17.8.2016

Kriteereitä lehtihankintaan

Tieteellisten lehtien hankintaan vaikuttavat monet eri seikat. Jos e-lehti on tilattu jo aiempina vuosina, voi tilauksen uusintaa miettiessä tarkastella käyttömääriä. Lehden käyttötilastot eivät tietenkään kerro kaikkea, sillä tutkijat jakavat usein artikkeleita keskenään omilla foorumeillaan, jolloin kirjaston hankkimat lehdet eivät kerää klikkauksia. Käyttömäärä on lisäksi suhteutettava sen tieteenalan tutkijayhteisön kokoon, joka luultavimmin lehteä käyttää.

Käyttötilastojen lisäksi myös esimerkiksi viittausten määrää ilmaiseva vaikuttavuuskerroin (impact factor) on kiinnostava lehden maailmanlaajuista käyttöä mittaava tekijä. Lisäksi voidaan tarkastella sitä, kuinka paljon esimerkiksi juuri Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat lehdessä julkaisseet tai sen artikkeleihin viitanneet.
Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat.

Kirjaston tavoitteena on muodostaa mahdollisimman hyvin tutkijayhteisöä palvelevat kokoelmat eikä mikään näistä edellä mainituista kriteereistä ole yksinään ylitse muiden. Lehti voidaan aivan hyvin hankkia ilman näiden mittarien lukemista, jos sille on tarve. Kustantajan julkaisupolitiikka, erityisesti suhtautuminen open accessiin, on noussut viime vuosina yhä tärkeämmäksi vaikuttajaksi hankintapäätösten tekemisessä.

Laadun luokittelua

Käytön ja vaikuttavuuden lisäksi tieteellisestä julkaisusta voi tarkastella sen laatua. Kotimaisten tiedeyhteisöjen Julkaisufoorumi pitää yllä tasoluokitusta, jonka tarkoituksena on arvioida tieteellisten julkaisujen laatua. Julkaisufoorumi-luokituksen (0-3) voi saada tieteellinen julkaisukanava, kuten lehti, julkaisusarja tai konferenssi.


Laadultaan korkeimman eli JUFO 3-luokituksen saaneista lehdistä 96 % kuuluu  Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmiin.

Toukokuussa 2016 JUFO 3-luokituksen saaneita lehtiä oli 660 kappaletta. Näistä Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista löytyi 96 %. Kokoelmista puuttui siis vain 27 korkeimman luokituksen saanutta lehteä. Näistä puuttuvista lehdistä useampi olikin sellaisilta tieteenaloilta, joita Jyväskylän yliopistossa ei pääasiassa opiskella tai tutkita.

Kaikista JYKin kokoelmien JUFO 3-lehdistä ei kuitenkaan löydy uusimpia vuosikertoja. Suurin osa lehdistä ostetaan osana isoja lehtipaketteja, jolloin kustantaja on saattanut rajata pääsyn lehdestä vaikka vain muutamaan vanhempaan vuosikertaan. Tämä ei tietenkään palvele sellaista asiakasta, joka tarvitsee lehden uusimpia artikkeleita. Näissä tapauksissa, jos asiakas niin haluaa, voimme tilata lehden erillisenä tilauksena, jolloin saamme pääsyn myös uusimpiin vuosikertoihin.

Julkaisufoorumin luokitusjärjestelmä ei silti ole jumalan sana, vaikka sitä käytetäänkin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin laatuindikaattorina. JUFO-taso ei myöskään ole ainoa perustelu kirjastolle hankkia lehtiä kokoelmiinsa, ja luokitusjärjestelmää on myös kritisoitu.

Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan laitoksen tutkijat analysoivat hiljattain JUFO-luokitusjärjestelmää tiedonlouhinnan ja koneoppimisen avulla. Tutkijat näkivät kotimaisilla julkaisuilla olevan niin suuri painotus, että he epäilevät luokitusjärjestelmän olevan vinoutumassa.

Tutkijat toivovatkin jatkossa enemmän muun muassa tiedonlouhinnan menetelmien hyödyntämistä tutkimustoiminnan ja tutkimuksen laadun arvioinnissa. Näin voitaisiin sujuvoittaa esimerkiksi tasoluokittelua sen sijaan, että sitä pyöritettäisiin edelleen paljon resursseja vievien asiantuntijapaneeleiden voimin.

Arto Ikonen

Puuttuuko kirjaston kokoelmista joku mielestäsi oleellinen lehti tai kirja? Tee siitä hankintaesitys!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti