Oletko koskaan ajatellut, kuinka Google osaa tarjota sinulle mainoksia juuri sellaisista asioista, joita juuri edellisenä päivänä hait tai joista kirjoitit kaverillesi sähköpostiviestissä? Google on Suomen ja maailman suosituin hakukone. Harva kuitenkaan tietää, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, mitä hakutuloksia Googlesta saa. Sama haku harvoin, tuskin koskaan, tuo samaa tulosta eri koneilla tai eri hakijoille.
Googlen hakualgoritmi on liikesalaisuus, mutta on useita tekijöitä, joista käyttäjän on hyvä tietää. Hakutuloksiin vaikuttavat esim. lokalisaatio eli paikka, missä olet, käyttämäsi selain (maakohtaiset selaimet antavat maakohtaiset tulokset), käyttämäsi selaimen kieli ja ennen kaikkea hakuhistoria. Sekä konekohtainen hakuhistoria että henkilökohtaisen Google-tilisi käyttöhistoria. Niin ikään GMailin sähköpostisi luetaan… ”joku” (= robotti) lukee ne aina. Puhumattakaan siitä, jos sinulla on Android-älypuhelin, joka se myös pitää Googlen ajan tasalla siitä, mitä kulloinkin teet.
Googlen tavoitteena on pyrkiä aiempia hakuja ja muita em. tekijöitä analysoimalla pyrkiä aavistamaan, mitä käyttäjä haluaa. Pyrkimyksenä on pystyä tarjoamaan käyttäjälle asioita, joita käyttäjä tarvitsee, mutta joita ei vielä tiennyt tarvitsevansa tai osannut etsiä. Mitä enemmän Googlea käytetään ja mitä enemmän esim. analysoitavia RSS-feed -tilauksia tai sähköposteja käyttäjätileillä on, sitä paremmin Google meidät tuntee (luulee tuntevansa) ja sitä kohdennetumpia hakutuloksia se pyrkii tarjoamaan. Miten hyvin se tässä ”aavistustoiminnassaan” onnistuu on toinen asia. Monen mielestä Google aavistaa jo yli, mikä lisääntyneenä kritiikkinä havaittakoon.
Toinen Googlen käytön puute on se, että harva käyttää (tai osaa käyttää) Googlen hakua tarkentavia työkaluja. Niitä kannattaa käyttää, vaikka Google itse sanookin, että niitä tarvitaan harvoin. Tarkennetun haun kenttä on jopa hiljattain tiputettu näytön alareunaan harmillisen huonosti löytyväksi. Mukana on kuitenkin monia hyödyllisiä toimintoja, joiden avulla hauista saa rajattua huomattavasti mielekkäämpiä kuin mitä tulos muuten toisi. Mitä tieteelliseen tiedonhakuun tulee, niin sen osalta syytä on edelleen – ainakin näin tiedeyhteisössä - korostaa ja muistaa, että edelleen valtaosa tieteellisestä materiaalista jää Google-hakujen (kaikkien hakukonehakujen) ulkopuolelle. Google ei siis edelleenkään ole sopiva akateemisen opiskelijan tieteellisen tiedonhaun ensisijaiseksi välineeksi. Avuksi kyllä, mutta ei tieteellisten tietokantojen (Nelli) korvikkeeksi.
Joka tapauksessa on hyvä olla tietoinen siitä, mitä kaikkea Google meistä seuraa. Ja muistaa se, että Google on ennen kaikkea markkinointiyritys, ei tiedonhakuun keskittynyt palvelu. Se on monessa hyvä, erinomainen, ja juuri siksi, kun sitä käytetään niin paljon, on hyvä olla tietoinen siitä, miten se toimii. Mielenkiintoista on myös miettiä niitä yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, mitä niinkin viaton asia kuin ”haku” voi saada aikaan. Eli kuten John Battelle (2006) on kirjassaan ”The Search” sanonut ”sillä, miten hakukoneet organisoivat ja esittävät informaatiota ja etenkin sillä, mitä käyttäjä hakee, todellakin ON väliä.
Marja-Leena Harjuniemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti