Potentiaalista energiaa ja kärkiosaamista

Kirjastonjohtaja Kimmo Tuomisen puhe kirjaston 100-vuotisjuhlaseminaarissa 16.11.2012.

---------------------------------

Arvoisa rehtori, hyvät juhlavieraat

Jyväskylän yliopiston kirjaston satavuotinen taival on ollut monipolvinen ja vaiheikas. Tänään juhlimme kirjastoa, jonka kehitys nivoutuu sekä vuonna 1837 perustetun Jyväskylän kaupungin että vuonna 1966 toimintansa aloittaneen Jyväskylän yliopiston historiaan. Kirjaston perustamisen taustalla on ollut vain yksi tavoite: oman suomenkielisen yliopiston saaminen Jyväskylään. Kuten nykyään tiedämme, tavoite on saavutettu ja jopa ylitetty. Yliopisto on monikielinen huippututkimuksen keskus. Suomeksikin täällä tutkitaan, opiskellaan ja opetetaan edelleen.

Tunnistaisivatko 1900-luvun alussa yliopistokirjastoa tavoitelleet puuhamiehet ja -naiset kirjaston nykymuodossaan?

KUVA: Petteri Kivimäki

Luulen että tunnistaisivat, vaikka moni asia varmaan näyttäisi oudolta. Kirjaston lajittelevan palautusautomaatin, e-kirjojen tai asiakastyöasemien käyttötavat ja -tarkoitukset eivät ehkä heti avautuisi. Kirjaston perusajatus ei kuitenkaan ole muuttunut sadassa vuodessa.

Tätä kirjaston ideaa voidaan kuvata tasakylkisenä kolmiona, joka yhdistää kirjaston toiminnan keskeiset komponentit. Kirjaston kolminaisuudessa asiakkaat, kokoelma ja henkilökunta ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa.

Ilman asiakkaita, tutkijoita ja opiskelijoita, tieteelliset kirjastot olisivat tarpeettomia.  Kirjastomme käyttöluvut niin fyysisen kuin digitaalisenkin käytön suhteen osoittavat, että asiakkaat tarpeineen ovat meillä kirkkaasti mielessä.

Kolmion toinen kärki on kokoelma. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun aikainen edeltäjäni Pekka Raittila on 50-luvulla käyttänyt mielenkiintoista sanaa kirjastomme kokoelmia kuvatessaan: kyse on hänen mukaansa ”potentiaalisesta energiasta”.

Minusta tämä on hieno ja nykyaikainen ilmaisu. Kun asiakas ja kokoelma saatetaan yhteen, vapautuu energiaa, joka suuntautuu yliopiston kannalta tulokselliseen toimintaan, kuten uusien julkaisujen syntymiseen tai opinnäytteen johtopäätösosan valmistumiseen. Kirjaston kokoelmiin patoutuneen energiamäärän voi joskus miltei aistia: ihokarvat nousevat pystyyn, korvissa sirisee, hiuksissa kipunoi. Mitä enemmän yhteyksiä kokoelman ja asiakkaiden välille syntyy, sen parempi kirjaston ja yliopiston menestyksen kannalta.

Jos kirjasto on tiedon rakentamisen keittiö, kokoelmat tarjoavat mausteita ja raaka-aineita sekä juhlaillallisten että arkisempienkin aterioiden laatimiseen. Kirjasto varustaa tätä keittiötä yhteistyössä koko tiedeyhteisön kanssa. Hyvin varusteltu keittiö auttaa huippukokkia työssään; ilman sitä ei esimerkiksi Michelin-tähtien tavoittelu onnistu.

Tästä pääsemmekin kolmion kolmanteen kärkeen eli kirjaston henkilökuntaan. Kokin rooli ei ole vieras kirjastolaisillekaan. Asiantuntija tuottaa aina työssään uutta tietoa ja soveltaa omaperäisesti vanhaa. Jyväskylän yliopistossa kirjasto työntää oman lusikkansa soppaan myös tiedejulkaisijana, digitoijana, rinnakkaistallentamisen koordinoijana sekä kansainvälisestikin arvostetun JYX-julkaisuarkiston ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Mausteiden ja raaka-aineiden etsinnän eli tiedonhankinnan opettaminen ja opastaminen on myös vahvasti osa työtämme.

Kun kirjastolaisten työn ominaislaatua puntaroi, monenkirjavien tehtävien taustalta erottuu selvästi kärkiosaamisen missio. Tavoitteena on ennen kaikkea yhteyksien luominen kolmion kahden muun kärjen, kokoelmien ja asiakkaiden, välille. Näin se on ollut sata vuotta sitten ja näin se on tänään.

Juhlateos suoraan painosta.
KUVA: Petteri Kivimäki

Kuinka Jyväskylässä on näiden yhteyksien luomisessa onnistuttu? Koska me kirjastolaiset olemme niin perin vaatimattomia, on hienoa, että professori Kustaa H.J. Vilkuna on kirjoittanut tänään julkistettavaan juhlateokseen artikkelin, jossa hän on tarkastellut muun muassa väitöskirjojen esipuheiden kirjastoon ja kirjastolaisiin kohdistuvia kiitoksia. Esipuheiden mukaan Jyväskylän yliopiston kirjaston henkilökunnan edustajat ovat ”avuliaita, alttiitta, jopa suurenmoisen palvelualttiita, tärkeästi auttavia, ammattitaitoisia, asiansa osaavia, vaikeat ja mahdottomilta tuntuvat pyynnöt täyttämään kykeneviä, kärsivällisiä, joustavia, tehokkaita, ripeitä, ymmärtäväisiä, jaksavia, vaivat ja rasitukset kestäviä, vaivojaan säästämättömiä, ystävällisiä ja hyviä”.

Väitöskirjojen kiitokset ulottuvat myös niille kirjaston henkilökuntaan kuuluneille, jotka ovat jo eläköityneet tai siirtyneet toisiin tehtäviin. Itse haluan tietenkin kiittää myös kaikkia edeltäjiäni kirjaston johtajina. Vuosikymmenten kuluessa tehdyt edistyneet ratkaisut kantavat tähän päivään, tänään tehdyt päätökset vaikuttavat myös huomenna, ja ehkä vielä sadan vuoden päästäkin.

Hyvät ystävät,

Kirjaston kolme kärkeä ja yhteyksien rakentaminen niiden välille on tärkeää myös vastaisuudessa: kärkiosaamista tarvitaan.

Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki tervetulleiksi tähän kirjaston juhlaseminaariin.

100-vuotiaan juhlaruno

Elävät kirjat

Ilmassa väreilee kaksi nidosta,

molemmat lihaa ja terästä

Ensimmäisen näemme alhaalta,

toisen korkealta viistosta

Kolmannen (jota ei ole)

näemme sisältä

Kuulemme veren huminan

Kirja on taiteltu lasista,

se hohtaa maiseman läpi

Tuuli on täynnä lunta,

ja lumi on pimeää

kirjoitusta vasten

Lumi on ote teoksesta,

ja teos on ote lumesta

Katsomme kirjaa korkealta,

ja se on hyvin pieni

Tutkimme sitä läheltä

mutta emme hahmota sen muotoa

Valkoinen hohtaa sanojen paikalla

kaihdinten välissä kuin nuotit

Kartat

lupaavat että jossakin on maisema

tämän maiseman takana,

syvempi ja ulottuvampi

tiheä

kuin suoni

Tähän kirjaan merkitään tietoa

tästä kirjasta pyyhitään tietoa pois

Näemme neljännen teoksen

(jota ei ole)

kolmannen sisällä

(jota ei ole)

Käsi nousee lumen keskeltä,

lumi hohtaa valossa kuin siru

Käsi etsii kohtaa johon tarttua

Sivu välähtää näytöllä

ja katoaa palatakseen jälleen

Käsi nousee mustana kuin aalto

Se ei vie kirjaa pois,

vaan silittää sen höyheniä

Katsomme miten käsi

(jota ei ole)

silittää teosta

(jota ei ole)

voimme katsoa näkyä

liikkumatta

voimme tutkia karttaa

kuin nuotteja

voimme katsoa sivua

kunnes tuuli kääntää eteemme uuden

Harry Salmenniemi

-------------------------------------

Tämä runoilija Harry Salmenniemen kirjoittama juhlaruno sai ensiesityksensä Jyväskylän yliopiston kirjaston 100-vuotisjuhlaseminaarissa perjantaina 16. marraskuuta 2012. Runo jatkaa perinnettä, joka alkoi vuonna 1916. Tuolloin runoilija Juhani Siljo kirjoitti uuden kirjastorakennuksen avajaisiin runon nimeltä Maailman kirja. Siljo toimi Jyväskylän tieteellisen kirjaston pioneerina ja ensimmäisenä amanuenssina.

Runojen välille mahtuu sata vuotta, jonka aikana on ehtinyt tapahtua monia mullistuksia. Kirjakin on muuttanut muotoaan, muuttunut musteesta biteiksi, mutta ei ole menettänyt merkitystään tiedon, sivistyksen ja kulttuurin airuena.

Kirjasto kiittää kaikkia asiakkaita ja ystäviä kuluneista vuosista.

Jyväskylän yliopiston kirjasto

”Tieto on uusi öljy” – avoimella tiedolla parempi Eurooppa

Euroopan unioni haluaa lisätä Euroopan kilpailukykyä ja innovaatiovalmiuksia. Komission mielestä tutkimustulosten avoin saatavuus lisää osaamista, veronmaksajien oikeuksia ja yritysten merkittäviä läpimurtoja.  Komission varapuheenjohtaja Neelie Kroesin sanoin: ”Tieto on uusi öljy.” (ks. Komission lehdistötiedote 17.7.2012).

Komission mukaan kysymys ei enää ole siitä, ”jos” avoin tallentaminen tulee, vaan siitä, miten se toteutetaan (Kroes, 2012;  ks. myös Burh, 2012). Komission tuore tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ohjelma, Horizon 2020, asettaa merkittävät tavoitteet jäsenmaiden tutkimuksen avoimuuden lisäämiseksi. Komission tavoitteet ovat: 

•         100 %:n avoimuus Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitetulle tutkimukselle (vuoteen 2014)
•          60 %:n avoimuus kaikelle julkisin varoin tuotetulle tutkimukselle (vuoteen 2016 mennessä)

Komissio suosittaa myös, että jäsenmailla tulisi vuoteen 2014 mennessä olla kansallinen linjaus siitä, miten se aikoo avoimen tallentamisen toteuttaa. Esim. Tanskassa ja Iso-Britanniassa kansallinen linjaus jo on ja Tanska pyrkii jopa avoimen tallentamisen mallimaaksi (Holopainen et al. 2012).

Komissio aikoo kokeilla myös julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvän tutkimusdatan avointa julkaisemista.

EU:n nyt meneillään olevan tutkimuksen puiteohjelman eli ns. 7. puiteohjelman osuus kaikesta Suomen tutkimusrahoituksesta on pieni  (ks. Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa). EU on kuitenkin merkittävä rahoittaja koko Euroopan tasolla. Myös Jyväskylän yliopistossa tehdään EU:n rahoittamaa tutkimusta.

Marja-Leena Harjuniemi

Kirjasto/JYX-julkaisuarkisto

Lähteet:

Avoimesti julkaistavat tieteelliset tutkimustulokset lisäävät innovointivalmiuksia Euroopassa (Komission lehdistötiedote, Bryssel 17. heinäkuuta 2012) 
The Challenge of Open Access/Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission responsible for the Digital Agenda (Speech/10/716)
EU Policies for Open Access/Carl-Christian Burh, European Commission
Horizon 2020 : The EU Framework Programme for Research and Innovation 2014-2020
Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa (2012). Tekes
Tanska pyrkii avoimen julkaisemisen mallimaaksi/Holopainen et al. 2012 (Signum 4:2012)