle koneelle Ellibsin ja Dawsoneran kautta. Nyt lataaminen on mahdollista myös Ebraryn laajasta kokoelmasta.

Lukeminen onnistuu ilman verkkoyhteyttä ts. voit siis ladata kirjan ennen matkalle lähtöäsi yliopiston verkossa tai etäyhteydellä kotonasi ja lukea sitä vaikkapa junamatkalla.

Ebrarystä voit ladata joko osan kirjasta pdf-tiedostona tai koko kirjan Adobe Digital Editions ohjelmaan (ADE). Jos sinulla ei ADE:a jo ole, voit ladata sen Adoben sivuilta tai ottaa tarvittaessa yhteyttä IT-palveluihin. Jos käytät iPadia voit käyttää ADE:a vastaavaa ohjelmaa, esimerkiksi BlueFire Readeria. Kirjaston koneilla ADE on valmiina. Nykyisin Ebraryn kirjat latautuvat  myös Android-laitteella. Pysyvää tiedostoa voi tallentaa kirjakohtaisesti.

Laina-aika ADE:lla lataamaasi Ebraryn kirjaan on joko 7 tai 14 vuorokautta, mutta voit palauttaa sen ADE:lla myös aikaisemmin. Kerrallaan Ebrarystä voi olla ladattuna kymmenen kirjaa. Kirjan osan voi ladata pysyvästi.

Ennen ensimmäistä käyttöä sinun tulisi tehdä pieniä valmisteluja. Kirjan lataamiseen tarvitset luonnollisesti JY:n henkilökohtaisia verkkotunnuksiasi, joilla kirjaudut yliopiston verkkoon, sekä Ebraryn omaa ilmaista tunnusta, jolla saat kirjan ladattua. Muistathan että kirjoja ei saa välittää JY:n ulkopuolisille tahoille.

ADE:a käyttävät Ellibs ja Booky.fi ovat koonneet suomenkieliset ohjeet ADEn asennuksesta (1. Ellibs) (2. Booky.fi). Mikäli käytät kirjojasi usealla laitteella, voit myös tarvita ADE:n tunnuksen, Adobe ID:n. Jos haluat kokeilla kirjoja erilaisilla e-kirjalukulaitteilla, Adoben blogista löydät listan ADE-yhteensopivista laitteista.

Ohessa listattuna huomioita e-kirjojemme latausominaisuuksista:

Ellibs:
Adobe Digital Editions tms.
Lukeminen myös offline-tilassa
Tarvitaan JYK:n kirjastokortti
Laina-aika: 2 pv.

Ebrary:
Adobe Digital Editions tms.
Lukeminen myös offline-tilassa
Laina-aika: 7 tai 14 pv.
Ebrary-tili tehtävä
Ongelmia Androidissa

Booky.fi: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä
Adobe Digital Editions tms.
Lukeminen myös offline-tilassa
Laina-aika: 30 pv.

Dawsonera:
Adobe Reader 7+
Lukeminen onnistuu myös offline-tilassa, mutta kirja pitää ensimmäisen kerran avata yliopiston verkossa.
Laina-aika 1 pv.

Teemu Makkonen

Ohjeita päivitetty 05/2014

Myös kandidaatintyöt verkkoon

Yliopiston kirjaston tarjoamat opinnäytteiden verkkojulkaisupalvelut ovat nyt laajentuneet kattamaan myös kandidaatintyöt. Näin verkkopalvelu kattaa koko opintopolun kandidaatintyöstä lisensiaatintutkielmaan.

Pro gradu -palvelun mukaisesti myös kandidaatintöiden tallennusreitti kulkee sen mukaan, onko työllä yksi vai useampi tekijä. Yhden tekijän julkaisuputki kattaa koko prosessin aina verkkojulkaisusopimuksen hyväksymiseen saakka. Useamman tekijän yhteisistä opinnäytteistä tulee edelleen toimittaa erillinen kaikkien tekijöiden allekirjoittama julkaisusopimus.

Kirjaston ylläpitämästä yliopiston julkaisuarkisto JYXistä löytyy nyt melkein 8000 pro gradua, lähes 300 lisensiaatintyötä ja jo yli 500 kandidaatintyötä. Niin ja reilusti yli 15 000 muuta mielenkiintoista julkaisua, kuten väitöskirjoja, artikkeleita, vanhoja karttoja, e-sävelmiä ja valokuvia.

Pelkästään pro gradu -tutkielmia on ladattu JYXistä vuoden 2011 aikana lähes 800 000 kertaa.

Pekka Olsbo

Häiritseekö hulina, mättääkö melu?

Jos kaipaat rauhallista lukupaikkaa, kannattaa kokeilla pääkirjaston hiljaista lukusalia. Löydät sen 3. kerroksesta Seminaarinkadun puoleisesta päästä. Salissa on vain lukupaikkoja. Kukaan ei ramppaa siellä etsiskelemässä kirjoja tai lehtiä. Jopa läppärin käyttö on pannassa. Eväiden syönti ja kännykkään rupattelu ovat tietysti myös kielletty, kuten kirjaston muissakin lukutiloissa.

Salissa on 13 lukupaikkaa. Voit valita askeettisemman vaihtoehdon ja lepuuttaa lukemisen lomassa silmiäsi räväkän keltaisissa sermeissä. Mutta jos haluat mieluummin ihailla maisemia, ikkunapaikoilta avautuu kaunis näkymä Lounaispuiston yli aina Jyväsjärvelle asti.

Annikki Järvinen

Minkä kirjan sinä haluat e-kirjana?

Olemme vihdoinkin saaneet käyttöömme elektronisen version tärkeästä kotimaisesta kurssikirjasta Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (Metsämuuronen, 2011). Repussasi on yksi tiiliskivi vähemmän, kun otat haltuusi tämän e-kirjan.

Pyrkimyksenämme on hankkia varsinkin kurssikirjoista e-versio aina kuin se suinkin vain on mahdollista. Varsinkin kotimaisia kirjoja on kuitenkin vielä rajatusti saatavilla elektronisena, siksi Metsämuurosen kirja on ollut erityisen odotettu ja toivottu lisä e-kirjakokoelmaamme. Toivotaan että mahdollisimman moni teos seuraa perässä!

Mistä kirjasta sinä olet kaivannut elektronista versiota? Minkä teoksen e-versiosta olisi juuri sinulle iloa ja apua? Kerro meille kirjatoiveesi niin mahdollisuuksien mukaan hankimme sen kokoelmiimme. Jos kirjaa ei vielä ole saatavana sähköisenä, kerromme toiveestasi eteenpäin kirjavälittäjille ja kustantajille.

Kirjatoiveen voit esittää kommentoimalla tätä juttua. Hankintaesityksiä voi tehdä myös etusivujemme kautta löytyvillä lomakkeilla.

Ulla Pesola

KLIK!: e-lehdillä ja e-kirjoilla kohta miljoona käyttökertaa vuodessa

Jyväskylän yliopistossa käytettävissä olevien e-lehtien määrä on runsaassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut: vuoden 2011 alussa tutkijoiden ja opiskelijoiden käytössä oleva e-lehtivalikoima kattaa 20 500 ostettua e-lehteä. E-lehtien lataustilastot lähentyvät vuositasolla miljoonaa latausta; vuonna 2011 tämä rajapyykki todennäköisesti ylittyy. Sanakirjahakuja yliopistossa tehdään vuodessa runsaat 3,5 miljoonaa kertaa.

Kuva: Flickr

Myös e-kirjojen määrä on lisääntynyt: tällä hetkellä yliopisto tarjoaa käyttäjilleen yli 330 000 kirjaa, joita on ladattu yli 800 000 kertaa. Samanaikaisesti yliopistossa lainataan painettuja kirjoja yli 1 100 000 kertaa. E-kirjojen hankinnan haasteena ovat kustantajien vaihtelevat lisenssiehdot sekä paljon käytettyjen kurssikirjojen huono saatavuus.

Jotta voimme edelleen kehittää e-aineistopalvelujamme, tarvitsemme palautetta teiltä käyttäjiltä. Kansallisen elektronisen kirjaston FinElibin kysely elektronisten julkaisujen käytöstä on auki lokakuun puoliväliin asti. Kysely on suunnattu erityisesti tutkijoille, ja sen tavoitteena on selvittää mitä elektronisia julkaisuja käytetään ja miten, sekä millaisia ongelmia niiden käytössä on ollut.

Saamme kyselystä omaan käyttöömme arvokasta tietoa, joka auttaa meitä kehittämään e-aineistojen tarjontaamme. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lahjakortti kirjakauppaan.

Irene Ylönen