9.3.2012

Digitaalinen aikamatka menneisyyteen Historical Newspapers -tietokannassa

Historian tutkijat saivat Jyväskylän yliopistossa uuden laajan alkuperäislähteen käyttöönsä, kun kirjasto hankki kokoelmiinsa viisi uutta lehteä ProQuestin Historical Newspapers -tietokannassa.

Tietokanta on digitaalinen sanomalehtiarkisto, joka tarjoaa kokotekstiartikkeleita kuvineen aina 1700-luvulta lähtien. Jokaisesta sanomalehden numerosta on käytössä koko lehti kannesta kanteen. Jo aiemmin käytössä on ollut New York Timesin arkisto vuosilta 1851-2007.

Historian ja etnologian laitoksen henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päädyttiin uusina lehtinä hankkimaan The Wall Street Journal, The Washington Post, The Christian Science Monitor, The Guardian sekä The Observer.
Lisää kuva
Dosentti Simo Mikkonen historian ja etnologian laitokselta pitää ProQuest Historical Newspapers -tietokantaa erittäin tärkeänä työkaluna nykyhistorian tutkijoille ja nykyhistoriasta kiinnostuneille opettajille. Pidempään käytössä ollut New York Timesin arkisto on ollut opiskelijoiden opinnäytetöissä yksi käytetyimpiä lähdekokoelmia.
"New York Timesia on käytetty runsaasti paitsi opinnäytetöiden päälähteenä, myös täydentävänä aikalaislähteenä. Uusien lehtien hankinta mahdollistaa huomattavasti aiempaa monipuolisemman näkökulman eri aiheisiin, erityisesti kun mainittujen lehtien näkökulma kansainvälisiin suhteisiin eroaa toisistaan antaen kattavamman kuvan esimerkiksi Yhdysvalloissa aikanaan käydystä keskustelusta."
ProQuestin käyttöliittymässä on useita tapoja rajata omia hakuja ja hakutuloksia. Historian tutkijan kannalta käytännöllisiä ovat esimerkiksi aikarajauksiin liittyvät toiminnot. Haun voi rajata päivien tarkkuudella haluamalleen aikavälille.

Mikkonen on käyttänyt myös eri käsitteiden ja termien löytymiseen liittyviä toimintoja:
"ProQuestin avulla on myös mahdollista seurata, milloin jotain tiettyä käsitettä on käytetty sanomalehdissä: ohjelma näyttää palkkeina hakusanan esiintymisen eri vuosikymmeninä/vuosina/kuukausina jne. Tätä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tarkasteltaessa milloin joku aihe on ollut sanomalehdistössä pinnalla, tai milloin omalta kannalta keskeiset käsitteet ovat ilmaantuneet keskusteluun."
Historical Newspapersin uusia lehtiä hankittaessa kirjaston hankintatoimisto kävi vilkasta keskustelua historian ja etnologian laitoksen kanssa. Resurssien ollessa rajalliset on aineistojen valinnassa pakko tehdä karsintaa ja kompromisseja. Näissä tilanteissa yhteistyö alan ihmisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi historiallisia sanomalehtiä hankittaessa laitoksen asiantuntijat miettivät lehtien joukosta hyödyllisimmät ja parhaiten toisiaan täydentävät aineistot. Kirjasto puolestaan neuvotteli välittäjän kanssa hinnoista ja käyttöehdoista.

Kun aineisto neuvottelujen ja pohdinnan jälkeen on lopulta hankittu, sille toivotaan tietysti mahdollisimman laajaa ja ahkeraa käyttöä. Myös tässä tiedotus- ja markkinointityössä tarvitaan sekä kirjaston että laitoksen väen panosta.

Myös Mikkonen on huomannut tiedottamisen ja koulutuksen tärkeyden uuden aineiston haltuunotossa:
"Opiskelijoiden keskuudessa tietoa ProQuestin Historical Newspapers -tietokannasta ja sen mahdollisuuksista voisi tuoda aiempaa paremmin esille. Moni käyttää opinnäytteissään sen tarjoamia e-aineistoja, muttei välttämättä osaa täysin vielä hyödyntää erilaisia mahdollisuuksia joita tietokanta tuo mukanaan."
Tätä tietoutta kirjasto on mielellään laitoksen mukana viemässä eteenpäin!

Ulla Pesola

20.2.2012

Tunnetko Tuomaksen?

Viime kesänä työporukkamme sai uuden, isokokoisen vahvistuksen. Tuomas, lajitteleva palautusautomaatti, hoitaa rivakasti kirjojen palautukset aamusta iltaan.

Tuomakselle voi palauttaa kaikki lainat paitsi vapaakappaleet eli varastosta tilatut arkistokappaleet. Yleensä se nielee kirjat mukisematta, kunhan kirja on laitettu hihnalle oikein päin. Joskus se saattaa kuitenkin heittäytyä hankalaksi eikä huoli palautuksia. Saattaa jopa väittää kirjaa liian isoksi, vaikka kyseessä on normaalikokoinen opus. Syynä voi olla, että kirjaa on pidetty kädessä. Tuomas mittailee kokoa ja laskee yhteen käden ja kirjan paksuuden. Jos tämä ylittää kriittiset seitsemän senttiä, Tuomas luulee kirjaa liian paksuksi. Palautus onnistuu yleensä, jos kirjan vain jättää hihnalle eikä työnnä kättä luukkuun.


Kuva: Juba Tuomola

Tuomas ei myöskään tunnista kirjoja, jotka ovat erittäin ohkaisia tai joiden viivakooditarra on kulunut. Silloin kirjan voi palauttaa virkailijalle. Jos henkilökuntaa ei ole paikalla, kirjan voi pudottaa palautuslaatikkoon.

Työntekijöiden kannalta Tuomas on parantanut erityisesti työn ergonomiaa. Se lajittelee kirjat 11 eri ergo-vaunuun. Kirjoja ei enää tarvitse nostella palautuslaatikoista, palauttaa erikseen koneella ja laittaa uudestaan kirjavaunuihin. Esimerkiksi kurssikirjat Tuomas lajittelee neljään vaunuun, aakkosten mukaan jaoteltuna. Vaunut voi kuskata kurssikirjastoon ja vaikka hyllyttää kirjat saman tien. Työnkulku on nopeutunut, kun turhia välivaiheita on jäänyt pois.

Iältään Tuomas on vielä kovin nuori ja kärsinyt lastentaudeista. Onneksi apua on saatavissa. Tuomas on ATP Automationin rakentama ja he käyvät tarvittaessa fiksaamassa sitä. Aivan samanlaista automaattia ei ole muualla käytössä ja siinä mielessä toimimme pilottikirjastona.

Mutta miksi nimi Tuomas? Nimi juontaa Seitsemästä veljeksestä. Tuomaksen lisäksi ATP:n valikoimaan kuuluvat mm. automaatit Lauri ja Eero.

6.2.2012

Kirjasto keskellä kampusta 1912-2012

Yliopiston kirjaston 2012 juhlavuoden aloittaa 10.2. 2012 Vanhan kirjan talven –kulttuuritapahtumaan ajoittuva avoimien ovien päivä. Odotamme tuolloin kiinnostuneita vaeltajia opastetuille kirjastokierroksille, joilla esittelemme kokoelmiamme ja arkistojamme, joita kirjaston käyttäjä ei tavallisesti pääse näkemään. Vain tämän yhden päivän ajaksi on myös koottu näyttely arvokkaimmista aineistoistamme.

Kierrokset alkavat 2. krs:n näyttelytilasta, jonne on koottu kappale kirjaston historiaa pysyväksi näyttelyksi. Väistämättä huomaa massiivisen seminaarinaikaisen lainauspöydän, joka oli tieteellisellä kirjastolla käytössä Opinkivessä 1948-1957. Pöydälle on koottu käytössä olleita tarvikkeita vanhimmilta ajoilta. Toisella kauniilla pöydällä on kirjaston historiasta kertova aikajana. Siitä näkee yhdellä silmäyksellä sadan vuoden tapahtumat kuvin ja lyhyin kuvauksin.

Kirjastokierroksen alussa tutustutaan ensin uusimpiin Digi-arkistoihin: Radio- ja TV-arkistoon, digitoituihin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä omaan julkaisuarkistoomme JYXiin. Seuraavaksi kurkistetaan itsenäisesti tenttiä suorittavia opiskelijoita e-tenttitilassa ja lopuksi käväistään mikrofilmattujen sanomalehtien kammiossa, jonne on hankittu uusi itsepalvelulla toimiva mikrofilmien kopiointilaite. Sitten suunnataan kellareissa oleviin arkistokerroksiin, jotka normaalisti ovat yleisöltä suljettuina.

Arkisto on varsinainen aarreaitta, jonne on sijoitettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus vuodesta 1919 lähtien ja jossa on huomattava määrä myös vanhempaa aineistoa. Kierroksilla nähdään mm. arkkiveisuja, Turun akatemian väitöskirjoja, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti, 1600-luvun tieteellisiä aikakausjulkaisuja, pienpainatteita sekä vanhoja julisteita ja karttoja. Kierroksen aikana myös selviää, millaista oli piirilääkäri Schildtin venykekirjallisuus.


Kokoelmanäyttely ’Kirjaston aarteita ja kalleuksia’ – esillä vain 10.2.2012

Avoimien ovien päivinä haluamme esitellä aineistonäyttelyssä todellisia ’aarreita ja kallisuuksia’, kuten sanoisi Astrid Lindgrenin Kompa Kamppinen.


Eittämättä kirjaston arvokkain teos on ensimmäinen, vuonna 1488 Suomea varten painettu kirja Missale Aboense. Näyttelyssä on esillä myös ulkomaisia keskiaikaisia inkunaabeleita eli ennen vuotta 1501 painettuja kehtopainatteita, pergamentteja ja karttoja.

1900-luvun aineistosta mainittakoon arvokas, 1970-luvulla jyväskyläläiseltä liikemieheltä lahjoituksena saatu Picassoa käsittelevä taidekirja arvokkaine etsauksineen, Helsingin olympialaisten 1952 julisteet sekä viehättävä exlibris-kokoelmamme, johon kuuluu noin tuhat vapaakappaleina saatua yksityisten ja yhteisöjen exlibristä.

Lisätietoja:

31.1.2012

JYKDOK uudistui – mikä muuttui?

Kuten toivottavasti olette jo huomanneetkin on kokoelmatietokantamme JYKDOK uusinut kuosinsa.



Uudistukset eivät ole jääneet vain uuden ulkoasun varaan vaan myös osaan toiminnoista on tullut muutoksia. Uudet ominaisuudet tuovat apua ennen kaikkea hakutulosten käsittelyyn ja tarjoavat mahdollisuuden löydettyjen viitteiden ja tehtyjen hakujen tallentamiseen. Hakuominaisuuksiltaan JYKDOK on säilynyt paljolti aiemman kaltaisena.
Jos hallitsit JYKDOKin ennen, hallitset sen myös jatkossa.
Kehitämmme JYKDOKia edelleen, jos huomaatte toimimattomuuksia tai kummallisuuksia niin ilmoitelkaa kirjastolle.

Uusia, asiakkaiden meiltä pyytämiä ominaisuuksia JYKDOKISSA ovat:
  • hakutuloksen lisärajaus valikkolistalta erillisen sivun sijaan
  • hakujen ja viitteiden tallentamismahdollisuus omalle käyttäjätilille
  • lainatun teoksen uusimiskertojen näkyminen omissa lainatiedoissa
  • osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja asiakastietojen vanhenemispäivä näkyvät omissa tiedoissa ja muuttuneet osoitetiedot voi ilmoittaa lomakkeella kirjastoon
  • Viitenäytön Sijainti-rivi toimii linkkinä Paikanna aineisto –sovellukseen, josta näkee teoksen tarkan hyllysijainnin



Uusia/muuttuneita toimintoja ovat myös seuraavat:
  • Omien hakuasetusten muokkaaminen
  • Varaus/Varastotilaus-linkki löytyy Viitenäytön oikeasta reunasta
  • Jokaiseen teokseen on olemassa pysyvä linkki, tällä hetkellä sen löytää Viitenäytön alareunasta


Kysy lisää ja anna palautetta ja kehittämisehdotuksia uudesta JYKDOKista:
Hannu Markkanen tai Kysy ja kommentoi -lomakkeella

30.1.2012

Opettaja, linkitä kirjaston e-aineistot oppimateriaaliin

Pysyviä linkkejä artikkeliin
Tiesitkö miten voit linkittää kirjaston hankkimia e-aineistoja sähköiseen oppimateriaaliin tai muualle verkkoon? Kirjastolla on koottu ohjeistus miten e-aineistoon tehdään linkkejä jotka toimivat oli opiskelija JY:n verkossa tai kotonaan. Linkit ovat pysyviä ja kirjasto huolehtii keskitetysti niiden toimivuudesta.

Etsi aineisto Nellistä tai Jykdokista, kopioi sivulla oleva linkki ja liitä se materiaaliisi.


Kuulostaa näppärältä eikö totta? Lue lisää linkitysohjeestamme!

Teemu Makkonen

19.1.2012

JYX-julkaisuarkisto - tutkimuksesi näkyviin

Yliopistot tuottavat joka vuosi valtavat määrät uutta tietoa - hyvinvointia, innovaatioita ja ratkaisuja. Tämä tieto, julkisin varoin tehty tutkimus, pitäisi saada myös näkyväksi ja käyttöön.

Julkaisuarkisto (engl. institutional repository) on vakiintunut yleistermi, jolla tarkoitetaan tieteellisten julkaisujen tallentamiseen ja avoimeen verkkojulkaisemiseen soveltuvaa teknistä järjestelmää ja sen ympärille rakennettuja palveluita (Wikipedia). Julkaisuarkistojen tavoitteena on lisätä tehdyn tutkimuksen näkyvyyttä, käyttöä ja vaikuttavuutta. Lisäksi arkistot parantavat digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytystä ja tarjoavat laitoksille keskitetyn paikan tallentaa omia aineistojaan.

Avoimien julkaisuarkistojen merkitys kasvaa

Lähes jokaisella Suomen korkeakoululla on avoin julkaisuarkisto. Suurin Suomen yliopistoarkistoista on Helsingin yliopiston Helda-tietokanta. Helda sisältää HY:ssä tuotettuja opinnäytteitä, e-kirjoja, e-lehtiä sekä konferenssi- ja seminaariesityksiä. Näiden lisäksi tutkimuksen näkyvyyden ja laadunvarmistuksen kannalta merkittäviä kokoelmia ovat tieteellisten artikkelien rinnakkaistallenteet sekä tutkimusaineistokokoelma.

Avoimet julkaisuarkistot palvelevat nimenomaan viime vuosina tieteellisessä keskustelussa korostunutta Open Access -ideologiaa ja mahdollistavat oleelliseksi katsotun tutkimusdatan tallentamisen. Avoimesti saatavana olevia tieteellisiä artikkeleita on Heldassa jo lähes 2000 kpl. Määrä on merkittävä ja on jo vaikuttanut parantavasti Helsingin yliopiston sijoitukseen Webometrics-tilastossa. Ks. ”Helsingin yliopisto seitsemäs verkkojulkaisemisen ranking-listalla”.

Rinnakkaistallentamista pyritään aktiivisesti lisäämään

Myös Jyväskylän yliopisto tarjoaa henkilökunnalleen julkaisuarkistopalvelun. Jyväskylän yliopiston avoin julkaisuarkisto on nimeltään JYX, http://jyx.jyu.fi, ja se sisältää - samoin kuin Helda - e-kirjoja, e-lehtiä, konferenssijulkaisuja, kuvakokoelmia sekä erilaisia opinnäytetöitä aina graduista väitöskirjoihin ja seminaaritöihin. Palvelu on perustettu koko henkilökunnan käyttöön ja sinne tallentaminen on ilmaista.

Paitsi em. aineistoa, JYX sisältää myös tieteellisten artikkelien avoimia rinnakkaistallenteita. Artikkelien rinnakkaistallentaminen on toimintaa, jota JY:ssä pyritään aktiivisesti lisäämään.

Avoimia artikkeleita on JYXissä toistaiseksi vähän, vain n. 200 kpl. Määrä on vain kymmenesosa Helsingin yliopiston vastaavasta, mikä haasteena laitosten johdolle ja tutkijoille esitettäköön. Mikäli yliopistojen verkkovaikuttavuutta ja sijoitusta Webometrics-tilastoilla halutaan parantaa, kannattaa avoin tallentaminen ottaa osaksi laitosten kulttuuria.

Julkaisuarkistojen aineistot löytyvät myös hakukoneilla

Tutkijoita kehotetaankin normaalin TUTKA-kirjauksen yhteydessä tallentamaan rekisteriin myös kokotekstiversiot artikkeleistaan. TUTKAan tallennetut artikkelitiedostot siirtyvät JYXiin, jossa ne tarkistetaan, ja lupalinjausten niin salliessa, avataan avoimesti koko maailmalle.
Julkaisuarkistojen näkyvyydelle tuoma lisäarvo perustuu siihen, että niissä oleva materiaali listautuu hakukoneiden (esim. Google) tuloksissa korkealle. Valtaosa käyttäjistä löytääkin julkaisuarkistoissa olevan aineiston nimenomaan hakukonehaun tuloksena. Ja saa ennen kaikkea aineiston myös auki.



Ulkomaisten yliopistojen isoista julkaisuarkistoista hyvänä esimerkkinä toimii DSpace@MIT eli Massachusetts Institute of Technologyn arkisto. MITin arkisto sisältää yli 3000 avointa tieteellistä artikkelia ja MIT onkin yksi nimekkäimmistä avoimen tallentamisen puolesta puhujia. Artikkelien latausmäärät ovat olleet merkittäviä:
“Articles have been viewed more than 100,000 times since the collection was launched in October 2009.”
ja koko arkiston käyttöaste mittava: 15,2 miljoonaa latausta vuonna 2010.
”Usage of DSpace@MIT continues to dramatically increase as our collections and readership grow.”
Eurooppalaisista yliopistoista julkaisuarkistojen ykkössijaa pitää Cambridgen ylipiston DSpace@Cambridge. Kiinnostava on myös esim. University College of Londonin UCL Discovery tai University of Southamptonin arkisto ePrints Soton. Omassa mittaluokassaan toimii myös Belgialainen ORBi – Open Repository and Bibliography -arkisto, joka sisältää kunnioitettavat yli 43 000 kokotekstitiedostoa ja joka on tekniseltä toteutukseltaan mukava malliesimerkki siitä, miten monenlaisia lisäpalveluita koko ajan kehittyviin avoimiin arkistoihin voi saada. Muita maailman arkistoja: OpenDoar : Directory of Open Access Repositories.

JYX-julkaisuarkisto toivottaakin jokaisen JY:n tutkijan tervetulleeksi tutustumaan JYXiin ja tallentamaan sinne aineistojaan. Hyvää kannattaa näyttää!


14.12.2011

Tiesitkö tämän Googlesta?

Oletko koskaan ajatellut, kuinka Google osaa tarjota sinulle mainoksia juuri sellaisista asioista, joita juuri edellisenä päivänä hait tai joista kirjoitit kaverillesi sähköpostiviestissä? Google on Suomen ja maailman suosituin hakukone. Harva kuitenkaan tietää, mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, mitä hakutuloksia Googlesta saa. Sama haku harvoin, tuskin koskaan, tuo samaa tulosta eri koneilla tai eri hakijoille.

Googlen hakualgoritmi on liikesalaisuus, mutta on useita tekijöitä, joista käyttäjän on hyvä tietää. Hakutuloksiin vaikuttavat esim. lokalisaatio eli paikka, missä olet, käyttämäsi selain (maakohtaiset selaimet antavat maakohtaiset tulokset), käyttämäsi selaimen kieli ja ennen kaikkea hakuhistoria. Sekä konekohtainen hakuhistoria että henkilökohtaisen Google-tilisi käyttöhistoria. Niin ikään GMailin sähköpostisi luetaan… ”joku” (= robotti) lukee ne aina. Puhumattakaan siitä, jos sinulla on Android-älypuhelin, joka se myös pitää Googlen ajan tasalla siitä, mitä kulloinkin teet.

Googlen tavoitteena on pyrkiä aiempia hakuja ja muita em. tekijöitä analysoimalla pyrkiä aavistamaan, mitä käyttäjä haluaa. Pyrkimyksenä on pystyä tarjoamaan käyttäjälle asioita, joita käyttäjä tarvitsee, mutta joita ei vielä tiennyt tarvitsevansa tai osannut etsiä. Mitä enemmän Googlea käytetään ja mitä enemmän esim. analysoitavia RSS-feed -tilauksia tai sähköposteja käyttäjätileillä on, sitä paremmin Google meidät tuntee (luulee tuntevansa) ja sitä kohdennetumpia hakutuloksia se pyrkii tarjoamaan. Miten hyvin se tässä ”aavistustoiminnassaan” onnistuu on toinen asia. Monen mielestä Google aavistaa jo yli, mikä lisääntyneenä kritiikkinä havaittakoon.

Toinen Googlen käytön puute on se, että harva käyttää (tai osaa käyttää) Googlen hakua tarkentavia työkaluja. Niitä kannattaa käyttää, vaikka Google itse sanookin, että niitä tarvitaan harvoin. Tarkennetun haun kenttä on jopa hiljattain tiputettu näytön alareunaan harmillisen huonosti löytyväksi. Mukana on kuitenkin monia hyödyllisiä toimintoja, joiden avulla hauista saa rajattua huomattavasti mielekkäämpiä kuin mitä tulos muuten toisi. Mitä tieteelliseen tiedonhakuun tulee, niin sen osalta syytä on edelleen – ainakin näin tiedeyhteisössä - korostaa ja muistaa, että edelleen valtaosa tieteellisestä materiaalista jää Google-hakujen (kaikkien hakukonehakujen) ulkopuolelle. Google ei siis edelleenkään ole sopiva akateemisen opiskelijan tieteellisen tiedonhaun ensisijaiseksi välineeksi. Avuksi kyllä, mutta ei tieteellisten tietokantojen (Nelli) korvikkeeksi.

Joka tapauksessa on hyvä olla tietoinen siitä, mitä kaikkea Google meistä seuraa. Ja muistaa se, että Google on ennen kaikkea markkinointiyritys, ei tiedonhakuun keskittynyt palvelu. Se on monessa hyvä, erinomainen, ja juuri siksi, kun sitä käytetään niin paljon, on hyvä olla tietoinen siitä, miten se toimii. Mielenkiintoista on myös miettiä niitä yhteiskunnallis-taloudellisia vaikutuksia, mitä niinkin viaton asia kuin ”haku” voi saada aikaan. Eli kuten John Battelle (2006) on kirjassaan ”The Search” sanonut ”sillä, miten hakukoneet organisoivat ja esittävät informaatiota ja etenkin sillä, mitä käyttäjä hakee, todellakin ON väliä.

Marja-Leena Harjuniemi