Suomen talouselämän vaikuttajien pienoiselämäkerrat verkkojulkaisuna

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen ja Suomen taloushistoriallisen yhdistyksen yhteistyössä tuottama verkkojulkaisu koostuu noin kolmen tuhannen tunnustusta saaneiden talousvaikuttajien pienoiselämäkerroista. Julkaisu on vaikuttava tutkimuksen tietoaineisto, jota voidaan hyödyntää eri tieteenalojen tutkimuksessa. Aineistosta onkin jo tekeillä väitöskirjatutkimuksia ja se sopii erinomaisesti myös esimerkiksi toimittajien työhön.

Verkkoaineisto alkaa 1700-luvulta ja jatkuu 2000-luvulle. Julkaisua päivitetään uusien arvonimen saaneiden henkilöiden osalta, joten vuonna 2004 käynnistyneelle hankkeelle ei ainakaan vielä näy päätöstä.

Tiedonhakujen tekeminen on tehty helpoksi. Hakuvaihtoehtoja on lukuisia tiedontarpeesta riippuen. Haun voi rajata nimihaun lisäksi esimerkiksi tiettynä aikakautena (Ruotsin vallan aika, suuriruhtinaskunnan aika, tasavallan aika) tai tiettyinä vuosina tunnustuksen saaneisiin henkilöihin.

Artikkelien kirjoittajina on toiminut laaja, noin 130 tutkijan, verkosto. Julkaisussa on Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijoilla näkyvä ja vahva panos. Hankkeen päätoimittajana on ollut Jyväskylän yliopiston taloushistorian professori Ilkka Nummela. Toimitussihteereinä ovat toimineet Tuomas Möttönen (Jyväskylän yliopistosta) ja Risto Valjus. Projektitutkija, Tiina Hemminki, on niin ikään Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta. Talouselämän vaikuttajat -projektin johtoryhmään ovat kuuluneet jyväskyläläisten professorien Ilkka Nummelan ja Jari Ojalan lisäksi professori Susanna Fellman ja toimituspäällikkö Kirsi Keravuori.

Suomen talouselämän vaikuttajien verkkojulkaisu löytyy myös JYKDOKista.

Marja Kokko

Sotaraamattu ja sotaraamattu

Vanhan kirjan talvessa Jyväskylässä julkistettiin 7.2. Ville Hytösen uusin runokirja Sotaraamattu (Siltala 2014).

Hytönen kertoi työstäneensä runokokoelmaansa rankalla otteella tutustuen kaikenlaiseen vastenmieliseen kirjallisuuteen, vihapuheteksteihin ja okkultismiin. Kirjan saatua lopullisen muotonsa usean vuoden jälkeen, hän koki olevansa erittäin helpottunut.

Miten teos liittyy Jyväskylän yliopiston kirjastoon? 

Kuten runokirjan nimikin kertoo, yksi runoilijan innoituksen lähde oli piispa Johannes Gezeliuksen 1683–1685 julkaisema suomenkielinen raamattu, niin kutsuttu sotaraamattu, joka oli kooltaan ’vain’ 21 x 19 x 8 cm.

Kirjasta oli riisuttu kaikki kokoa kasvattava kuvitus ja se oli helppo ottaa mukaan vaikkapa satulalaukussa sotatantereille, joita silloinen Ruotsi-Suomi ahkerasti harrasti - siitä nimitys sotaraamattu. Vaikka sotaraamattu ei ihan pokkarikokoa nykykäsityksen mukaan olekaan, olivat tuolloin kirkoissa käytetyt messuraamatut aivan toista kokoluokkaa kauniine kuvineen ja anfangeineen.

Hurjan elämänsä vuoksi sotaraamattuja on jäänyt jälkipolville nähtäväksi vain noin sata kappaletta. Kirjastossamme on kaksi sotaraamattua, joista toinen on todella huonossa kunnossa, mutta toisen oli Anders Duomari sidotuttanut uudelleen Vaasassa 1848 ja se on hyvälle lumppupaperille painettuna kauniine nahkakansineen vielä aivan käyttökelpoinen esine.

Ville Hytösen Sotaraamattu (vas.) ja Johannes Gezeliuksen sotaraamattu.

Vanha sotaraamattu lähti siis treffeille Vanhan kirjan talveen ja saikin uuden Sotaraamatun tekijältä, Ville Hytöseltä, häkeltyneen, mutta ihailevan vastaanoton.  Hytönen ei ollut nimittäin koskaan ennen mielikuvituksensa vastinetta livenä nähnyt.

Ville Hytönen on runoilija ja kustannuspäällikkö, joka perusti turkulaisen Savukeidas Kustannuksen 19-vuotiaana 2001. Savukeidas keskittyy runouteen ja esseistiikkaan ja julkaisee 30-40 teosta vuodessa.

Marjut Kataja

JYKDOK - uudistunut hakupalvelu

Uudistunut kirjaston aineistojen hakupalvelu JYKDOK on ollut testikäytössä jo vuoden päivät. Alkuvuodesta 2014 JYKDOKia on käytetty jo pääasiallisena käyttöliittymänä, kun on ollut tarve löytää Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistoja.

Kansallinen projekti

Uusi JYKDOK on osa Kansallista digitaalista kirjastoa (KDK), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke. Jatkuvasti lisääntyvää digitaalista tietoa halutaan hallita, jakaa ja säilyttää entistä paremmin. Niinpä hankkeessa ovatkin mukana kirjastot, museot ja arkistot – eli kulttuurin ja tieteen tietovarantoja hallinnoivat tahot.

JYKDOK pohjautuu Finnaan, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on ollut alusta asti mukana kehitystyössä ja osallistunut hankkeeseen pilottina. Ennen kaikkea JYKDOKin suunnittelu ja kehittäminen ovat olleet meidän työsarkaamme. Iso osa toiminnallisuuksien muutoksista tehdään kuitenkin Kansalliskirjastossa, joten siinä mielessä olemme riippuvaisia Helsingin porukasta.

Finnaa kehitetään jatkuvasti sitä mukaa, kun lisää organisaatioita tulee projektiin mukaan. Joustavuutta hakupalvelun kehittämiseen lisäävät avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot.

Samalla hakupalvelulla painettuihin ja e-aineistoihin

Vaikka yhteistyötä tehdäänkin paljon ja luodaan kansallista järjestelmää, on meillä täällä Jyväskylässä etusijalla oman pesän rakentaminen. Haluamme tarjota asiakkaillemme vaivattoman hakupalvelun, josta löytyvät helposti tiedot erityisesti meidän kirjastomme aineistosta ja joka mahdollistaa entistä helpomman pääsyn e-aineistoihin.

Aineistomme monipuolisuus onkin tuonut omat haasteensa palvelun kehittämiseen. Kirjastostamme löytyy paljon erilaisia niin lainattavia kuin ei-lainattaviakin aineistoja kolmelta eri kampukselta. Lisäksi tietokannastamme löytyy tietoja laitosten ja erillislaitosten aineistoista. Vapaakappaleita eli Fennica-kokoelmaa määrää puolestaan kulttuuriaineistolaki, joten niiden varaamisessa, lainauksessa ja säilytyksessä on omat kommervenkkinsä. Kaikki nämä on otettava huomioon, kun kehitetään JYKDOKin toiminnallisuuksia.

E-aineistoihin – kirjoihin, lehtiin, artikkeleihin ja tietokantoihin – käsiksi pääseminen on aiempaa helpompaa. Kaikkiin verkkoaineistoihimme pääset käsiksi JYKDOKin kautta ja voit hakea niitä samalla tavalla, kuin muutakin aineistoa. Hakutuloksista näet, onko kyseinen aineisto saatavilla painettuna vai elektronisena. Suurin osa e-aineistoistamme on lisensoituja, joten päästäksesi käyttämään niitä, tulee sinun olla yliopiston verkossa tai kirjautua etäkäyttönä. Myös yliopiston julkaisuarkisto JYXin aineisto löytyy JYKDOKin kautta kätevästi.

Näillä pääset alkuun:

     Sisäänkirjautuminen

• JYKDOKin yläpalkista voit kirjautua sisään palveluun. Jos sinulla on yliopiston verkkotunnukset, kannattaa kirjautua niillä. Myös kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla kirjautuminen on mahdollista.

• Tiedonhaku ei edellytä kirjautumista, mutta e-aineistot etäkäyttönä, kuten myös varausten tekeminen ja lainojen uusiminen sitä vaativat.

     Perushaku

• Oletuksena hakupalkissa on valittuna "JYKin aineistot" eli haku kohdistuu Jyväskylän yliopiston kirjaston painettuihin ja elektronisiin aineistoihin.

• Haun voit tehdä millä tahansa haluamallasi sanalla tai sanoilla, käyttää hakusanoina tekijää, kirjan nimeä, kirjan nimen osaa tms. Hae siis kuin hakisit Googlella.

• Jos etsit erityisesti juuri kirjaa tai lehteä tai opinnäytettä, voit valita hakupalkista haun kohdistumaan pelkästään johonkin näistä

• Valitsemalla hakupalkista kohteeksi ”tietokannat” voit hakea hakusanalla tietyn alan tietokantoja, joista pääset käsiksi elektronisiin lehtiin ja artikkeleihin. Tämä on tärkeä erityisesti gradua ja väitöskirjaa tekeville sekä tutkijoille.

• Hakuosumia voit tarkentaa oikeassa reunassa olevilla haun rajauksilla.

     PCI-haku ja tarkennettu haku

• PCI-haulla on hyvä tehdä kartoittavaa hakua haluamastasi aiheesta. Haulla löydät niin e-kirjoja, viitetietoja kuin artikkeleitakin. Kattavampaan ja syvällisempään tiedonhakuun kannattaa käyttää tietokantahakua. Ks. edellinen.

• Tarkennetulla haulla voit kohdistaa haun tarkemmin esim. teoksen julkaisuvuoteen tai julkaisijaan.

Kysy ja anna palautetta

Neuvoja kannattaa kysyä 1. kerroksen tietopalvelupisteestä tai vaikka tästä blogista.

Kirjasto järjestää uudesta JYKDOKista myös koulutuksia, joiden aikataulut löydät koulutuskalenterista.

Palaute jatkuvasti kehittyvästä järjestelmästä on tietenkin hyvin tervetullutta, joten sitä kannattaa antaa meille heti, kun siltä tuntuu.

Arto Ikonen

Pidä huolta yhteisestä omaisuudesta

”Koira söi koulukirjan” on joskus opettajien kuulema selitys sille, miksei läksyjä ole tehty.  Koirat saattavat (joskus ihan oikeastikin) maistaa myös kirjaston kirjoja. Ovatpa kirjamme joutuneet myös laukussa rikkoutuneen etikkapullon ja eväsbanaanin uhreiksi.

Eniten harmia aiheuttaa kuitenkin kirjojen yleinen kaltoin kohtelu: alleviivaukset, kirjoihin tehdyt muistiinpanot, taitellut ja klemmareiden repimät sivut... Syöminen ja kirjat eivät myöskään sovi yhteen: siitä kertovat lukuisat kastuneet sivut.

Alleviivaukset ovat etenkin kurssikirjojen riesa.

Erityisen tärkeää on kohdella kirjastomme varastosta tilattavia Fennica- eli vapaakappaleita hyvin. Ne säilytetään arkistokappaleina myös jälkipolville.

Kaikkien onkin hyvä muistaa, että:

•    Jokainen on vastuussa omalla kirjastokortilla lainatusta aineistosta.
•    Kirjan korvaushinta on vähintään 50 euroa. Asiakkaan on mahdollista myös hankkia itse uusi kappale vahingoittuneen tai kadonneen kirjan tilalle.
•    Kirjaston kirjoja lukevat muutkin kuin sinä. Jokainen varmasti tietää, että alleviivaamatonta ja muuten siistiä kirjaa on mukavampi lukea kuin vesisateessa kastunutta opusta, jonka joka toinen lause on alleviivattu.
•    Kuljeta ja säilytä aineistoa turvallisesti. Käytä kassia, mutta älä pistä eväitä ja juomia samaan laukkuun kirjojen kanssa. Säilytä kirjat pienten lasten ja koirien leikkien ulottumattomissa.

Kirjasto hankkii mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan huonokuntoisten kirjojen tilalle uusia kappaleita, mutta aina niitä ei löydy antikvariaateistakaan.

Aiheeseen liittyen näyttely helmikuun loppupuolelle saakka kirjaston 1. kerroksen vitriinissä, asiakaspalvelupisteitä vastapäätä.

Tytti Leppänen

Alkuvuoden anteja

Lozzin ja Musican ollessa remontissa, avasi uusi väistöruokala ovensa 7.1. kirjaston 1. kerroksessa. Uusi ruokala tulee varmasti lisäämään kirjastossa kävijöiden määrää ja tietenkin toivomme, että ruokailijat käyttäisivät mahdollisimman paljon myös kirjaston palveluita. Ruokalan tila toimii oleskelu- ja opiskelualueena silloin, kun lounasaika on ohi, joten voimme nyt iloksemme tarjota asiakkaidemme kovasti kaipaamia työskentelytiloja lisää.

Iso uudistus alkuvuodesta on myös uuden JYKDOKin käyttöönotto. Kansalliseen Finna-palveluun linkittyvä uusi JYKDOK on uudenlainen käyttöliittymä, josta voi hakea painettuja ja elektronisia aineistoja sekä tietokantoja samalla hakukoneella.

Finna-projektia hallinnoi Kansalliskirjasto, joten Helsingissä ahkeroidaan myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannan parissa jatkuvasti. Me olemme olleet alusta asti mukana kehitystyössä ja testanneet tietokantaa tarkoituksena saada JYKDOK palvelemaan erityisesti meidän asiakkaidemme tarpeita. Uutta JYKDOKia kannattaakin alkaa käyttää saman tien.

Kokoelmien uutuuksia

Heti alkuvuodesta kirjaston kokoelmat karttuivat taas lukuisilla laadukkailla teoksilla. E-kirjakokoelmiin tuli lisävahvistusta muun muassa Springerin e-kirjapaketeista, joista löytyy useita satoja kirjoja kasvatustieteen, tietojenkäsittelytieteen, humanistististen ja yhteiskuntatieteiden aloilta.

E-lehtiäkin saimme vuodenvaihteessa reippaasti lisää, kun ostimme n. 1500 lehteä käsittävän monitieteisen Taylor&Francisin e-lehtipaketin. Kokoelmasta löytyy laadukkaita tieteellisiä lehtiä kaikkien Jyväskylän yliopiston tieteenalojen tarpeisiin.

Painettujakin kirjoja olemme ehtineet luetteloida tietokantaamme tänä vuonna jo toistasataa. Osa painettujen kirjojen uutuushankinnoista näkyy uuden JYKDOKin etusivulla ja osa niistä löytyy edelleen 2. kerroksen uutuushyllystä. RSS-syötteitä käyttävien kannattaa seurata uusia hankintojamme syötteenä kopioimalla tämä osoite https://jykdok.linneanet.fi/cgi-bin/uutuuksia-rss.cgi syötteenlukijaansa.

Arto Ikonen

Jyväskylän yliopistosarjoissa ilmestyi ennätysmäärä väitöskirjoja

Jyväskylän yliopiston yliopistosarjoissa julkaistiin vuonna 2013 yhteensä 131 julkaisua. Edellisvuonna sarjoissa julkaistiin 110 nimekettä.

Noin 80 prosenttia Jyväskylän yliopistossa tehtävistä väitöskirjoista julkaistaan nimenomaan yliopistosarjoissa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 tohtorin tutkinnon suorittaneiden määrä Jyväskylän yliopistossa on siis suurempi. Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo Jyväskylän yliopiston kirjastosta toteaa, että julkaisujen määrä voi ennakoida jälleen uutta tohtoriennätystä.

”Tulos kertoo myös siitä, että yliopistosarjat ovat edelleen suosittu julkaisukanava väitöskirjoille”, Olsbo toteaa tyytyväisenä.

Vuonna 2013 merkittävin kasvu tapahtui Jyväskylä Studies in Business and Economics -sarjassa, jossa ilmestyi 22 väitöskirjaa. Määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta. Sarjassa julkaistaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tehtäviä väitöskirjoja.

Kaiken kaikkiaan eniten väitöskirjoja (33) vuonna 2013 julkaistiin Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research –sarjassa, jossa ilmestyy väitöskirjoja yhteiskunta- ja kasvatustieteiden alalta.

Jyväskylän yliopiston kuudessa yliopistosarjassa julkaistavien väitöskirjojen tuotannosta vastaa kirjaston julkaisuyksikkö. Yliopistosarjoissa julkaistaan myös muita tutkimusraportteja, konferenssijulkaisuja sekä juhlakirjoja. Yliopistosarjojen painatuksesta vastaa Jyväskylän yliopistopaino.

Vain sähköisenä julkaistavien väitöskirjojen määrä kasvussa

Väitöskirjat julkaistaan verkkojulkaisuina Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa. Verkkojulkaisusta on tullut väitöskirjan ensisijainen julkaisumuoto, kun vuoden 2013 alussa yliopistosarjojen osalta siirryttiin myös tiedekuntajakelun osalta sähköiseen jakeluun. Toki painettuja kirjoja edelleen tehdään mutta pelkästään sähköisten väitöskirjojen osuus kasvaa koko ajan.

Väitöskirjojen julkaiseminen yliopistosarjoissa toteutetaan avaimet käteen –periaatteella: väittelijä toimittaa väitöskirjansa käsikirjoituksen sekä mahdolliset osajulkaisut julkaisuyksikköön, joka huolehtii väitöskirjan toimittamisesta julkaisukuntoon, sen painatuksesta sekä jakelusta.

Lisätietoja: julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo, p. 050 581 8355, pekka.olsbo@jyu.fi

Ohjeita väitöskirjan julkaisuun
Kirjaston koulutus keväällä 2014: Väitöskirjan julkaiseminen yliopistosarjoissa
Kirjaston Tutkijalle-sivusto

Sini Tuikka

"Yhtä puuttuu sano Piru kun kusiaisia luki." - Tuntematonta tutkimassa

Liekö syynä itsenäisyyspäivän lähestyminen ja jokavuotinen Tuntemattoman sotilaan esittäminen televisiossa, koska marraskuun yksi luetuimmista graduista JYXissä käsittelee Väinö Linnan klassikon puhutun kielen funktioita.

Vuonna 1954 ilmestynyt teos on kiinnostanut monia graduntekijöitä. Melindan mukaan opinnäytteitä on tehty valtakunnallisesti nelisenkymmentä ja väitöskirjoja melkein kymmenkunta päälle.

"Ei täällä auta itku. Saatanallinen ralli päälle vaan."

Romaanista on tutkittu muun muassa sen käännöksiä ja koomisia elementtejä, sen luomaa kansallista kuvaa ja käsitystä suomalaisuudesta sekä kirjan pohjalta tehtyjä dramatisointeja.

"Mihin täst sit ollenkka lähretä? Vissii helvettii ast?"

Leimallisesti eniten on tutkittu Tuntemattoman sotilaan kieltä. Mahtaako Linnan kielenkäytössä ja jermujen vuoropuhelussa ollakin yksi keskeisin syy Tuntemattoman sotilaan klassikkoasemaan?

"Eppäillä tuota soppii."

Arto Ikonen