Säästöt osuvat tietenkin myös yliopistokirjastoihin ja niiden hankintamäärärahoihin. Jos tiedejulkaisujen hinnat jatkavat nousuaan samalla kun hankintamäärärahoja joudutaan leikkaamaan, tarkoittaa tämä väistämättä sitä, että tärkeiden aineistojen saatavuus hankaloituu.
Helsingin yliopiston kirjaston viime vuoden lopussa tekemät lakkautuspäätökset herättivät keskustelua. On ilahduttavaa huomata, että yliopistoista löytyy kiinnostusta niin hankinta- ja kokoelmatyötä kuin tieteellistä julkaisemista ja tiedon saatavuutta kohtaan. Tällainen kiinnostus on tervetullutta avoimen tiedon ja avoimen julkaisemisen keskusteluun.
On syytä miettiä, miten aineistojen riittämättömyys vaikuttaa sekä opiskeluun että opetus- ja tutkimustyöhön. Helsingin yliopiston entinen kirjastonjohtaja Kaisa Sinikara ilmaisikin (HS 8.2.2016) aiheellisen huolensa siitä, miten kirjaston heikentäminen vahingoittaa tutkimusta ja oppimista.
Mitenkähän Jyväskylän yliopiston tutkimus- ja opetustyö muuttuisi, jos kirjasto ei voisi enää hankkia tarpeellisia ja paljon käytettyjä aineistoja? Löytäisivätkö tutkijat tarvitsemansa aineistot muualta vai yrittäisivätkö he korvata ne jollain toisella aineistolla, joka olisi saatavilla? Voiko tutkimuksen laatua vaatia kauhalla, jos aineistoja tarjotaan lusikalla?
Aineistojen käyttäjiä kuullaan
Suosittuja JY:n kirjaston hankkimia tietokantoja ja lehtipaketteja. |
Kuten muukin kokoelmien karsinta, myös lehti- ja tietokantatilausten lopetukset tehdään aina harkiten. Kun pohditaan uusia hankintoja ja tilausten lakkauttamisia, otetaan huomioon muun muassa aineistojen käyttömäärät, yliopiston tutkimuksen painopisteet ja kirjaston kokoelmien rakenne.
Vuoden 2016 aikana kirjasto toteuttaa kyselyn, jolla kartoitetaan tutkimus- ja opetushenkilökunnan aineistotarpeita. Silloin kirjaston hankkimien aineistojen aktiivisilla käyttäjillä on erinomainen mahdollisuus kertoa mitkä aineistot ovat heidän mielestään säilyttämisen arvoisia ja ratkaisevan tärkeitä tutkimus- ja opetuskäytössä.
Arto Ikonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti