Gallup – totta vai tarua?

Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Erkki Pahkisen kirjoittama kirja Kyselytutkimusten otantamenetelmät ja aineistoanalyysi julkistetaan Jyväskylän kirjamessuilla perjantaina 30.3. Kirja perehdyttää lukijan otanta-aineistojen keräys- ja analyysimenetelmien periaatteisiin ja ennen kaikkea siihen, kuinka kyselytutkimukset ja analyysit tehdään oikein!

Kirjan punaisena lankana toimii otannasta aiheutuva satunnaisuus, joka on keskeinen kyselytutkimuksen tuloksien luotettavuuteen vaikuttava tekijä. Satunnaisuutta aiheuttavat otanta-asetelman lisäksi myös vastauskato ja kysymys-asetteluihin liittyvät mittavirheet. Pahkisen teoksessa paneudutaan näiden kyselytutkimusten kannalta tärkeiden ongelmakohtien merkityksen arviointiin ja esitetään ratkaisumallit luotettavien tutkimusten ja analyysien tuottamiseksi.

Pahkisen teos on suunnattu metodikäsikirjaksi tutkijoille, jotka keräävät tai analysoivat otanta-aineistoja sekä tilastomenetelmien metodeja opiskeleville. Kirjan sisältämä harjoitusohjelma ja SPSS-ohjelman käyttöopas tekevät siitä yleiskäyttöisen oppikirjan kaikille tilastomenetelmiä tarvitseville opiskelijoille ja tutkijoille.

Kirjan esimerkkiaineistoina käytetään muun muassa tutkimuksia PISA 2003, Vaaligallup 2008 ja Suomalaisten matkailu 2002. Kirja sisältää myös laajan suomi-englanti-suomi -hakusanaston.

Kirjan on kustantanut JULPU – Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö. Sekä julkaisuyksikkö että Jyväskylän yliopiston kirjasto ovat esillä kirjamessuilla. Tervetuloa tutustumaan meihin!

Erkki Pahkisen haastattelu Jyväskylän kirjamessuilla perjantaina 30.3. klo 15 Edith Södergran -lava. Haastattelijana professori Antero Malin.

Erkki Pahkinen

Kyselytutkimusten otantamenetelmät ja aineistoanalyysi

ISBN 978-051-39-4687-6

269 s. 39,-

JULPU 2012

Tilaukset: myynti@jyu.fi

puh. 040 805 3825

Lisätietoja

Erkki Pahkinen: erkki.pahkinen@jyu.fi

Pekka Olsbo: pekka.olsbo@jyu.fi

Satavuotias kirjastomme kirjamessuilla

Yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö osallistuu vuosittain Jyväskylän kirjamessuille – se on yliopiston viralliselle julkaisufoorumille itsestään selvää. Tänä vuonna myös satavuotias tieteellinen kirjasto on menossa mukana esittelemässä entisiä ja nykyisiä kirjastopalveluitaan.

Kirjastot messuilla

Jyväskylän kaupunginkirjasto on tavannut ajaa paikan päälle yhden hienoista kirjastoautoistaan josta voi jopa lainata kirjoja mukaansa ja palauttaa normaalin laina-ajan päätyttyä mihin Aalto-kirjastojen toimipisteeseen tahansa. Meidänpä kirjastolla ei ole autoa, jonka rattiin puikahtaa, eikä sen puoleen liikuteltavaa lainausmoduuliakaan

Mutta on meillä sentään runsaasti e-kirjoja ja e-lehtiä netissä eri kustantajilta. On oppikirjoja, tutkimusaineistoja ja tieteellisiä lehtiä pilvin pimein. E-aineistojen pysäkki voi olla missä vaan, kunhan jonkinlainen internetyhteys saadaan luotua. Suuri osa on tosin opiskelu- ja tutkimustarkoituksiin ja vaatii organisaatiomme käyttäjätunnukset, mutta on vapaatakin aineistoa mukavasti kaikkien saatavilla – varsinkin omassa julkaisuarkistossamme.

Kirjaston hoitaminen vaatii kirjakokoelmien pitämistä tuoreina, ajanmukaisina ja vanhemmastakin päästä käyttökelpoisina. Mitäpä ’liikakappaleille’ tehdään tänä kierrätyksen luvattuna aikana? Tarjotaan tietysti tarvitseville. Tuomme siis messuille myyntiin poistokirjoja parhaasta päästä. Mukaan on valikoitunut muun muassa paikallishistorioita, vanhoja matkakirjoja sekä muutamia todellisia harvinaisuuksia, jotka kirjojen kerääjät ja harrastajat voivat sopivalla summalla ostaa kokoelmiinsa. Toisen turhake on toisen aarre.

Tuulahduksia menneestä

Muistelemme messuilla kirjaston satavuotista historiaa raahaamalla sinne monissa muutoissa ja kovassa käytössä kuluneita esineitä. Niiden äärellä voi muistella vaikkapa omaa opiskeluaikaansa. 70-luvun retrovärit ovat meille edelleen tätä päivää: omistitko oranssin tutkijanvaunun, johon kasasit tonneittain valokopioita ja kääräisit villasukkasi odottamaan seuraavaa gradunkohennustiimaa? Aallon kirjaston porrastasanteet saattavat olla Sinulle tutut. Messuilla on mukana takuulla jotain Alvar Aallon tuotantoa, hänhän suunnitteli kirjaston sisustuksenkin kortistolaatikoita myöten. Ja jos vielä vanhempaa aikaa muistat, osuu silmiisi Oppion tai Viljamakasiinin aikaista rompetta.

Aallon lukusali v. 1974. KUVA: Matti Salmi

Messuilla muistelemme mielellämme kanssasi kirjastomme vaiheita. Olemme onnellisia, jos poistokirjamme löytävät tiensä uuteen kotiin. Esittelemme ahkerasti tieteellisiä e-aineistojamme ja ilahdutamme Sinua vaikkapa uudella kirjanmerkillä – niitähän jokainen kirjamessukävijä tarvitsee.

Marjut Kataja

Digitaalinen aikamatka menneisyyteen Historical Newspapers -tietokannassa

Historian tutkijat saivat Jyväskylän yliopistossa uuden laajan alkuperäislähteen käyttöönsä, kun kirjasto hankki kokoelmiinsa viisi uutta lehteä ProQuestin Historical Newspapers -tietokannassa.

Tietokanta on digitaalinen sanomalehtiarkisto, joka tarjoaa kokotekstiartikkeleita kuvineen aina 1700-luvulta lähtien. Jokaisesta sanomalehden numerosta on käytössä koko lehti kannesta kanteen. Jo aiemmin käytössä on ollut New York Timesin arkisto vuosilta 1851-2007.

Historian ja etnologian laitoksen henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päädyttiin uusina lehtinä hankkimaan The Wall Street Journal, The Washington Post, The Christian Science Monitor, The Guardian sekä The Observer.

Dosentti Simo Mikkonen historian ja etnologian laitokselta pitää ProQuest Historical Newspapers -tietokantaa erittäin tärkeänä työkaluna nykyhistorian tutkijoille ja nykyhistoriasta kiinnostuneille opettajille. Pidempään käytössä ollut New York Timesin arkisto on ollut opiskelijoiden opinnäytetöissä yksi käytetyimpiä lähdekokoelmia.

"New York Timesia on käytetty runsaasti paitsi opinnäytetöiden päälähteenä, myös täydentävänä aikalaislähteenä. Uusien lehtien hankinta mahdollistaa huomattavasti aiempaa monipuolisemman näkökulman eri aiheisiin, erityisesti kun mainittujen lehtien näkökulma kansainvälisiin suhteisiin eroaa toisistaan antaen kattavamman kuvan esimerkiksi Yhdysvalloissa aikanaan käydystä keskustelusta."

ProQuestin käyttöliittymässä on useita tapoja rajata omia hakuja ja hakutuloksia. Historian tutkijan kannalta käytännöllisiä ovat esimerkiksi aikarajauksiin liittyvät toiminnot. Haun voi rajata päivien tarkkuudella haluamalleen aikavälille.

Mikkonen on käyttänyt myös eri käsitteiden ja termien löytymiseen liittyviä toimintoja:

"ProQuestin avulla on myös mahdollista seurata, milloin jotain tiettyä käsitettä on käytetty sanomalehdissä: ohjelma näyttää palkkeina hakusanan esiintymisen eri vuosikymmeninä/vuosina/kuukausina jne. Tätä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi tarkasteltaessa milloin joku aihe on ollut sanomalehdistössä pinnalla, tai milloin omalta kannalta keskeiset käsitteet ovat ilmaantuneet keskusteluun."

Historical Newspapersin uusia lehtiä hankittaessa kirjaston hankintatoimisto kävi vilkasta keskustelua historian ja etnologian laitoksen kanssa. Resurssien ollessa rajalliset on aineistojen valinnassa pakko tehdä karsintaa ja kompromisseja. Näissä tilanteissa yhteistyö alan ihmisten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi historiallisia sanomalehtiä hankittaessa laitoksen asiantuntijat miettivät lehtien joukosta hyödyllisimmät ja parhaiten toisiaan täydentävät aineistot. Kirjasto puolestaan neuvotteli välittäjän kanssa hinnoista ja käyttöehdoista.

Kun aineisto neuvottelujen ja pohdinnan jälkeen on lopulta hankittu, sille toivotaan tietysti mahdollisimman laajaa ja ahkeraa käyttöä. Myös tässä tiedotus- ja markkinointityössä tarvitaan sekä kirjaston että laitoksen väen panosta.

Myös Mikkonen on huomannut tiedottamisen ja koulutuksen tärkeyden uuden aineiston haltuunotossa:

"Opiskelijoiden keskuudessa tietoa ProQuestin Historical Newspapers -tietokannasta ja sen mahdollisuuksista voisi tuoda aiempaa paremmin esille. Moni käyttää opinnäytteissään sen tarjoamia e-aineistoja, muttei välttämättä osaa täysin vielä hyödyntää erilaisia mahdollisuuksia joita tietokanta tuo mukanaan."

Tätä tietoutta kirjasto on mielellään laitoksen mukana viemässä eteenpäin!

Ulla Pesola