Kokoelmatyön kokonaisuus unohtui

On hyvä, että kirjastoasiat kiinnostavat. Se osoittaa, että palvelujamme tarvitaan.

Yhteen asiaan tarkentuva käsittely häivyttää monesti taustalta kokonaisuuden, jossa toimitaan.  Näin tapahtui mielestäni KSML:ssa 20.9. ilmestyneessä jutussa ”Osa arkistolehdistä tuhotaan”, joka käsitteli  kirjastomme sanomalehtikokoelman karsintaa.

Artikkelissa jäi varjoon kokoelmien hoidon kokonaisuus. Aineiston karsinta on normaalia kokoelmien hoitoa aineiston hankinnan ohella. Jyväskylän yliopiston kirjaston tavoitteena on erilaisten asiakasryhmien tasapuolinen palvelu niillä henkilöstö- ja tilaresursseilla sekä hankintamäärärahoilla, jotka yliopisto sen käyttöön myöntää. Monitieteisen yliopiston palveleminen on kiehtova haaste.

Kokoelmatyö koskee asiakastiloissa olevan ja elektronisen aineiston lisäksi myös varastokokoelmia. Kokoelmatyössä otetaan huomioon käytettävissä olevat tilat, aineiston kunto ja käyttömäärät, ja onko aineistoa esimerkiksi mikrofilmeinä, digitaalisessa muodossa tai onko se saatavissa toisesta kirjastosta. Jutun kohteena olevissa sanomalehdissä voimme tehdä tilapaineiden vuoksi karsintaa juuri siksi, että ne ovat saatavissa  vaihtoehtoista reittiä ja osa on asiakaskäyttöön jo liian huonokuntoista.

Laki ohjaa toimintaamme. Kulttuuriaineistolain arkistointivelvoite ei koske Jyväskylän yliopiston kirjaston osalta sanomalehtiä. Kaikki Suomessa painetut kirjat ja aikakauslehdet sen sijaan arkistoimme lain mukaan nykyisille ja tuleville asiakkaille.

Kirjasto toimii yliopiston palvelulaitoksena julkisella rahoituksella osana tieteellisten ja yleisten kirjastojen muodostamaa kirjastoverkkoa. Tarkoituksenmukaisuuden vaatimus ohjaa koko kirjastoverkon toimintaa. Jotteivät verorahat menisi hukkaan, kirjastot tekevät aineistojen säilytyksessä työnjakoa. Kaikkien ei tarvitse säilyttää kaikkea, ja aineiston käyttö voidaan hoitaa digitoinnin avulla.

Tiedonhakijan matka aineiston ääreen voi olla pidempi ja vaatia kääntymistä toisen kirjaston puoleen. Se voi olla myös yllättävän lyhyt ja hoitua tietokoneen näytöllä parilla hiiren klikkauksella. Matkasta riippumatta kirjasto auttaa aina.

Risto Heikkinen, kehittämispäällikkö, varajohtaja

QR-koodilla entistä etevämmin e-kirjaan

Mainoksistakin tuttuja mustavalkoisia ”pikselilaatikoita” eli QR-koodeja on voinut nähdä kesästä alkaen myös kirjastomme kurssikirjojen joukossa. Hyllyjen reunoihin kiinnitetyt koodit ovat suoria linkkejä e-kirjoihin, ja ne on lisätty niiden kurssikirjojen yhteyteen, joista on saatavilla e-versio.

QR-koodien hyödyntämiseen tarvitaan älypuhelin, tabletti tai muun vastaavaa laite, jossa on käytössä internet-yhteys. Kun vielä lataat laitteeseesi QR-koodien skannausohjelman sovellustarjoalta (esim. Applen App Store, Nokian Ovi), pääset lukemaan koodeja. Skannausohjelmia on sekä ilmaisia että maksullisia.

Skannausohjelma hyödyntää älypuhelimen tms. kameran linssiä koodin lukemiseen. Yleensä linssi viedään koodin eteen ja odotetaan, että ohjelma lukee sen ja avaa nettiselaimessa e-kirjan. Osa e-kirjoista vaatii avautuakseen sisäänkirjautumisen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.


QR-koodit on sijoitettu painetun kirjan läheisyyteen.

Kirjan äärelle pääsee myöhemminkin

Palataksesi e-kirjaan myöhemmin voit tallentaa sen www-osoitteen älylaitteellesi. Osa skannausohjelmista tallentaa ladattujen koodien verkko-osoitteet myös ohjelman historia-osioon.

E-kirjat voi lähes aina ladata omaan laitteeseen (ks. ohjeet täältä), jolloin niitä pääsee lukemaan rajoitetun ajan (1–14 vrk) ilman internet-yhteyttäkin. Joillakin skannausohjelmilla on tässä vielä kehitettävää: kaikissa lataaminen ei onnistu suoraan, vaan e-kirjan linkki on kopioitava ja avattava erikseen nettiselaimessa. Tämän jälkeen lataaminen onnistuu. Ipadissa olemme todenneet toimivimmaksi i-nigma-ohjelman, jossa lataaminenkin toimii suoraan.

Jos sinulla on ongelmia tai kysyttävää koodien käytöstä, nykäise virkailijoitamme rohkeasti hihasta tai kerro asiasi palautelomakkeella.

Kokeile koodeja rohkeasti. E-kirja on toimiva vaihtoehto.

Tytti Leppänen



 

 

Skannaamalla tämän pääset e-kirjojen käyttöoppaaseen. Skannausohjelmat pystyvät lukemaan koodin yleensä myös tietokoneen ruudulta.

Tervetuloa kirjastoon, uusi opiskelija!

Kirjastosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti heti opintojen alusta lähtien. Yliopiston kampusalueella sinua palvelee kolme kirjastoa. Pääkirjaston löydät Seminaarinmäeltä, kampuskirjastot Mattilanniemestä ja Ylistönrinteeltä. Jotta pääset alkuun kirjaston käytössä, sinun kannattaa hankkia kirjastokortti. Saat sen maksutta mistä tahansa kirjaston toimipisteestä.

KUVA: Petteri Kivimäki

Kun kaipaat käsiisi vaikkapa kurssikirjaa, klikkaa itsesi JYKDOK-tietokantaan. Sen kautta näet, mitä kirjoja meiltä löytyy ja mistä ne löytyvät. Voit tehdä varauksia lainassa oleviin kirjoihin ja uusia lainojasi. JYKDOKin kautta pääset myös lukemaan e-kirjoja, joiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Voit ladata e-kirjoja esim. omalle läppärillesi tai tabletillesi. Vinkkejä e-kirjojen käytöstä löydät nettisivuilta Kirjastotuutorin kautta.

E-kirjojen lisäksi käytössäsi on kymmeniä tuhansia e-lehtiä ja muuta e-aineistoa, kuten sanakirjoja ja hakuteoksia. JYX-tietokanta sisältää mm. Jyväskylän yliopistossa tehtyjä opinnäytteitä. Kirjaston hankkimia verkkoaineistoja pääset käyttämään myös omalta kotikoneeltasi etäkäytön avulla. Jos tunnet eksyväsi tiedon paljouteen, sinun kannattaa hyödyntää kirjaston verkko-oppimateriaaleja. Ensiapua saat myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä työskenteleviltä. Uusille opiskelijoille on tarjolla kirjastoinfoja heti opintojen alkuun.

Sekä pää- että kampuskirjastoissa on tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Omaa läppäriä voit myös käyttää. Langaton verkko toimii kaikissa kirjaston toimipisteissä. Kirjastosta löydät erilaisia työskentelytiloja, esim. pääkirjastosta ryhmätyöhuoneita. Valitettavasti opiskelurauha pääkirjastolla saattaa hieman häiriintyä remontin vuoksi. Kirjaston 1. kerrokseen rakennetaan parhaillaan opiskelijaruokalaa, joka avataan tammikuussa. Rauhallista opiskelutilaa löytyy mm. lukusalien puolelta.

Kirjasto tiedottaa opiskelijoita koskevista asioista JYKe-blogin lisäksi myös mm. verkkosivuilla, Facebookissa ja Twitterissä.

Parhainta menestystä opinnoissasi ja tervetuloa kirjastoon. Olemme täällä sinua varten!

Annikki Järvinen
kirjastonhoitaja, Jyväskylän yliopiston kirjasto