Elävät kuvat laboratoriossa

Tiesitkö, että kirjaston kokoelmiin kuuluu myös tieteellisiä videoita? Kirjasto tarttui laitokselta saadun hankintaesityksen perusteella uuden tyyppiseen tieteelliseen julkaisuun Journal of Visualized Experiments. Kyseessä on tieteellinen lehti, joka tarjoaa uudenlaisen lukukokemuksen.

Nimensä mukaisesti JoVE on julkaisu, josta löytyy visualisoituja kokeita. Laboratorio-olosuhteissa tehtyjä kokeita on kuvattu ja editoitu sivustolla julkaistavaksi ja tutkimuksen avuksi. Perinteisen artikkelin tukena on aina videoitu kuvamateriaali, josta näkee käytännössä, miten artikkelissa kuvatut kokeet on toteutettu.

”JoVE on ollut suuri apu tutkimuksessani ja mahdollistanut jopa uusien tutkimusmenetelmien käyttöä. Olen saanut JoVEn kautta seikkaperäiset ohjeet muutaman uuden protokollan toteuttamiseen ja nähnyt videon avulla, miten menetelmiä käytännössä toteutetaan. Videoista saa hyviä vinkkejä!”

Kirjastolla käytössä oleva JoVEn General-osio kattaa ison osan solu- ja molekyylibiologian perusmenetelmistä. Kuvallinen aineisto tuo näiden alojen tutkijoille apua metodiperusteisiin ongelmiin. General –osion lisäksi sivustolta löytyy myös mm. immunologiaa, kemiaa sekä neurotieteitä. Kaikista osioista kahta vuotta vanhemmat artikkelit ovat vapaasti käytössä, uudemmat ovat maksullisia. General –osion uudemmatkin artikkelit ovat siis käytössä yliopiston verkossa ja etänä yliopiston käyttäjätunnuksilla.

”Tieteen tarkoitus on tuottaa järjestelmällisesti ja järkiperäisesti uutta tietoa ja soveltaa tässä vanhaa tietoa. Ilmiöiden tutkimisen lisäksi tieteen tarkoitus on selittää ne ihmisille ja siirtää tietämystä eteenpäin. Tiedeyhteisössä tämä koskee myös menetelmiä. Mielestäni tämä julkaisumuoto on askel eteenpäin myös metodien opettamisessa, tuo uuden ulottuvuuden materiaalit ja menetelmät -osioon luetun tueksi, ja avaa ikkunan kaikille kiinnostuneille tämän päivän laboratoriomaailmaan.” 

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkijoille julkaisu tarjoaa monipuolisen aineiston tutkimuksen avuksi. Meille humanistisemmille julkaisu tarjoaa paitsi ainutkertaisen mahdollisuuden kurkistaa laboratoriotyöskentelyn ihmeelliseen maailmaan, myös esimerkin siitä, millaiseksi tieteellinen julkaiseminen voi tulevaisuudessa muotoutua. Vai mitä sanotte tästä ”artikkelista”?

"Toivon, että yhä useammat kuvaisivat protokollansa ja toisivat ne nähtäville kyseiseen julkaisuun! Tämä jos mikä, on vuorovaikutuksen kanava. Tuloksellisia luku- ja katseluhetkiä!"

Minkähänlainen voisi olla yhtä innovatiivinen aineisto vaikkapa liikuntatieteilijöille, taloustieteilijöille tai historioitsijoille? Jos tiedät jo sellaisista, vinkkaa!

Ulla Pesola

Kommentit:
Elina Mäntylä
PhD Student
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Jyväskylän yliopisto

Vapaata tietokonetta etsimässä

Jylkkärin 2/2014 mielipidepalstalla kerrotaan, miten hankala opiskelijoiden on löytää vapaita tietokoneita yliopistolta ja erityisesti pääkirjastolta. Ongelma on valitettavan tuttu vuosien varrelta.

Aikoinaan pääkirjaston ulkopuolella saattoi olla jonoja jo aamulla ennen ovien avaamista, kun opiskelijat pyrkivät varmistamaan koneille pääsyn. Tilanne on onneksi tähän verrattuna parantunut huomattavasti. Tietokoneiden määrää on lisätty reippaasti viime vuosien aikana ja koneita on nyt enemmän kuin koskaan. Opiskelijoiden omat läppärit ja tabletit ovat myös helpottaneet tilannetta.

Nykyään erityisesti iltapäivän tunnit ovat ruuhkaisimpia ja silloin kysyntä voi valitettavasti ylittää tarjonnan. Olemme lähiaikoina saamassa uusia tietokoneita asiakaskäyttöön, jotka toivottavasti osaltaan purkavat ruuhkia. Todennäköisesti osa koneista sijoitetaan lukusalien puolelle, jolloin pystytään samalla tarjoamaan lisää tietokoneita hiljaiseen työskentelyyn. Pyrimme myös lisäämään seisomatyöskentelypisteitä, joita on paljon toivottu.

Kirjoittaja nostaa esiin pääkirjaston tietokoneluokkien opetukset. On aivan totta, että opetusten määrä on viime vuosina kasvanut johtuen mm. yliopiston tilaongelmista. Kirjastossa pidetään usein myös muita kuin kirjaston järjestämiä opetuksia. Yleisenä käytäntönä on, että opetuksen aikana luokassa ei voi olla ulkopuolisia. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi ihmetystä ja harmitusta erityisesti silloin, jos opetusryhmät ovat pieniä. Olisi kuitenkin hyvin vaikea määritellä, missä tilanteessa ulkopuolisten annettaisiin jäädä luokkaan ja kuinka monta heitä voisi jäädä.

Vaikka ulkopuoliset yrittäisivät olla hissukseen, häiriöitä opetukselle olisi hankala välttää. Joku saattaisi lähteä välillä tulostamaan, toinen kahville ja kolmannella alkaisi kännykkä piristä. Porukkaa voisi myös rampata sisään kesken opetuksen, mikäli ulkopuolisten sallittaisiin olla luokassa. Opetukseen osallistuvien ei pidä joutua kärsimään keskeytyksistä tai hälystä vaan heillä on oikeus keskittyä oppimiseen - sitä varten he paikalle tulevat.

Haluan myös korjata kirjoittajan käsityksen siitä, että ”opetus on monesti yksisuuntaista luennointia”. Nykyään vuorovaikutteisen opetuksen määrä on huimasti lisääntynyt. Tätä on osaltaan edistänyt interaktiivisen opetuksen hanke, jossa myös kirjasto on ollut aktiivisesti mukana.

Olemme tyytyväisiä siihen, että opiskelijat käyttävät ahkerasti palvelujamme ja työskentelevät kirjaston tiloissa emmekä tietenkään halua käännyttää asiakkaita pois. Ruuhkaisimpina aikoina on kuitenkin hyvä muistaa myös muut tietokonetilat yliopiston alueella. Mikroluokkia löytyy useista rakennuksista Seminaarinmäeltä sekä Mattilanniemestä, Agorasta, Ylistöltä ja Ylistönmäeltä. Lista luokista kartan kera löytyy IT-palvelujen nettisivulta.

Annikki Järvinen

Suomen talouselämän vaikuttajien pienoiselämäkerrat verkkojulkaisuna

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen ja Suomen taloushistoriallisen yhdistyksen yhteistyössä tuottama verkkojulkaisu koostuu noin kolmen tuhannen tunnustusta saaneiden talousvaikuttajien pienoiselämäkerroista. Julkaisu on vaikuttava tutkimuksen tietoaineisto, jota voidaan hyödyntää eri tieteenalojen tutkimuksessa. Aineistosta onkin jo tekeillä väitöskirjatutkimuksia ja se sopii erinomaisesti myös esimerkiksi toimittajien työhön.

Verkkoaineisto alkaa 1700-luvulta ja jatkuu 2000-luvulle. Julkaisua päivitetään uusien arvonimen saaneiden henkilöiden osalta, joten vuonna 2004 käynnistyneelle hankkeelle ei ainakaan vielä näy päätöstä.

Tiedonhakujen tekeminen on tehty helpoksi. Hakuvaihtoehtoja on lukuisia tiedontarpeesta riippuen. Haun voi rajata nimihaun lisäksi esimerkiksi tiettynä aikakautena (Ruotsin vallan aika, suuriruhtinaskunnan aika, tasavallan aika) tai tiettyinä vuosina tunnustuksen saaneisiin henkilöihin.

Artikkelien kirjoittajina on toiminut laaja, noin 130 tutkijan, verkosto. Julkaisussa on Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkijoilla näkyvä ja vahva panos. Hankkeen päätoimittajana on ollut Jyväskylän yliopiston taloushistorian professori Ilkka Nummela. Toimitussihteereinä ovat toimineet Tuomas Möttönen (Jyväskylän yliopistosta) ja Risto Valjus. Projektitutkija, Tiina Hemminki, on niin ikään Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta. Talouselämän vaikuttajat -projektin johtoryhmään ovat kuuluneet jyväskyläläisten professorien Ilkka Nummelan ja Jari Ojalan lisäksi professori Susanna Fellman ja toimituspäällikkö Kirsi Keravuori.

Suomen talouselämän vaikuttajien verkkojulkaisu löytyy myös JYKDOKista.

Marja Kokko

Sotaraamattu ja sotaraamattu

Vanhan kirjan talvessa Jyväskylässä julkistettiin 7.2. Ville Hytösen uusin runokirja Sotaraamattu (Siltala 2014).

Hytönen kertoi työstäneensä runokokoelmaansa rankalla otteella tutustuen kaikenlaiseen vastenmieliseen kirjallisuuteen, vihapuheteksteihin ja okkultismiin. Kirjan saatua lopullisen muotonsa usean vuoden jälkeen, hän koki olevansa erittäin helpottunut.

Miten teos liittyy Jyväskylän yliopiston kirjastoon? 

Kuten runokirjan nimikin kertoo, yksi runoilijan innoituksen lähde oli piispa Johannes Gezeliuksen 1683–1685 julkaisema suomenkielinen raamattu, niin kutsuttu sotaraamattu, joka oli kooltaan ’vain’ 21 x 19 x 8 cm.

Kirjasta oli riisuttu kaikki kokoa kasvattava kuvitus ja se oli helppo ottaa mukaan vaikkapa satulalaukussa sotatantereille, joita silloinen Ruotsi-Suomi ahkerasti harrasti - siitä nimitys sotaraamattu. Vaikka sotaraamattu ei ihan pokkarikokoa nykykäsityksen mukaan olekaan, olivat tuolloin kirkoissa käytetyt messuraamatut aivan toista kokoluokkaa kauniine kuvineen ja anfangeineen.

Hurjan elämänsä vuoksi sotaraamattuja on jäänyt jälkipolville nähtäväksi vain noin sata kappaletta. Kirjastossamme on kaksi sotaraamattua, joista toinen on todella huonossa kunnossa, mutta toisen oli Anders Duomari sidotuttanut uudelleen Vaasassa 1848 ja se on hyvälle lumppupaperille painettuna kauniine nahkakansineen vielä aivan käyttökelpoinen esine.

Ville Hytösen Sotaraamattu (vas.) ja Johannes Gezeliuksen sotaraamattu.

Vanha sotaraamattu lähti siis treffeille Vanhan kirjan talveen ja saikin uuden Sotaraamatun tekijältä, Ville Hytöseltä, häkeltyneen, mutta ihailevan vastaanoton.  Hytönen ei ollut nimittäin koskaan ennen mielikuvituksensa vastinetta livenä nähnyt.

Ville Hytönen on runoilija ja kustannuspäällikkö, joka perusti turkulaisen Savukeidas Kustannuksen 19-vuotiaana 2001. Savukeidas keskittyy runouteen ja esseistiikkaan ja julkaisee 30-40 teosta vuodessa.

Marjut Kataja

JYKDOK - uudistunut hakupalvelu

Uudistunut kirjaston aineistojen hakupalvelu JYKDOK on ollut testikäytössä jo vuoden päivät. Alkuvuodesta 2014 JYKDOKia on käytetty jo pääasiallisena käyttöliittymänä, kun on ollut tarve löytää Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistoja.

Kansallinen projekti

Uusi JYKDOK on osa Kansallista digitaalista kirjastoa (KDK), joka on opetus- ja kulttuuriministeriön hanke. Jatkuvasti lisääntyvää digitaalista tietoa halutaan hallita, jakaa ja säilyttää entistä paremmin. Niinpä hankkeessa ovatkin mukana kirjastot, museot ja arkistot – eli kulttuurin ja tieteen tietovarantoja hallinnoivat tahot.

JYKDOK pohjautuu Finnaan, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto. Jyväskylän yliopiston kirjasto on ollut alusta asti mukana kehitystyössä ja osallistunut hankkeeseen pilottina. Ennen kaikkea JYKDOKin suunnittelu ja kehittäminen ovat olleet meidän työsarkaamme. Iso osa toiminnallisuuksien muutoksista tehdään kuitenkin Kansalliskirjastossa, joten siinä mielessä olemme riippuvaisia Helsingin porukasta.

Finnaa kehitetään jatkuvasti sitä mukaa, kun lisää organisaatioita tulee projektiin mukaan. Joustavuutta hakupalvelun kehittämiseen lisäävät avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot.

Samalla hakupalvelulla painettuihin ja e-aineistoihin

Vaikka yhteistyötä tehdäänkin paljon ja luodaan kansallista järjestelmää, on meillä täällä Jyväskylässä etusijalla oman pesän rakentaminen. Haluamme tarjota asiakkaillemme vaivattoman hakupalvelun, josta löytyvät helposti tiedot erityisesti meidän kirjastomme aineistosta ja joka mahdollistaa entistä helpomman pääsyn e-aineistoihin.

Aineistomme monipuolisuus onkin tuonut omat haasteensa palvelun kehittämiseen. Kirjastostamme löytyy paljon erilaisia niin lainattavia kuin ei-lainattaviakin aineistoja kolmelta eri kampukselta. Lisäksi tietokannastamme löytyy tietoja laitosten ja erillislaitosten aineistoista. Vapaakappaleita eli Fennica-kokoelmaa määrää puolestaan kulttuuriaineistolaki, joten niiden varaamisessa, lainauksessa ja säilytyksessä on omat kommervenkkinsä. Kaikki nämä on otettava huomioon, kun kehitetään JYKDOKin toiminnallisuuksia.

E-aineistoihin – kirjoihin, lehtiin, artikkeleihin ja tietokantoihin – käsiksi pääseminen on aiempaa helpompaa. Kaikkiin verkkoaineistoihimme pääset käsiksi JYKDOKin kautta ja voit hakea niitä samalla tavalla, kuin muutakin aineistoa. Hakutuloksista näet, onko kyseinen aineisto saatavilla painettuna vai elektronisena. Suurin osa e-aineistoistamme on lisensoituja, joten päästäksesi käyttämään niitä, tulee sinun olla yliopiston verkossa tai kirjautua etäkäyttönä. Myös yliopiston julkaisuarkisto JYXin aineisto löytyy JYKDOKin kautta kätevästi.

Näillä pääset alkuun:

     Sisäänkirjautuminen

• JYKDOKin yläpalkista voit kirjautua sisään palveluun. Jos sinulla on yliopiston verkkotunnukset, kannattaa kirjautua niillä. Myös kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla kirjautuminen on mahdollista.

• Tiedonhaku ei edellytä kirjautumista, mutta e-aineistot etäkäyttönä, kuten myös varausten tekeminen ja lainojen uusiminen sitä vaativat.

     Perushaku

• Oletuksena hakupalkissa on valittuna "JYKin aineistot" eli haku kohdistuu Jyväskylän yliopiston kirjaston painettuihin ja elektronisiin aineistoihin.

• Haun voit tehdä millä tahansa haluamallasi sanalla tai sanoilla, käyttää hakusanoina tekijää, kirjan nimeä, kirjan nimen osaa tms. Hae siis kuin hakisit Googlella.

• Jos etsit erityisesti juuri kirjaa tai lehteä tai opinnäytettä, voit valita hakupalkista haun kohdistumaan pelkästään johonkin näistä

• Valitsemalla hakupalkista kohteeksi ”tietokannat” voit hakea hakusanalla tietyn alan tietokantoja, joista pääset käsiksi elektronisiin lehtiin ja artikkeleihin. Tämä on tärkeä erityisesti gradua ja väitöskirjaa tekeville sekä tutkijoille.

• Hakuosumia voit tarkentaa oikeassa reunassa olevilla haun rajauksilla.

     PCI-haku ja tarkennettu haku

• PCI-haulla on hyvä tehdä kartoittavaa hakua haluamastasi aiheesta. Haulla löydät niin e-kirjoja, viitetietoja kuin artikkeleitakin. Kattavampaan ja syvällisempään tiedonhakuun kannattaa käyttää tietokantahakua. Ks. edellinen.

• Tarkennetulla haulla voit kohdistaa haun tarkemmin esim. teoksen julkaisuvuoteen tai julkaisijaan.

Kysy ja anna palautetta

Neuvoja kannattaa kysyä 1. kerroksen tietopalvelupisteestä tai vaikka tästä blogista.

Kirjasto järjestää uudesta JYKDOKista myös koulutuksia, joiden aikataulut löydät koulutuskalenterista.

Palaute jatkuvasti kehittyvästä järjestelmästä on tietenkin hyvin tervetullutta, joten sitä kannattaa antaa meille heti, kun siltä tuntuu.

Arto Ikonen