Tällä viikolla (22.-28.2012) vietetään kansainvälistä Open Access -viikkoa. Viikon tavoitteena on nostaa esiin tieteen avoimuuden etuja ja esitellä yliopistojen jo toteutuneita avoimuushankkeita ja julkaisuarkistoja.
Jo yli 2000 yliopistoa ympäri maailmaa on perustanut avoimen julkaisuarkiston ja pyrkii sitä kautta vahvistamaan tutkimuksensa vaikuttavuutta. Tutkimusten viittausmäärien osalta parhaiten menestyvillä mailla on
menestyvät, tutkimusten näkyvyyttä tehostavat avoimet julkaisuarkistot (Ranking Web of Universities).
Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto on nimeltään JYX. Äskettäin julkaistussa Webometricsin raportissa JYX sijoitettiin maailman 100 parhaan julkaisuarkiston joukkoon (katso juttu).
Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä Open Access Week houkuttelee tiedontuottajia ja tiedontarvitsijoita tutustumaan toistensa palveluihin ja – ellei avoin tallentaminen vielä ole osana omaa julkaisuprosessia – omaksumaan avoimuuden osaksi omaa tutkimustoimintaa.
Yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon JYXiin (rinnakkais)tallentaminen on ilmaista ja vaivatonta. Kirjoittajamaksuja ei ole ja kustantajaluvista huolehtii Jyväskylän yliopistossa kirjasto.
Avoimesti saatavana oleva tutkimus vaikuttaa. Oletko koskaan miettinyt, kuinka moni voisi hyötyä juuri Sinun tutkimuksestasi?
Lisätietoa:
Jyväskylän yliopiston Open Access -sivut
Marja-Leena Harjuniemi
Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto
jyx@jyu.fi
22.10.2012
16.10.2012
JYX menestyy ja voi hyvin
Jyväskylän yliopiston avoin julkaisuarkisto JYX on noussut ensimmäistä kertaa maailman 100 arvostetuimman julkaisuarkiston joukkoon. Webometricsin tuoreessa listauksessa JYX sijoittuu sijalle 87. Suomalaisista julkaisuarkistoista JYXin edellä on vain Helsingin yliopiston Helda.
JYX-julkaisuarkisto julkistettiin marraskuussa 1997. Tähän mennessä JYX:iin on tallennettu jo noin 30 000 dokumenttia, kuten opinnäytteitä, tutkimusartikkeleita, e-kirjoja, verkkolehtiä, historiallisia karttoja sekä musiikkia.
JYX on yhteydessä yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKAan, joten esimerkiksi tutkimusartikkelin tallentaminen ja pitkäaikaissäilytys on vaivatonta. Aineisto saa myös pysyvän tunnisteen.
Avoimeen julkaisuarkistoon tallennetut artikkelit indeksoituvat hakukoneisiin ja listautuvat muun muassa Google-haun kärkeen. Myös käyttötilastojen kokoaminen on JYX:in avulla helppoa.
Vuonna 2011 JYX:istä ladattiin yli 1,5 miljoonaa tiedostoa. Viime vuoden ladatuin yksittäinen tiedosto oli Tiina Siiskosen erityispedagogiikan väitöskirja ”Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen”, jota ladattiin lähes 6000 kertaa. Kaiken kaikkiaan tätä e-kirjaa on ladattu lähes 10 000 kertaa.
Sini Tuikka
JYX-julkaisuarkisto julkistettiin marraskuussa 1997. Tähän mennessä JYX:iin on tallennettu jo noin 30 000 dokumenttia, kuten opinnäytteitä, tutkimusartikkeleita, e-kirjoja, verkkolehtiä, historiallisia karttoja sekä musiikkia.
JYX on yhteydessä yliopiston tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmä TUTKAan, joten esimerkiksi tutkimusartikkelin tallentaminen ja pitkäaikaissäilytys on vaivatonta. Aineisto saa myös pysyvän tunnisteen.
Avoimeen julkaisuarkistoon tallennetut artikkelit indeksoituvat hakukoneisiin ja listautuvat muun muassa Google-haun kärkeen. Myös käyttötilastojen kokoaminen on JYX:in avulla helppoa.
Vuonna 2011 JYX:istä ladattiin yli 1,5 miljoonaa tiedostoa. Viime vuoden ladatuin yksittäinen tiedosto oli Tiina Siiskosen erityispedagogiikan väitöskirja ”Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen”, jota ladattiin lähes 6000 kertaa. Kaiken kaikkiaan tätä e-kirjaa on ladattu lähes 10 000 kertaa.
Sini Tuikka
3.10.2012
Pyydän hiljaisuutta!
Lähde: Wikipedia 3.10.2012 |
Paljon on myös opiskelijoita, joiden pitäisi tehdä ryhmätöitä tietokoneilla. Sopivia tiloja ei löydy ja kun juttelet koneella kaverin kanssa, vieressä istuvat graduntekijät hermostuvat.
Kirjasto tarjoaisi mielellään lisää tiloja sekä hiljaiseen työskentelyyn että ryhmätöihin, jos tilaa vain olisi. Tulevaisuudessa häämöttävä kirjaston peruskorjaus tuonee helpotusta asiaan, mutta sitä odotellessa olemme pyrkineet helpottamaan tilannetta erottamalla tietokonetilat entistä selkeämmin. Toivomme, että tämän ansiosta sekä hiljaisuutta kaipaavat että ryhmätöiden tekijät löytävät sopivat tilat.
Eri tilat hiljaiseen ja ryhmätyöskentelyyn
Tietokoneita hiljaiseen työskentelyyn löytyy 1. kerroksen mikroluokasta (B126) ja 2. kerroksen luentosalista (B232). Jos nämä tilat on varattu opetukseen, kannattaa suunnistaa joko 1. kerroksen kurssikirjasaliin tai 3. kerrokseen Seminaarinkadun puoleiseen saliin. Näissä tietokonetiloissa ei ole lupa tehdä ryhmätöitä.
Ryhmätyöskentelyä varten olemme varanneet kaksi huonetta kirjaston 3. kerroksen Seminaarinkadun puoleisesta päädystä. Kummassakin huoneessa on myös tietokone. Huoneen voi varata oven pielessä sijaitsevasta kalenterista. Ryhmätöitä tietokoneilla voi tehdä myös kirjaston 2. kerroksessa Seminaarinkadun puoleisessa salissa, toisin sanoen avoaulan puoleisessa salissa. Tietokoneita löytyy sekä 2. kerroksen infon edustalla olevalta alueelta että salin oikealta reunustalta.
Otathan siis huomioon muut kirjastonkäyttäjät ja valitset sopivan työtilan itsellesi tai ryhmällesi!
Otamme mielellämme vastaan palautetta tiloistamme, toiminnoistamme ja kaikesta muusta mahdollisesta. Voit antaa palautetta palvelupisteissämme, palautelomakkeella, paperilapuilla tai vaikkapa kommentoimalla näitä blogimme juttuja.
Annikki Järvinen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)