2.10.2014

Puuttukaa tähän asiaan!

Yksi viimeisimpiä kirjaston saamia asiakaspalautteita kuului näin:
Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?
Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?
Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!
Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara.
Puuttukaa tähän asiaan!!!!
Siinä tuli kaksi kysymystä, kaksi väitettä ja yksi vaatimus. Käyn läpi ne yksi kerrallaan.

1. "Eikö tälle metelille voida tehdä jotain?"

Metelin vähentämiseen voimme vaikuttaa jonkin verran ja tähän tietenkin pyrimme. Meteliä olemme pyrkineet rajoittamaan siten, että olemme jaotelleet tilamme sen mukaan, missä saa jutella ja tehdä ryhmätöitä ja missä ei. Jos kaipaa hiljaisia työskentelytiloja, ei kannata jäädä kirjaston avopuolelle, vaan kannattaa mennä lukusaleihin, jossa ryhmätyöskentely on kielletty. Lukusalejakin hiljaisempi opiskelupaikka on 3. kerroksessa oleva huone, joka on ihan erikseen nimetty hiljaiseksi lukutilaksi. Siellä ei siis naputella edes läppäriä ja muutenkin tunnelma on kuin huopatossutehtaassa.

Samoin mikroluokka (B 126A) ja luentosali (B 232) ovat hiljaisia tiloja, joista löytyy tietokoneita ja joissa voi työskennellä silloin, kun niissä ei järjestetä opetusta.

2. "Miksi kirjaston henkilökunta ei puutu asiaan?"

Kirjaston henkilökunta puuttuu aika ajoin asiaan, jos melu tuntuu kohoavan liian suureksi. Viime aikoina on jopa tarkasteltu desibelimäärää, ettei se kohoaisi liian kovaksi. Erityisesi lukusaleissa – siis näissä hiljaisissa tiloissa – puututaan ylimääräiseen meluun herkemmin. Jokaiseen häiritsevän melun tuottajaan ei valitettavasti kirjaston henkilökuntakaan ehdi puuttua.

3. "Täällä huutaa jatkuvasti joku lauma opiskelijoita, varsinkin kirjaston ala-aulassa!"

On totta, että täällä on laumoittain opiskelijoita – ja hyvä niin. En kuitenkaan sanoisi, että he jatkuvasti täällä huutavat. Kirjaston ala-aulassa on usein hälinää. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se toimii kulkuväylänä Lozzi 2:een, jonka myötä kirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet ja äänimaisema rikastunut.

Kirjasto ei edes halua olla täysin hiljainen paikka. Haluamme, että täällä on elämää ja opiskelijoita sankoin joukoin. Siksi tarjoamme tilojamme myös erilaisten opiskelijatapahtumien markkinointiin. Toki muistutamme järjestäjiä, että tiloissamme ei ihan ainejärjestöjen bakkanaaleja pysty järjestämään.

Ala-aula tuottaa haasteita hiljaisuuden ylläpitämiseksi ja äänet kantautuvatkin hyvin herkästi ylempiin kerroksiin. Aulassa opiskelijat myös törmäävät kavereihinsa ja jäävät siihen vaihtamaan kuulumisia. Tätä emme suinkaan halua estää, mutta jos jälleennäkemisen riemu yltyy liian kovaksi, joudumme tätä hieman hillitsemään. Rakennusta ja tiloja emme pysty muuttamaan, mutta äänimaisema otetaan aivan varmasti huomioon tulevassa peruskorjauksessa.

4. "Ja lähes joka päivä täällä kiljuu joku kakara."

Lastentuontikieltoa kirjastoon emme aio ottaa käyttöön, vaan tänne ovat tervetulleita kaikki kansalaiset vauvasta vanhuksiin.

5. "Puuttukaa tähän asiaan!!!!"

Puutumme kyllä jatkuvasti ja jatkossa puutumme vielä enemmän. Lisäämme tiedotusta ja muistutamme entistä ahkerammin asiakkaitamme siitä, että tiloissamme työskentelee myös hiljaisuutta kaipaavia ihmisiä.

Asiakkaidemme palaute onkin ensiarvoisen tärkeää, että tiedämme, kuinka kirjastossamme viihdytään ja millaiset olot täällä on työskennellä ja opiskella.

Kiitos siis tästäkin asiakaspalautteesta. Toivomme palautteita jatkossa lisää ja otamme mielellämme teiltä vastaan ideoita viihtyvyyden parantamiseksi.

Arto Ikonen

2 kommenttia:

  1. Kyllä noissa hiljaisissa tiloissa vallitsee kaikin puolin työrauha. Pitää muistaa, että kirjastolla tehdään myös ryhmätöitä, joten on ihan luonnollisesta, että ryhmäläisten kanssa käydyistä keskusteluista syntyy hälinää. Hiljaisissa tiloissa en ole meluongelmaan juurikaan törmännyt vaikka vietän näissä aikaa miltei joka päivä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Ja hyvä kuulla, että hiljaisissa tiloissa säilyy työrauha. Ryhmätöistä tosiaan saa lähteä hieman hälinää, koska mitä ne sellaiset ryhmätyöt olisivatkaan, joissa ei keskustelua syntyisi.

    Ehkä meidän pitääkin markkinoida näitä hiljaisia tiloja vähän ahkerammin, jotta asiakkaat löytävät paremmin itselleen sopivat työskentelytilat.

    Arto Ikonen

    VastaaPoista