28.5.2014

Julkaisuiltapäivän antia

Kirjasto järjesti to 15.5. julkaisuihin keskittyvän iltapäivän aiheinaan uudistunut julkaisukirjauskäytäntö (TUTKA), julkaisujen strateginen merkitys, open access ja mittaristot. Ilmoittautuneita osallistujia oli 75. Paikalle Agoraan ei saapunut yhtä paljon, mutta toivottavasti tilaisuuden anti oli osallistuneiden mielestä sitäkin vaikuttavampi.

Uudistunut kirjaamiskäytäntö helpottamaan tutkijoiden arkea

Tilaisuuden aluksi allekirjoittanut Harjuniemi kertoi uudistuneesta julkaisutietojen kirjaamisesta. Aiemmin hajautetusti toiminut julkaisutietojen kirjaaminen keskitettiin 1.4. alkaen kirjastoon niin, että tutkijat itse eivät kirjaa julkaisujaan TUTKAan enää ollenkaan, vaan ilmoittavat niistä kirjastoon, joka sitten hoitaa tietojen etsimisen ja varsinaisen kirjaamisen.

Uudistuksen tavoitteena on se, että ilmoittaminen olisi tutkijalle mahdollisimman helppo. Ilmoittamiseen käytetyssä lomakkeessa ei paljon tutkijalta kysytä. Kirjaston roolina on täydentää tiedot ja hoitaa varsinainen kirjaaminen.

Jyväskylän tapa on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen. Useimmissa yliopistoissa kirjasto toki hoitaa tarkistamisen jo nyt, mutta pääosin kuitenkin tutkijoilta saatujen melko täydellisten tietojen pohjalta. Jyväskylän tutkijoiden sen sijaan ei tarvitse käyttää aikaansa ISSN-numeroiden tai Open Access - tietojen, yms. kustantajan nimimuotojen tarkistamiseen. Pääsääntöisesti riittää, että lähettää PDF-version omasta julkaisustaan ja lisää julkaisun teon aikaiset laitos- ja oppiainetiedot, joita niitä kirjasto ei välttämättä muualta saa.

Marja-Leena Harjuniemi: Keskitetty julkaisutietojen tallentaminen video ja pdf

Alkanut hyvin, liian aikaista hurrata

Vaikka uudistus on alkanut hyvin, on vielä on liian aikaista sanoa, millä arvosanalla hankkeessa kokonaisuudessaan tullaan onnistumaan. Puheenvuoroissa pohdittiinkin sitä, voiko kirjasto taata, että kaikki WoS ja Scopus -viitteet on ensi tammikuun loppuun mennessä haravoitu ja TUTKAan kirjattu.

Kirjasto toki pyrkii ennakoimaan julkaisuvirtoja ulkoisia tietokantoja seuraamalla, mutta tulee korostaa, että vastuu julkaisujen ilmoittamisesta säilyy aina tutkijalla itsellään. Kaiken kaikkiaan julkaisuja ilmestyy vuodessa noin 3000 ja kattava tallennus saavutetaan vain, jos jokainen hoitaa osuutensa eli ilmoittaa omat julkaisunsa kirjastoon. Tämän lisäksi kirjasto tekee tarkistavia haravointeja.

Vain tällä tavalla toimien voidaan parhaiten varmistaa, että kaikki julkaisut tulevat varmasti kirjatuiksi TUTKAan.

Artikkelista kymppitonni

Julkaisujen ilmoittamisella nimittäin todellakin on väliä. Se kävi selväksi suunnittelupäällikkö Sakari Liimataisen puheenvuorosta, jossa kerrottiin, että yliopisto ansaitsee 9 857k€ jokaisesta kansainvälisestä vertaisarvioidusta artikkelista ja muistakin julkaisuista 6 473 k€. Eikä raha jää vain yliopiston isoon kassaan, vaan hyödyttää suorassa suhteessa sisäisen rahoitusmallin mukaan myös laitoksia itseään.

Liimatainen esitteli myös yliopiston strategian painopistealueet ja tulevien vuosien tavoitteet. Viittausten lukumäärän kehitys, JUFOn 2. ja 3. tason lehtien määrä sekä kärkialojen julkaisujen osuus Pohjoismaisessa tuotetuista julkaisuista ovat kaikki olleet takavuosina nousujohteisia, joten mikä ettei yliopisto asettaisi näihin vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita.

Sakari Liimatainen: Julkaisujen strateginen merkitys video ja pdf

Raha  ja viittausmäärät vievät, mutta minne?

Rahoitusmalli ja viittausmäärät siis ohjaavat toimintaa, mutta onko ohjausvaikutus aina oikeansuuntainen? Kannattaako vain toimia tavalla, josta tietää tulevan rahaa vai huomioida tieteenalan julkaisuperinteet?

Historian ja etnologian laitoksen professori Jari Ojala toi strategisen puheenvuoron vastapainoksi esimerkin siitä, miten rahoitusmallin muutokset vaikuttavat julkaisemisen fokukseen. Esimerkiksi historian alalla artikkeleita on perinteisesti julkaistu paljon kokoomateoksissa. Koska rahoitusmalli kuitenkin suosii journaali-valtaista julkaisemista, on tilanne humanisteille huono. Epäreilua on muun muassa se, että kovin työllistävää kokoomateoksen toimittamista ei arvosteta tavalla, joka sille kuuluisi.

Ojala nosti esiin myös perinteisten viittauslaskureiden vinoumia. Perinteiset laskurit, Web of Science ja Scopus, suosivat luonnontieteitä. Ne myös jättävät kirjojen tieteen pois, mikä niin ikään epäoikeudenmukaistaa monografiavaltaisten alojen seurantaa. Viittausmääriin voidaan myös vaikuttaa ja on vaikutettukin. Ojala peräänkuuluttikin kriittisyyttä niin rahoitusmallia kuin viittausindeksejäkin kohtaan, ja ymmärrystä siitä, mitä vinoumia ne voivat aiheuttaa.

Jari Ojala: Tutka ja julkaisufoorumien murros : mitä tapahtui historialle? video ja pdf

Kohti kansallista Open Access -linjausta

Kun julkaisu on tehty ja kirjattu TUTKAan, työ ei suinkaan lopu. Julkaisulle tulee saada näkyvyyttä. Vain sillä tavalla sillä on mahdollisuus vaikuttaa ja tulla paremmin viitatuksi. Yksi mahdollisuus tähän on Open Access eli artikkelin (rinnakkais)julkaiseminen avoimesti.

Julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo kertoi esityksessään, miten tutkimuksen avoimuus vaikuttaa julkaisujen saamiin viittauksiin ja sitä kautta yliopistojen sijoittumiseen kansallisissa ranking-listoissa.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen näkyvyyden ja ranking-sijoittumisen parantamiseen olisi hyvät mahdollisuudet. SherpaRomeo-tietokannasta tehdyn tarkistuksen perusteella JY:n vuoden 2013 A1-artikkeleista (kansainväliset referee-artikkelit) 70 % voisi heti ja helposti (kustantajaluvat OK) laittaa avoimesti saataville – jos tutkijat vain lähettäisivät niistä final drafteja tulemaan.

Uusien artikkelien osalta tosin voidaan jo nyt sanoa, että tulos tulee olemaan aiempia vuosia parempi. Keskitetyn tallentamisen yksi tavoite, rinnakkaistallentamisen aktivoiminen, nimittäin näyttää toteutuvan. Final drafteja on saatu ilahduttavan paljon. Toivottavasti sama tendenssi jatkuu läpi vuoden.

Pekka Olsbo: Tieteen avoimuus JY, Suomi, Ruotsi, Norja video ja pdf
Marja-Leena Harjuniemi: Näin helpolla näkyvyyttä saisi video ja pdf

Menetettyä rahaa?

Julkaisuista saatava rahamäärä on siis merkittävä. Mutta kelpaisiko reilusti yli miljoona euroa lisää? Sillä näin paljon Jyväskylän yliopistolta jää saamatta puuttuvien julkaisutietojen takia.

Informaatikko Matti Rajahonka oli verrannut Web of Science ja Scopus -tietokantojen JY-affiliaatiolla merkittyjä vuoden 2013 tutkimuksia TUTKA-kirjauksiin ja löytänyt TUTKAsta lukuisia puuttuvia julkaisuja. Osa näistä tosin kuittautuu alkuvuoden vielä hyväksymättöminä olevista julkaisuista, mutta osa todellakin puuttuu. Tämä kaikki on potentiaalista menetettyä rahaa.

Rajahonka oli tutkinut myös syitä siihen, onko jokin selittävä tekijä sille, miksi tai keiden tutkijoiden julkaisut systemaattisesti puuttuvat. Tähän löytyy ainakin kaksi selitystä. Ensinnäkin moni-afiiliaatioiset tutkijat, joille Jyväskylän yliopisto ei ole ensisijainen organsiaatio. Toisekseen työsuhteensa jo lopettaneet tutkijat, joilla ei ehkä ole enää motivaatiota ilmoittaa julkaisujaan Jyväskylän yliopiston rekisteriin.

Matti Rajahonka: Web of Science, Scopus ja TUTKA video ja pdf.

Miten tutkimus näkyy sosiaalisessa mediassa?

Perinteisten mittaristojen lisäksi huomiota on syytä kiinnittää yhä enemmän verkkonäkyvyyteen ja tässä erityisesti sosiaaliseen mediaan.

Informaatikko Matti Lassila esittelikin kuuntelijoille suhteellisen tuoretta analyysimenetelmää, jonka avulla tarkastellaan tutkimuksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa: altmetriikkaa.

Bibliometriikalla on jo vuosikymmenien perinteet, mutta altmetriikka on viime aikoina nostanut päätään ja alkanut tarkastella julkaisujen näkyvyyttä monimuotoisessa (sosiaalisessa) verkossa. Näkyvyyden kannalta on tietysti keskeistä se, miten paljon artikkelia jaetaan ja miten paljon siitä keskustellaan. Kyse ei ole siis vain artikkelin latausten, klikkausten tai verkkosivulla käymisten määristä vaan julkaisun leviämisestä verkossa myös mm. linkitysten ja keskustelujen osalta.

Lassila korostikin, että altmetriikka on hyvin tuore tutkimusala ja siihen on suhtauduttava vielä varovasti. Pelkkä verkkonäkyvyys ei sinänsä kerro itse tutkimuksesta tai julkaisun laadusta vielä mitään. Raflaavilla otsikoilla ja mediaseksikkäillä tutkimusaiheilla voidaan saada näkyvyyttä ja julkisuutta helposti, mutta haastavampaa onkin saada näkyviin tutkimuksen laatu ja merkittävyys. Altmetriikka on silti julkaisujen näkyvyyden, open accessin ja tiedeviestinnän kannalta kiinnostava ja jatkuvasti kehittyvä menetelmä. Lopuksi Lassila esitteli kahta altmetriikkapalvelua, Altmetricsia ja Impactstorya.

Matti Lassila: Altmetriikka video ja lähdeaineisto.

Marja-Leena Harjuniemi
Arto Ikonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti