Hytönen kertoi työstäneensä runokokoelmaansa rankalla otteella tutustuen kaikenlaiseen vastenmieliseen kirjallisuuteen, vihapuheteksteihin ja okkultismiin. Kirjan saatua lopullisen muotonsa usean vuoden jälkeen, hän koki olevansa erittäin helpottunut.
Miten teos liittyy Jyväskylän yliopiston kirjastoon?
Kuten runokirjan nimikin kertoo, yksi runoilijan innoituksen lähde oli piispa Johannes Gezeliuksen 1683–1685 julkaisema suomenkielinen raamattu, niin kutsuttu sotaraamattu, joka oli kooltaan ’vain’ 21 x 19 x 8 cm.
Kirjasta oli riisuttu kaikki kokoa kasvattava kuvitus ja se oli helppo ottaa mukaan vaikkapa satulalaukussa sotatantereille, joita silloinen Ruotsi-Suomi ahkerasti harrasti - siitä nimitys sotaraamattu. Vaikka sotaraamattu ei ihan pokkarikokoa nykykäsityksen mukaan olekaan, olivat tuolloin kirkoissa käytetyt messuraamatut aivan toista kokoluokkaa kauniine kuvineen ja anfangeineen.
Hurjan elämänsä vuoksi sotaraamattuja on jäänyt jälkipolville nähtäväksi vain noin sata kappaletta. Kirjastossamme on kaksi sotaraamattua, joista toinen on todella huonossa kunnossa, mutta toisen oli Anders Duomari sidotuttanut uudelleen Vaasassa 1848 ja se on hyvälle lumppupaperille painettuna kauniine nahkakansineen vielä aivan käyttökelpoinen esine.
 |
| Ville Hytösen Sotaraamattu (vas.) ja Johannes Gezeliuksen sotaraamattu. |
Ville Hytönen on runoilija ja kustannuspäällikkö, joka perusti turkulaisen Savukeidas Kustannuksen 19-vuotiaana 2001. Savukeidas keskittyy runouteen ja esseistiikkaan ja julkaisee 30-40 teosta vuodessa.
Marjut Kataja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti