Elektra ennen ja nyt: kotimaiset tiedelehdet kohti avointa julkaisemista

Suomen korkeakoulumaailmaa ravistelee vuodelle 2016 ja siitä eteenpäin kohdistuvat rajut määrärahaleikkaukset. Kirjastojen taloutta voidaan tasapainottaa tietoaineistokuluja pienentämällä, jolloin suurimmat säästöt saadaan luopumalla erääntyvistä FinELib-konsortion solmimista tilaussopimuksista.

Helsingin yliopiston kirjasto on julkistanut tilaustensa lakkautuslistan. Se joutui kovien määrärahaleikkausten vuoksi luopumaan isosta määrästä aineistotilauksia. Jyväskylän yliopiston kirjastossa selvisimme vuoden 2016 tilausten osalta melko pienin "vaurioin", ja vain muutama vähällä käytöllä ollut aineisto lakkautettiin.

Elektra-palvelun kymmenen käytetyintä lehteä v. 2015

Yksi Helsingin yliopiston lakkauttama tilaus on kotimaisten tiedelehtien Elektra-palvelu. Asia on herättänyt keskustelua: Elektra-palvelussa mukana olevien lehtien päätoimittajat ovat huolestuneina lähestyneet avoimella kirjeellään Helsingin yliopiston kirjastoa. He näkevät päätöksen lähes kuoliniskuna lehdille. Lisäksi kirjeessä todetaan, että Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ja Kansalliskirjaston käynnistämän hankkeen ”Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan” toteutuminen häiriintyy. Kirjeeseen vastannut ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen olisi puolestaan odottanut tutkijakunnalta ennakoivampaa reagointia kirjastojen rahoitusvaikeuksiin ja yhteistyötä kotimaisen tiedejulkaisemisen pelastamiseksi sekä toivoo yhteistyötä nyt esille nousseitten uhkien torjuntaan.

Elektran käynnistyminen

Internetin mahdollisuuksia myös tieteellisessä tiedonvälityksessä ryhdyttiin hyödyntämään Suomessa heti selainpohjaisten ratkaisujen yleistyttyä ennen 1990-luvun puoliväliä. Elektraa alettiin kehittää Opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman projektirahoituksella vuonna 1996. Keskeisiä toimijoita olivat Helsingin yliopiston kirjasto (nykyinen Kansalliskirjasto), TSV ja Kopiosto. Tavoitteena oli kehittää kotimaisen tiedejulkaisemisen verkkopalvelu sekä selvittää maksullisuusjärjestelmät ja tekijänoikeusasiat. Avoin julkaiseminen ei tuolloin ollut tavoitteena; kansainvälinen Berliinin Open Access -julistus annettiin vuonna 2003.

Elektran kehitysaskelia:

• Vuonna 1997:
• Elektra käynnistyi 37 lehdellä; lisäksi palvelussa julkaistiin jonkun verran väitöskirjoja. 
• Koekäyttö alkoi seitsemässä kirjastossa, joista yksi oli Jyväskylän yliopiston kirjasto.  Palvelun pääsi vain yhdeltä kirjaston työasemalta, jossa oli rajattu verkkoyhteys vain Elektraan. Artikkeleiden luku ruudulta oli ilmaista, mutta paperille tulostus maksullista. Tiedostoksi tallennus oli estetty. 
• Käyttö oli melko vähäistä, koska nettitiedonhaku ei ollut yleistynyt ja kotimaiset tiedelehdet olivat painettuina hyvin saatavilla kirjastoissa, tutkijoiden lehtikierroissa ja työtiloissa. Myöskään palvelun markkinoinnissa ei onnistuttu hyvin.

• Vuonna 2000:
• Hankerahoitus päättyi.
• Rahoituspohjaksi muodostui kansallinen FinELib-lisenssisopimus, ja palvelu avattiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkkokäyttöön sekä myös yleisille kirjastoille.
• Palvelua ylläpitivät edelleen TSV, Helsingin yliopiston kirjasto (nykyinen Kansalliskirjasto) ja Kopiosto.

• Vuonna 2001:
• Elektran saavutettavuus parani oleellisesti kun artikkelit linkitettiin Arto-tietokantaan. 
• Elektra-aineistojen metadatakuvailussa on jatkuvasti käytetty kirjastojen Arto-tietokantaan tuottamaa standardoitua bibliografista ja sisällönkuvailutietoa. Koska Elektra-lehdet raportoivat alansa uusimmasta tutkimuksesta suomen kielellä, kirjastoissa asiantuntijatyönä tehty sisällönkuvailu helpottaa tiedon löydettävyyttä sekä vahvistaa tutkimuksen näkyvyyttä ja osaltaan myös uusien suomenkielisten käsitteiden vakiintumista tieteelliseen kommunikointiin.

• Vuonna 2007:
• Elektra-palvelu siirrettiin Kansalliskirjaston Doria-käyttöliittymään. Tämä mahdollisti muun muassa viitetietojen löytymisen Googlen avulla. Palveluun alkoi kohdistua aiempaa enemmän tuloksettomia latausyrityksiä käyttäjäorganisaatioiden ulkopuolelta. 
• Tieteellisten seurain valtuuskunta otti jäsenseurojensa käyttöön Opetusministeriön tuella avoimeen julkaisemiseen soveltuvan alustan Tieteellisten lehtien verkkopalvelun. Osa seuroista lähti kokonaan avoimen julkaisemisen tielle; näistä osa turvaa taloutensa ja painetuista lehdistä saatavan tilausmaksun e-julkaisemisen embargoilla (esimerkiksi yhden kuukauden ajalla).

• Vuonna 2015:
• Elektran käyttö, siis artikkelilatausten määrä on kuluneitten vuosien aikana jatkuvasti kasvanut. 10 käytetyintä lehteä vuonna 2015 ovat olleet Kasvatus, Psykologia, Aikuiskasvatus, Hoitotiede, Sosiologia, Gerontologia, Historiallinen aikakauskirja, Hallinnon tutkimus, Terra ja Sukupuolen tutkimus – Genusforskning.
• Palvelun suurimmat käyttäjät ovat olleet Helsingin, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistot.
• Kopiosto huolehtii edelleen lehdille ja osin myös kirjoittajille vuosikorvaukset aineiston käytöstä latausmäärien perusteella.

Kotimainen tiedejulkaiseminen kohti avoimuuden aikaa

Tieteelliset seurat ovat Suomessa merkittäviä tiedekustantajia, jotka eivät pyri toiminnassaan kaupalliseen voitontavoitteluun vaan kattamaan kustannukset. Seurojen julkaisemien lehtien talous on tunnetusti niukka ja perustuu jäsen- ja tilausmaksuihin.

Osa kieltää rinnakkaistallennuspolitiikan kokonaan, osa ei ole ottanut asiaan kantaa.

Tällä hetkellä suuri osa kotimaisista tiedejulkaisuista ei toteuta minkäänlaista avointa julkaisutoimintaa ja kuten tiedekustantajien avoin kirje Helsingin yliopiston kirjastolle osoittaa, valtaosalle Elektra-palvelun lehtiä julkaiseville seuroille käyttömaksut muodostavat merkittävän taloudellisen pohjan julkaisemiselle. Tarkasteltaessa esimerkiksi edellä mainittujen kymmenen Elektra-palvelun suosituimman lehden rinnakkaistallennuspolitiikkaa, osa kieltää sen kokonaan, osa ei ole ottanut asiaan kantaa.

Jotkut seurat ovat kuitenkin pystyneet toimimaan toisin ja ovat siirtyneet avoimeen julkaisemiseen. Monet näistä ovat ottaneet käyttöön Tieteellisten seurojen valtuuskunnan tarjoaman ojs-julkaisualustan. Esimerkiksi Informaatiotutkimus-lehti ilmestyy ajantasaisesti ja avoimesti verkossa ja myös lehden koko arkisto on vapaasti käytössä. Lehti ilmestyy painettuna tilausmaksullisena koosteena kerran vuodessa sisältäen kuluneen vuoden aikana verkossa julkaistun aineiston.

Tutkimuksen rahoittajat ovat alkaneet edellyttää tutkimustulosten avointa saatavuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuonna 2014 Avoin tiede ja tutkimus –hankkeen (ATT) tiedon saatavuuden ja avoimen tieteen edistämiseksi. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Myös muut tutkimuksen rahoittajat ovat alkaneet edellyttää tutkimustulosten avointa saatavuutta, ja tutkijan on rahoitusta hakiessaan tehtävä myös julkaisemista koskeva suunnitelma.

Tiedejulkaisijoiden kirjeessä Helsingin yliopiston kirjastolle mainittu TSV:n ja Kansalliskirjaston yhteinen hanke Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan (”Kotilava”) on osa ATT-hanketta. Tarkoitus on löytää kaikille osapuolille sopiva rahoitus- ja toimintamalli. Hanke käynnistyi taustaselvityksellä, jossa ilmeni, että hankepilottiin osallistuvat tiedejulkaisijat ovat valmiita ainakin jonkinlaiseen avoimeen julkaisemiseen. Heille mieluisin rinnakkaistallentamisen muoto on ns. kultainen avoimuus (Golden OA). Merkitseekö tämä lehtien muuttumista täysin open access –perustaisiksi, jolloin niiden taloutta turvataan kirjoittajamaksuilla ja mikä tulee olemaan painettujen lehtien tulevaisuus? Olisi toivottavaa, että hankkeessa syntyy kaikkia osapuolia tyydyttävä avoimen julkaisemisen rahoitusmalli.

Olisi tärkeää, että yliopistokirjastot olisivat mukana jakamassa asiantuntijuuttaan.

Kotilava- hankkeen tavoitteena on nostaa open access -julkaisujen määrä nykyisestä 30 %:sta 50 %:iin valtionapua saavista lehdistä. Lisäksi hankkeessa selvitetään laajasti monia julkaisemiseen liittyviä kysymyksiä aina DOI- ja ORCID-tunnisteiden käyttöönottoa myöten. Kuten Kimmo Tuominen toteaa vastauskirjeessään tiedejulkaisijoille, olisi tärkeää että myös yliopistokirjastot olisivat mukana hankkeessa jakamassa asiantuntijuuttaan tiedonkäyttäjien tarpeista, elektronisten aineistojen hankintamalleista ja käyttöön asettamisesta sekä rinnakkaistallentamisesta.

Ongelmallisinta näyttää olevan kaikille osapuolille oikeudenmukaiset rahoitusmallit.

Open access -julkaisemisen mahdollisuuksia ryhdyttiin kansallisesti selvittämään Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella jo 10 vuotta sitten, ja yliopistot laativat 2010-luvun alussa päätöksiä ja suosituksia rinnakkaistallentamisesta. Viime vuosien kokemukset osoittavat, että avoimessa julkaisemisessa ongelmallisinta näyttää olevan kaikille osapuolille oikeudenmukaiset rahoitusmallit. Olisiko kuitenkin ollut mahdollista ratkaista kotimaisen tiedejulkaisemisen avoimuuskysymykset jo vuosia aiemmin?

Olen seurannut Elektran kehitystä omassa kirjastotyössäni palvelun käynnistämisestä lähtien. Toivon, että Kotilava-hankkeen myötä päästään kotimaisen tiedejulkaisemisen mallikkaaseen avoimuuteen:

• kotimaiset tiedekustantajat sallisivat rinnakkaistallentamisen.
• kotimaiset tiedelehdet eivät lähde hybridijulkaisemisen tielle, jolloin ne saavat tuloja kahteen kertaan: tilausmaksuista ja erikseen avoimeksi maksetuista avoimista artikkeleista.
• suositaan suomalaista eli pitkien embargojen sijaan mahdollisestaan ajantasaisen kotimaisen tutkimustiedon saatavuus pienellä kielialueellamme.

LÄHTEET:

Aalto, Eeva-Liisa, ELEKTRA uusilla urilla - Tietolinja 1/2001. http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/tietolinja/0101/elektra.htm

Elektra-tietokannan tilauksen lopettaminen uhkaa suomalaista tiedejulkaisemista.  Avoin kirje Helsingin yliopiston kirjastolle 15.12.2015. http://www.sosiologia.fi/avoinkirje/

Elektra - kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. http://elektra.helsinki.fi/

Eräsaari, Milla, Tiedekustantajilta kysyttiin avoimesta julkaisemisesta. Tietolinja 2015/2.  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029976

Ilva, Jyrki, Elektra uudessa ympäristössä. Digitaalinen kirjasto –blogi 12.11.2007. http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/2007/11/12/elektra-uudessa-ymparistossa/

Ilva, Jyrki, Elektra vuonna 2015 : vakiintunutta toimintaa ja uusia haasteita. Tietolinja 2015/2. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029971

Ilva, Jyrki, Elektran käyttöluvut ennätykseen Digitaalinen kirjasto -. Digitaalinen kirjasto –blogi 4.12.2015. http://blogs.helsinki.fi/digikirjasto/

Ilva, Jyrki & Lilja, Johanna Kotimaiset tieteelliset lehdet ja avoin julkaiseminen: selvitys mahdollisista rahoitusmalleista. Helsinki: Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2014. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102279/Kotimaiset_tieteelliset_OA.pdf?sequence=2

Kotimaiset kustantajat ja rinnakkaistallennus. https://wiki.helsinki.fi/plugins/servlet/mobile#content/view/124127420

Lilja, Johanna & Nygård, Antti-Jussi, Kotimaiset tieteelliset lehdet avoimiksi ja vaikuttamaan. Esitys Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumissa Tampereella, 11.11.2015. https://www.slideshare.net/mobile/Avointiede/kotimaiset-tieteelliset-lehdet-avoimiksi-ja-vaikuttamaan

Tuominen, Kimmo, Ennakoivaa yhteistyötä kotimaisen tiedejulkaisemisen pelastamiseksi. Vastaus suomalaisten tiedelehtien tekijöiden avoimeen kirjeeseen Helsingin yliopiston kirjastolle. HULib News 17.12.2015.  http://blogs.helsinki.fi/librarynews/2015/12/17/ennakoivaa-yhteistyota-kotimaisen-tiedejulkaisemisen-pelastamiseksi/

Mirja Laitinen