Pidä huolta yhteisestä omaisuudesta

”Koira söi koulukirjan” on joskus opettajien kuulema selitys sille, miksei läksyjä ole tehty.  Koirat saattavat (joskus ihan oikeastikin) maistaa myös kirjaston kirjoja. Ovatpa kirjamme joutuneet myös laukussa rikkoutuneen etikkapullon ja eväsbanaanin uhreiksi.

Eniten harmia aiheuttaa kuitenkin kirjojen yleinen kaltoin kohtelu: alleviivaukset, kirjoihin tehdyt muistiinpanot, taitellut ja klemmareiden repimät sivut... Syöminen ja kirjat eivät myöskään sovi yhteen: siitä kertovat lukuisat kastuneet sivut.

Alleviivaukset ovat etenkin kurssikirjojen riesa.

Erityisen tärkeää on kohdella kirjastomme varastosta tilattavia Fennica- eli vapaakappaleita hyvin. Ne säilytetään arkistokappaleina myös jälkipolville.

Kaikkien onkin hyvä muistaa, että:

•    Jokainen on vastuussa omalla kirjastokortilla lainatusta aineistosta.
•    Kirjan korvaushinta on vähintään 50 euroa. Asiakkaan on mahdollista myös hankkia itse uusi kappale vahingoittuneen tai kadonneen kirjan tilalle.
•    Kirjaston kirjoja lukevat muutkin kuin sinä. Jokainen varmasti tietää, että alleviivaamatonta ja muuten siistiä kirjaa on mukavampi lukea kuin vesisateessa kastunutta opusta, jonka joka toinen lause on alleviivattu.
•    Kuljeta ja säilytä aineistoa turvallisesti. Käytä kassia, mutta älä pistä eväitä ja juomia samaan laukkuun kirjojen kanssa. Säilytä kirjat pienten lasten ja koirien leikkien ulottumattomissa.

Kirjasto hankkii mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan huonokuntoisten kirjojen tilalle uusia kappaleita, mutta aina niitä ei löydy antikvariaateistakaan.

Aiheeseen liittyen näyttely helmikuun loppupuolelle saakka kirjaston 1. kerroksen vitriinissä, asiakaspalvelupisteitä vastapäätä.

Tytti Leppänen

Alkuvuoden anteja

Lozzin ja Musican ollessa remontissa, avasi uusi väistöruokala ovensa 7.1. kirjaston 1. kerroksessa. Uusi ruokala tulee varmasti lisäämään kirjastossa kävijöiden määrää ja tietenkin toivomme, että ruokailijat käyttäisivät mahdollisimman paljon myös kirjaston palveluita. Ruokalan tila toimii oleskelu- ja opiskelualueena silloin, kun lounasaika on ohi, joten voimme nyt iloksemme tarjota asiakkaidemme kovasti kaipaamia työskentelytiloja lisää.

Iso uudistus alkuvuodesta on myös uuden JYKDOKin käyttöönotto. Kansalliseen Finna-palveluun linkittyvä uusi JYKDOK on uudenlainen käyttöliittymä, josta voi hakea painettuja ja elektronisia aineistoja sekä tietokantoja samalla hakukoneella.

Finna-projektia hallinnoi Kansalliskirjasto, joten Helsingissä ahkeroidaan myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannan parissa jatkuvasti. Me olemme olleet alusta asti mukana kehitystyössä ja testanneet tietokantaa tarkoituksena saada JYKDOK palvelemaan erityisesti meidän asiakkaidemme tarpeita. Uutta JYKDOKia kannattaakin alkaa käyttää saman tien.

Kokoelmien uutuuksia

Heti alkuvuodesta kirjaston kokoelmat karttuivat taas lukuisilla laadukkailla teoksilla. E-kirjakokoelmiin tuli lisävahvistusta muun muassa Springerin e-kirjapaketeista, joista löytyy useita satoja kirjoja kasvatustieteen, tietojenkäsittelytieteen, humanistististen ja yhteiskuntatieteiden aloilta.

E-lehtiäkin saimme vuodenvaihteessa reippaasti lisää, kun ostimme n. 1500 lehteä käsittävän monitieteisen Taylor&Francisin e-lehtipaketin. Kokoelmasta löytyy laadukkaita tieteellisiä lehtiä kaikkien Jyväskylän yliopiston tieteenalojen tarpeisiin.

Painettujakin kirjoja olemme ehtineet luetteloida tietokantaamme tänä vuonna jo toistasataa. Osa painettujen kirjojen uutuushankinnoista näkyy uuden JYKDOKin etusivulla ja osa niistä löytyy edelleen 2. kerroksen uutuushyllystä. RSS-syötteitä käyttävien kannattaa seurata uusia hankintojamme syötteenä kopioimalla tämä osoite https://jykdok.linneanet.fi/cgi-bin/uutuuksia-rss.cgi syötteenlukijaansa.

Arto Ikonen

Jyväskylän yliopistosarjoissa ilmestyi ennätysmäärä väitöskirjoja

Jyväskylän yliopiston yliopistosarjoissa julkaistiin vuonna 2013 yhteensä 131 julkaisua. Edellisvuonna sarjoissa julkaistiin 110 nimekettä.

Noin 80 prosenttia Jyväskylän yliopistossa tehtävistä väitöskirjoista julkaistaan nimenomaan yliopistosarjoissa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä Jyväskylän yliopistossa on siis suurempi. Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjastosta toteaa, että julkaisujen määrä voi ennakoida jälleen uutta tohtoriennätystä.

”Tulos kertoo myös siitä, että yliopistosarjat ovat edelleen suosittu julkaisukanava väitöskirjoille”, Olsbo toteaa tyytyväisenä.

Vuonna 2013 merkittävin kasvu tapahtui Jyväskylä Studies in Business and Economics -sarjassa, jossa ilmestyi 22 väitöskirjaa. Määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Sarjassa julkaistaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehtäviä väitöskirjoja.

Kaiken kaikkiaan eniten väitöskirjoja (33) vuonna 2013 julkaistiin Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research –sarjassa, jossa ilmestyy väitöskirjoja yhteiskunta- ja kasvatustieteiden alalta.

Jyväskylän yliopiston kuudessa yliopistosarjassa julkaistavien väitöskirjojen tuotannosta vastaa kirjaston julkaisuyksikkö. Yliopistosarjoissa julkaistaan myös muita tutkimusraportteja, konferenssijulkaisuja sekä juhlakirjoja. Yliopistosarjojen painatuksesta vastaa Jyväskylän yliopistopaino.

Vain sähköisenä julkaistavien väitöskirjojen määrä kasvussa

Väitöskirjat julkaistaan verkkojulkaisuina Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa. Verkkojulkaisusta on tullut väitöskirjan ensisijainen julkaisumuoto, kun vuoden 2013 alussa yliopistosarjojen osalta siirryttiin myös tiedekuntajakelun osalta sähköiseen jakeluun. Toki painettuja kirjoja edelleen tehdään mutta pelkästään sähköisten väitöskirjojen osuus kasvaa koko ajan.

Väitöskirjojen julkaiseminen yliopistosarjoissa toteutetaan avaimet käteen –periaatteella: väittelijä toimittaa väitöskirjansa käsikirjoituksen sekä mahdolliset osajulkaisut julkaisuyksikköön, joka huolehtii väitöskirjan toimittamisesta julkaisukuntoon, sen painatuksesta sekä jakelusta.

Lisätietoja: julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo, p. 050 581 8355, pekka.olsbo@jyu.fi

Ohjeita väitöskirjan julkaisuun
Kirjaston koulutus keväällä 2014: Väitöskirjan julkaiseminen yliopistosarjoissa
Kirjaston Tutkijalle-sivusto

Sini Tuikka

"Yhtä puuttuu sano Piru kun kusiaisia luki." - Tuntematonta tutkimassa

Liekö syynä itsenäisyyspäivän lähestyminen ja jokavuotinen Tuntemattoman sotilaan esittäminen televisiossa, koska marraskuun yksi luetuimmista graduista JYXissä käsittelee Väinö Linnan klassikon puhutun kielen funktioita.

Vuonna 1954 ilmestynyt teos on kiinnostanut monia graduntekijöitä. Melindan mukaan opinnäytteitä on tehty valtakunnallisesti nelisenkymmentä ja väitöskirjoja melkein kymmenkunta päälle.

"Ei täällä auta itku. Saatanallinen ralli päälle vaan."

Romaanista on tutkittu muun muassa sen käännöksiä ja koomisia elementtejä, sen luomaa kansallista kuvaa ja käsitystä suomalaisuudesta sekä kirjan pohjalta tehtyjä dramatisointeja.

"Mihin täst sit ollenkka lähretä? Vissii helvettii ast?"

Leimallisesti eniten on tutkittu Tuntemattoman sotilaan kieltä. Mahtaako Linnan kielenkäytössä ja jermujen vuoropuhelussa ollakin yksi keskeisin syy Tuntemattoman sotilaan klassikkoasemaan?

"Eppäillä tuota soppii."

Arto Ikonen

Sanakirjasto

I was reading the dictionary. I thought it was a poem about everything.

   Steven Wright

Jokainen opiskelija tarvitsee opinnoissaan sanakirjoja. Tässä auttaakin MOT, joka on yksi käytetyimmistä e-aineistopaketeistamme. Viime lokakuussa sieltä etsittiin vastausta 411248 kertaa. Tämä tarkoittaa yli 13 000 hakua päivässä.

Vuosittain meidän MOT Sanakirjastosta hakuja tehdään yli 4 miljoonaa, mikä kertoo sen käytettävyydestä ja suosiosta. Suuria käyttömääriä selittää myös se, että sanakirjoja tarvitsevat melkein kaikki yliopistossa opiskelevat ja työskentelevät.

MOTin sanakirjosta selviää myös oikeat taivutusmuodot.

MOTista löytyy meiltä nelisenkymmentä sanakirjaa samasta paketista. Mukana on käännössanakirjoja, tesauruksia ja ammattikielen sanastoja. Johtavien kustantajien ja kieliasiantuntijoiden yhteistyön tuloksia kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.

Epäilemättä yksi hyödyllisin opintotehtävien, esseiden, opinnäytteiden ja väitöskirjojen kirjoittajille on Kielitoimiston sanakirja. Turha pähkäillä oikeinkirjoituksen kanssa, kun voi tarkastaa oikean sanamuodon parissa sekunnissa. Onhan Kielitoimisto suomen kielen käytön suhteen vieläkin suurempi auktoriteetti kuin Lindin Arvi.

Arto Ikonen

Ikkuna itään kirjaston sanomalehtiarkistoista

Pravdan kuvitusta v. 1949. KUVA: Lehden arkisto

Jyväskylän yliopiston tutkijoilla on jo vuoden päivät ollut käytössään laaja arkisto neuvostoliittolaisia ja venäläisiä sanomalehtiä. Lehdet ovat digitoituja näköispainoksia Neuvostoliiton tärkeimmistä lehdistä, joukossa mm. Pravda, Izvestija ja Literaturnaya Gazeta. Arkistot hyödyttävät tutkijoita ja opiskelijoita sekä päälähteinä että täydentävinä aikalaislähteinä.

Neuvostoliiton aikana Izvestijan tarkoitus oli toimia ison levikin sanomalehtenä Pravdan toimiessa Neuvostoliiton kommunistisen puolueen virallisena äänitorvena. Näiden kahden lehden avulla saa hyvän kokonaiskuvan virallisen Neuvostoliiton kehityksestä ja kehittämisestä vallankumouksesta aina Neuvostoliiton romahdukseen saakka.

Lehtien joukossa on myös pari 1950-luvulla perustettua julkaisua. Englanninkielinen International Affairs avaa ainutlaatuisen näkökulman maailman tapahtumiin Kremlin silmin. Lehti on käännetty Venäjän ulkoministeriön julkaisemasta Mezhdunarodnaia zhizn –lehdestä.

Stalin ja Gorki. KUVA: Literaturnaja gazetan arkisto

Valtalehdistön lisäksi käytössämme on myös kulttuurilehtiä. Maksim Gorkin tuella vuonna 1929 perustettu Literaturnaia gazeta oli kirjallisuuslehti, joka taitavan kielenkäytön ja huumorin turvin pyrki venyttämään sensuurin rajoja. Lehti toimi samalla yleisenä kulttuurilehtenä, joka käsitteli laajasti taiteen ja kulttuurin asioita myös kirjallisuuden ulkopuolelta.

Käytännölliset arkistot

Lehtien digitoinnin ja käyttöön saattamisen takana on amerikkalainen East View, jonka alustalla lehdet ovat käytössä. Digitointi lisää lehtien käytettävyyttä huomattavasti painettuihin arkistoihin verrattuna mahdollistaen mm. kokotekstihaun, ristiinhaun eri lehdistä, kopioinnin, tallennuksen ja tulostamisen.  Haku lehdistä onnistuu sekä kyrillisissä aakkosilla että translitteroituna. Näköispainokset antavat mahdollisuuden myös valokuvien ja mainosten tutkimiseen.

KUVA: Izvestijan arkisto

East View’n aineistot on digitoitu mikrofilmeiltä, joten paikoin PDF:t saattavat olla hieman tummia. Vielä toistaiseksi palvelusta puuttuu joidenkin lehtien yksittäisiä numeroita, mutta arkistoa täydennetään sitä mukaa, kun numeroita saadaan digitoitavaksi.

Näiden arvokkaiden arkistojen hankintaa harkittiin yhdessä historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden kanssa, ja ne ovatkin jo löytäneet hyvin tiensä tutkimuksen lähteiksi ja tueksi.

Käytössämme olevat arkistojen aarteet:

• Pravda 1912-2011
• Izvestiya 1917-2011
• International Affairs 1954-2011
• Literaturnaya Gazeta 1929-2011
• Voprosy Istorii 1926-2011
• Voprosy Literatury 1957-2011

Literaturnaja Gazetan etusivu 30.3.1939: KUVA: Lehden arkisto

Löydät lehdet Nelli-portaalin tietokantahausta, ja ne ovat käytössä yliopiston verkossa sekä etäkäyttönä yliopiston käyttäjätunnuksilla.

Lisätietoja:
Ulla Pesola, kirjasto
Simo Mikkonen, historian ja etnologian laitos

Naimisen normeja ja biokaasua - syyskuun luetuimpia e-kirjoja

Kesän jälkeen alkoi tuttu syksyinen opiskelurumba. Kampuksille rynni noin 1500 uutta opiskelijaa samalla kun vanhemmat opiskelijat jatkoivat opiskelijaelämää jo tutuksi tulleiden ilojen ja surujen kanssa.

Harmitusta opiskeluarkeen lisäävät iänikuiset tentit. Niitä on vähän väliä ja liikaa, tenttikirjat ovat tylsiä, eivätkä tärpitkään osu kohdalle. Tenttikirjoja metsästetään hermostuneena, varausjonoissa odottelu hiertää ja sitten kun kirjan saa käsiinsä, pitää se kohta palauttaa seuraavalle halukkaalle tai kirjastolaiset intoutuvat sakottamaan.

Onneksi e-kirjat lisääntyvät jatkuvasti kurssikirjatarjonnassa. Tähän vaikuttaa tietysti se, että yhä useampi kustantaja tarjoaa nyt myös e-kirjoja, mutta kiitos kuuluu myös opintovaatimuksia määritteleville tahoille. Oppiaineista ehdotetaan yhä enemmän e-kirjoja kurssivaatimuksiin, mikä on opiskelijan etu. 

Opiskelijat ovatkin löytäneet e-kirjojen hyödyt hyvin. Lokakuun alusta asti kirjasto on lainannut asiakkailleen myös iPadeja, joilla moni jo lukeekin tenttikirjansa.

Syyskuun luetuimpien kirjojen listalla kärkipäätä pitävät kasvatus- ja taloustieteiden opukset. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkiston JYXin luetuimmista väitöskirjoista löytyy niin naimista kuin biokaasujakin. Syyskuun luetuimmat gradut käsittelevät mm. globalisaatiota ja hiphopin artistinimiä.

Alla lista muutamien käytetyimpien e-aineistojen luetuimmista kirjoista syyskuussa 2013:

Syyskuun luetuimmat e-kirjat (Dawsonera): Read, Stuart [et al.]: Effectual Entrepreneurship Catherine Clark, Alan Dyson and Alan Millward (ed.): Theorising special education Spencer-Oatey, Helen: Intercultural interaction Loux, Michael J.: Metaphysics Kristjana Kristiansen, Simo Vehmas and Tom Shakespeare (ed.): Arguing about disability

Syyskuun luetuimmat e-kirjat (Ellibs): Mäntynen, Anne; Pietikäinen, Sari: Kurssi kohti diskurssia Lehtinen, Erno; Kivirauma, Joel; Rinne, Risto: Johdatus kasvatustieteisiin Jarvis, Peter: Adult Education and Lifelong Learning Jokinen, Eeva: Aikuisten arki              Saariluoma, Pertti: Moderni kognitiotiede

Syyskuun luetuimmat väitöskirjat (JYX): Saarimäki, Pasi: Naimisen normit, käytännöt ja konfliktit : esiaviollinen ja aviollinen seksuaalisuus 1800-luvun lopun keskisuomalaisella maaseudulla (2010) Rasi, Saija: Biogas composition and upgrading to biomethane (2009) Mátyás, Emese: Sprachlehrenspiele im DaF-Unterricht : Einblick in die Spielpraxis des finnischen und ungarischen Deutsch-als-Fremdsprache-Unterrichts in der gymnasialen Oberstufe sowie in die subjektiven Theorien der Lehrenden über den Einsatz von Sprachlernspielen (2009) Rantala, Anja: Perhekeskeisyys - puhetta vai todellisuutta? : työntekijöiden käsitykset yhteistyöstä erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheen kanssa (2002) Dsupin, Borbála Tamásiné: A népi játékok és a mozgás relációja, és funkciója a 3-7 éves gyermekek személyiségfejlődésében (2010)

Syyskuun luetuimmat gradut (JYX): Vesajoki, Funlayo: The effects of globalization on culture : a study of the experiences of globalization among Finnish travelers (2002) Räsänen, Kerttu: Suomalaisten hiphopmuusikoiden artistinimien muoto ja merkitys (2013) Klemi, Anna: Henkinen väkivalta parisuhteessa : kokemuksia henkisen väkivallan luonteesta ja satuttavuudesta (2006) Ylikoski, Heino: Väinö Linnan 'Tuntemattoman sotilaan' puhutun kielen funktioita (2008) Arolaakso-Ahola, Sari; Rutanen, Maaret: Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen palvelutalossa : pilottitutkimus (2007)

Arto Ikonen